Ajankohtaista

Opetushallituksen KOSKI-palvelu voitti Vuoden digiteko 2026 -kilpailun. KOSKI kokoaa yhteen lähes kaikki valtakunnallisiin rekistereihin tallennetut kansalaisten koulutustiedot. Esimerkiksi opiskelijastatus voidaan tarkistaa digitaalisesti opiskelijaetujen käyttöä varten.

Työelämässä tarvittava osaaminen muuttuu nopeasti. Muutokset näkyvät käytännössä lähes kaikilla aloilla, ja oman osaamisen jatkuva kehittäminen on tärkeä osa työuraa alasta riippumatta. Siksi on yhä tärkeämpää, että ammatillista koulutusta edelleen kohdennetaan vastaamaan työelämän nopeasti muuttuviin osaamistarpeisiin. Lisäksi tutkintojärjestelmää tulisi kehittää joustavammaksi. Nämä asiat nousivat esiin, kun keskustelimme sidosryhmien kanssa siitä, miten ammatillisen koulutuksen on uudistuttava.

Lasten ja nuorten perustaitojen vahvistamisessa kaksi selkeästi tärkeintä keinoa ovat heidän vuorovaikutuksensa, osallisuutensa ja motivaationsa parantaminen sekä riittävä oppimisen tuki, näkevät kasvatus- ja koulutusalan ammattilaiset. Opetushallitus kysyi asiasta ammattilaisten näkemyksiä Koulutuspulssi-kyselyllään.

Opetushallitus on julkaissut osaamistakuu-uudistukselle verkkosivun, jonka kautta työn sisältöä, etenemistä ja osallistumisen tapoja valmistelun eri vaiheissa on helppo seurata. Sivu on julkaistu Oph.fi-sivuston alla.

Opetushallitus oli viime kesänä mukana Aalto yliopiston, Sitran ja Lovablen AI Summer Program -kesätyöohjelmassa, jossa tuotiin yhteen opiskelijat ja julkisen sektorin organisaatiot kehittämään digitaalisia palveluita tekoälyn avulla.

OECD on julkaissut vuosittaisen Education at a Glance -indikaattorijulkaisunsa, joka vertailee eri maiden koulutusjärjestelmiä. Vuoden 2026 julkaisun pääteema on opettajapula ja opettajan ammatin houkuttelevuus.

Leena Nissilä on työskennellyt vuoden 2026 alusta lähtien Kotimaisten kielten keskus -osaston (Kotus) johtajana Opetushallituksessa. Aikaisemmin Kotus toimi itsenäisenä virastona, jonka johtajana...

Yleisten kielitutkintojen (YKI) ilmoittautumisessa ilmeni tekninen virhe maanantaina 21.9.2026. Virhe koskee suomen kielen YKI-tutkintoa, joka järjestetään 7.11.2026. Virhe on korjattu, mutta osa ilmoittautuneista ehti saada tutkintopaikan, vaikka tilaisuus oli jo täynnä.

Opetushallitus on julkaissut uuden kurinpito- ja turvaamistoimia koskevan tukimateriaalin toiselle asteelle. Vastaavat ohjeet on aiemmin julkaistu esi- ja perusopetukseen. Kokonaisuus sisältää esimerkkivirkkeet, jotka tukevat oppilaitoksia omien suunnitelmien tekemisessä. Tukimateriaalin tavoitteena on varmistaa turvallinen opiskeluympäristö ja opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu.

Reseptikirja kokoaa jatkuvan oppimisen hankkeissa kehitettyjä ja toimivia käytännön ratkaisuja, jotta ne olisivat helposti löydettävissä ja hyödynnettävissä. Julkaisu tarjoaa esimerkkejä muun muassa osaamisen tunnistamiseen sekä koulutuksen kehittämiseen. Kirja on hyödyllinen hanketoimijoille, koulutuksen järjestäjille ja viranomaisille. Se on luettavissa Opetushallituksen avointen oppimateriaalien kirjastossa.

