7. ASA- ja ATEX-rekisterit
ASA-rekisteri koskee työntekijöitä, jotka altistuvat syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille. ATEX-työolosuhdesäädökset koskevat työnantajia, joiden työntekijät voivat joutua alttiiksi esimerkiksi syttyville nesteille ja täten räjähdysvaaralle.
ASA-LOMAKE
Työnantajan täytyy ilmoittaa ASA-rekisteriin työntekijät, jotka altistuvat syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville (H350 ja H350i) ja perimää vaurioittaville (H340) aineille. Laki syöpäsairauden vaaraa aiheutuville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteristä (452/2020) velvoittaa tähän. ASA-rekisteriin on ilmoitettava vuosittain työntekijät, jotka ovat altistuneet edellä mainituille aineille merkittävän osan työajastaan vähintään 20 työpäivänä. Ilmoitus on tehtävä myös merkittävästä kerta-altistumisesta. ASA-rekisteriä ylläpitää Työterveyslaitos. Lisätietoa ja lomake löytyy osoitteesta https://www.ttl.fi/teemat/tyoturvallisuus/asa-rekisteri.
Syöpäsairauden vaaraa aiheuttavia aineita ovat esimerkiksi bentseeni, 1,3-butadieeni, dikloorietaani, hydratsiini, hiilitetrakloridi, kaliumdikromaatti, kaliumkromaatti, kloroformi, lyijykromaatti, lyijyasetaatti, PCB ja PAH-yhdisteet. Tässäkin asiassa kannattaa tutkia kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteiden vaaralausekkeita. ASA-kemikaalien käyttöä pitää välttää ja turhat kemikaalit on poistettava kemikaalivarastosta. Kokeellisia töitä ja demonstraatioita tehdessä täytyy aina miettiä, voiko työtä tehdä vaarattomimmilla kemikaaleilla.
ATEX-LOMAKE
ATEX (atmosphères explosibles) -työolosuhdesäädökset koskevat työnantajia, joiden työntekijät voivat joutua alttiiksi syttyvistä nesteistä, kaasuista tai pölystä aiheutuvalle räjähdysvaaralle. ATEX-työolosuhdesäädökset koskevat räjähdysvaarallisia tiloja, niissä työskentelyä ja niissä käytettäviä laitteita. Säädösten mukaan työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava räjähdyskelpoisten ilmaseosten aiheuttamat vaarat sekä tarvittaessa laadittava räjähdyssuojausasiakirja. Yleensä palavia aineita ja niiden vuoksi räjähdyskelpoisten ilmaseosten mahdollisuus on olemassa koulujen teknisen työn, kemian ja fysiikan sekä mahdollisesti kuvataiteen ja biologian opetustiloissa ja varastoissa. Kouluissa, joissa kokeita tehdään pienillä määrillä ja palovaarallisia aineita säilytetään vähän, räjähdyskelpoisten ilmaseosten mahdollisuus on vähäinen teolliseen toimintaan verrattuna.
Koulussa riskiä voi entisestään pienentää käyttämällä vetokaappia, kun käsitellään palovaarallisia kemikaaleja. Nestekaasun ja ilman seos voi syttyä mistä tahansa syttymislähteestä. On erittäin tärkeää, että kaasupullot suljetaan huolellisesti ja että ne säilytetään paloturvallisessa, mielellään metallisessa kaapissa, jossa on hyvä ilmanvaihto. Määräysten mukaisesti hoidetuissa luonnontieteiden opetuksen tiloissa ei pääsääntöisesti ole tarvetta erityisille räjähdyssuojaustoimenpiteille. Pelastusviranomaiset valvovat ja tarkastavat, onko vaarallisista kemikaaleista tehty ilmoitus pelastusviranomaisille. Lisätietoa ATEX-asioista löytyy Työsuojelun verkkosivuilta.