Säteilyturvallisuus
Ionisoimaton säteily
Liian voimakas valo on silmille vaarallista. Mihinkään kirkkaaseen valolähteeseen (esim. aurinkoon) ei saa katsoa ilman asianmukaisia suojaimia. Jos kokeessa käytetään ultraviolettilamppua, niin se on suunnattava siten, että UV-valo ei osu kokeen seuraajiin.
Lasersäde on intensiteetiltään hyvin suuri, eikä sen teho heikkene samalla tavoin etäisyyden kasvaessa kuin tavallisessa valolähteessä. Lasersäde voi silmiin osuessaan vaurioittaa silmän verkkokalvoa. Myös heijastunut lasersäde on vaarallinen, joten ympäristön heijastavat pinnat on huomioitava.
Koulujen opetuksessa saa käyttää korkeintaan turvallisuusluokkaan 2 kuuluvia lasereita. Tällaisen laserin ulostuloteho on korkeintaan 1 mW.
Stroboskoopin käyttö on kielletty taajuusalueella 15–25 Hz, koska tällä taajuudella välähtelevä valo voi laukaista epileptisen kohtauksen epilepsiaan taipuvaisilla henkilöillä. Lisäksi suositellaan taajuusalueen 10–15 Hz välttämistä.
Ionisoiva säteily
Ionisoivaa säteilyä ovat hiukkassäteily ja lyhytaaltoinen sähkömagneettinen säteily aina
UV-säteilyyn saakka. Koska säteilyannos kumuloituu jatkuvasti koko eliniän ajan, on suositeltavaa pitää altistusaika säteilylle mahdollisimman lyhyenä.
Säteilyn käyttö kouluopetuksessa tulee toteuttaa siten, että opettajalle tai oppijalle aiheutuva efektiivinen annos vuoden aikana ei ylitä 0,3 mSv:tä. Lisäksi yhdestä demonstraatiosta/ kokeesta aiheutuva säteilyannos oppijalle ei saa ylittää 0,03 mSv:tä.
Esimerkiksi suojaamaton pistemäinen 370 kBq:n Cs-137-säteilylähde säteilee gammasäteilyä annosnopeudella 3,3 Sv/h 10 cm:n päässä lähteestä. Tällöin annosnopeus on 0,033 Sv/h metrin päässä lähteestä.
Perusopetuksen ja lukion fysiikan opetus suositellaan järjestettäväksi siten, että erityisiä turvallisuuslupia ei tarvita. Tällöin on käytettävä Säteilyturvakeskuksen tarkastamia ja hyväksymiä säteilylähdetyyppejä (tästä huolehtii yleensä valmistaja tai maahantuoja). Turvallisuuslupaa ei tarvita, jos umpilähde sisältää enintään 40 kBq amerikiumia (Am-241), strontiumia (Sr-90) tai cesiumia (Cs-137). Umpilähteen suurin käyttöikä on 40 vuotta, jonka jälkeen se on hävitettävä esimerkiksi palauttamalla se toimittajalle. Koulun on kuitenkin nimettävä säteilyturvallisuudesta vastaava henkilö (yleensä fysiikan tai kemian opettaja). Vastuuhenkilö vastaa koulun säteilylähteiden käytöstä ja säilytyksestä.
Tarkemmat yksityiskohdat löytyvät Säteilyturvakeskuksen julkaisusta ST 5.3.