Suomalaisen koulutusviennin kokonaisarvo oli vuonna 2025 730 miljoonaa euroa. Laskua edellisvuodesta oli 54 miljoonaa euroa eli noin 7 %. Tämä käy ilmi Opetushallituksessa toimivan Education Finland -ohjelman jäsenyrityksille ja -organisaatioille tehdystä vuotuisesta kyselystä. Kasvun taittumisesta huolimatta kyselyn tulokset viittaavat siihen, että koulutuksen vientipotentiaali nähdään edelleen vahvana.

Miten lasten ja nuorten tulevaisuususkoa voitaisiin vahvistaa? Tähän etsitään nyt toimivia käytäntöjä vuoden 2026 Cygnaeus-palkintohaussa. Palkinnon myöntävät vuosittain Opetushallitus ja Kuntaliitto.

Syksyllä 2025 julkaistut suositukset korkeakoulujen kansainvälisen liikkuvuuden lisäämiseksi on otettu korkeakouluissa hyvin vastaan. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää kuitenkin vielä vahvempaa strategisuutta ja liikkuvuuden kytkemistä osaksi opetusta ja tutkintoja. Suositusten laatimisen taustalla oli paitsi huoli opiskelijavaihdon suosion laskusta niin myös Euroopan komission vuonna 2025 julkaisema Eurooppa liikkeellä -suositus. Tavoitteena on vahvistaa kaikkien opiskelijoiden kansainvälistä osaamista ja työelämävalmiuksia.

Opetus- ja kulttuuriministeriö asetti vuonna 2025 työryhmän pohtimaan vapaan sivistystyön tulevaisuutta. Työryhmä julkaisi väliraporttinsa 15.9.2026. Vapaata sivistystyötä tulee hyödyntää suomalaisen yhteiskunnan elinvoiman, hyvinvoinnin ja resilienssin vahvistamisessa.

Opetushallituksen julkistamassa selvityksessä tarkastellaan kansainvälistymisen alueellista levinneisyyttä toteutuneen kansainvälisen toiminnan näkökulmasta. Selvityksestä käy ilmi, että 57 prosentissa Suomen kunnista toteutettiin kansainvälisiä koulutus-, nuoriso- ja urheilualojen EU-hankkeita vuosina 2021–2025. Rahoitusta näille hankkeille myönnettiin yhteensä noin 168,6 miljoonaa euroa.

Ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haki syksyn yhteishaussa 32 900 hakijaa. Korkeakoulujen tammikuussa 2027 alkaviin koulutuksiin oli tarjolla yli 12 400 aloituspaikkaa.

PISA 2025 -arvioinnin mukaan suomalaisnuorten oppimistulokset ovat jatkaneet heikentymistä, vaikka ovatkin yhä OECD-maiden keskiarvoa paremmat. Yksittäistä syytä kaikissa länsimaissa jatkuvaan trendiin ei ole, vaan taustalla on laaja yhteiskunnallinen muutos ja tulokset ovat laskeneet myös hyvin toimeentulevien perheiden lapsilla. Erityistä huomiota tarvitaan perustaitojen sekä koulutususkon vahvistamiseen. Yksittäisenä taitona on vahvistettava lukutaitoa, joka on kaiken oppimisen kulmakivi, koulujen ja kotien yhteistyössä.

Koulujen kehittämisen eurooppalaiset kumppanuudet on Erasmus+ -ohjelman uusi toiminto, jolla edistetään yleissivistävän koulutuksen rajat ylittävää strategista yhteistyötä ja kansainvälistä liikkuvuutta. Toiminnon budjetti koko Euroopassa on 20 miljoonaa euroa, ja yksittäiselle hankkeelle myönnettävä avustus 400 000 euroa. Suomesta rahoitusta myönnettiin Seinäjoen Stem ahoy! -kumppanuudelle.