Paloturvallisuus
Rakenteellisten paloturvallisuusmääräysten ja -ohjeiden lähtökohtana on, että rakennus suunnitellaan, rakennetaan ja varustetaan niin, että palon syttymisen vaara on mahdollisimman pieni. Tämä on otettava huomioon luonnontieteiden opetustilojen pintamateriaalien, kalusteiden ja varusteiden valinnassa. Opetustilan tekstiilien (esim. verhot) on kuuluttava palonkestoluokkaan SL 1, vaikeasti syttyvät.
Koulun pelastussuunnitelmassa on oltava kemikaalivaraston ja kaasupullojen säilytystilan sijainnit ja kulkureitit niille selkeästi merkittynä, ja tilojen ovissa on oltava asianmukaiset merkinnät.
Alkusammutusvälineet ja sammuttaminen
Alkusammutusvälineistön on oltava näkyvällä paikalla ja asianmukaisesti merkittynä. Alkusammutusvälineistöön kuuluvat sammutuspeite ja sammutin.
Tulipalon alkujen tukahduttamista varten luonnontieteiden opetustiloissa on oltava palamaton sammutuspeite. Pelastusviranomaisten suositusten mukaan sammutuspeitteen pitää olla aina reilun kokoinen (180 x 180 cm), jolloin se suojaa tehokkaasti myös käyttäjäänsä.
Myös fysiikan ja kemian opetustiloissa on oltava riittävän tehokas sammutin. Sammutin on asennettava näkyvälle paikalle ja tarkastettava määräajoin. Käsisammuttimet ovat tehokkaita alkusammutusvälineitä, ja ne ovat enintään 20 kg:n painoisia. Sammutteena käsisammuttimissa käytetään jauhetta, vesipohjaista nestettä, hiilidioksidia tai vaahtoa.
Jauhesammuttimien sammuttava aine on pääosin hienojakoista natriumkarbonaattia. Sammutusvaikutus perustuu tukahduttamiseen ja jäähdyttämiseen. Jauhesammutinta voidaan käyttää kaikkiin paloihin. Suurissa kuitupaloissa vesi on useimmiten parempi vaihtoehto, jos muu ympäristö kestää vettä reagoimatta. Jauhe sotkee paikat, ja etenkin elektroniikka tärveltyy.
Nestesammutin eli vaahtosammutin on nykyaikainen ja helppokäyttöinen alkusammutin. Nestesammuttimet sammuttavat tehokkaasti ja siististi kuitumaista materiaalia, kuten puuta, paperia ja tekstiileitä, sekä palavia nesteitä ja muovimateriaaleja. Sammutusaine ei johda sähköä, joten sitä voidaan käyttää myös sähkölaitepaloihin. Sammutuksessa on otettava huomioon vähintään yhden metrin turvaetäisyys. Sammutuksessa ei synny peittävää jauhepilveä, vaan sammutusaine muistuttaa saippuavaahtoa, jonka jälkisiivous on helppoa esimerkiksi kostealla liinalla.
Hiilidioksidisammutin sammuttaa tukahduttamalla ja jäähdyttämällä. Muodostuva ”hiilihappolumi” on lämpötilaltaan –76 °C. Se soveltuu erityisesti palavien nesteiden ja sähkölaitteiden sammuttamiseen. Sitä ei saa käyttää henkilön vaatepalon sammuttamiseen siitä aiheutuvien paleltumisvammojen vuoksi.
Tulipalon sammuttamiseen käytetään luonnontieteiden opetustiloissa sammutuspeitettä, vettä tai sammuttimia (hiilidioksidi-, neste- tai jauhesammutinta). Vesi soveltuu parhaiten kuitumaisten aineiden (esim. puu, paperi, kankaat) sammutukseen. Sähköpaloja ja palavia nesteitä ei saa sammuttaa vedellä. Kemikaalipalojen sammutukseen tulee käyttää mieluiten hiilidioksidisammutinta, mutta esim. natriumpalon sammuttamiseen käytetään jauhesammutinta. Käyttöturvallisuustiedotteen kohdassa 5 on mainittu, millä ko. kemikaali voidaan sammuttaa.
Sammuttimia käytettäessä on huomioitava, että jauhesammuttimien toiminta-aika on lyhyt (n. 30 s). Sammuttimen suihku on suunnattava itse palokohteeseen eli liekin juureen, ei liekkeihin. Sammutusaineista voi kehittyä myrkyllisiä hajoamistuotteita.