Luonnontieteiden oppimisympäristöjen työturvallisuus ja välineet

Työturvallisuuslaki edellyttää työn vaarojen järjestelmällistä tunnistamista ja riskien arviointia. On otettava huomioon myös oppijoiden harjoitustyössä käyttämien tilojen koko, kalusteet, opetusvälineet ja työtavat. Arvioinnin perusteella toteutetaan tarvittavat korjaavat toimenpiteet ja päätetään siitä, kuinka suuri ryhmä oppijoita voi turvallisesti työskennellä kussakin tilassa oppijoiden erilaisuus huomioonotettuna. Toiminnan on oltava jatkuvaa, jotta työolosuhteiden tilaa voidaan seurata ja kehittää. Laissa ei edellytetä tietyn mallin mukaista menettelytapaa, vaan sopiva arviointimenetelmä voidaan valita työnantajakohtaisesti. 

Riskien arvioinnissa on huomioitava oppijaryhmä, tila ja välineet, suojavarusteet, kemikaalien akuutit vaikutukset, altistumisen todennäköisyys ja altistumisaika. Opettajan oma ammattitaito ja asiantuntemus koskien turvallista työskentelyä ovat ensisijaisia tekijöitä edellä olevien ohella. Yksiselitteisen kiellettyjen kemikaalien listan laatiminen on käytännössä mahdotonta, ja siksi alan asiantuntijoilta ei saakaan selkeää vastausta opettajia askarruttavaan kysymykseen kielletyistä kemikaaleista.

Tilojen ja välineiden kuntoa ja turvallisuutta on aktiivisesti seurattava. Opettajalla on velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan puutteista tai vioista rehtorille ja estää viallisen laitteen käyttö. Jos puute tai vika opiskeluympäristössä vaarantaa turvallisuuden eikä ole heti korjattavissa, on opetusta jatkettava ilman kokeellista työskentelyä. Työturvallisuuslain mukaan työntekijällä on oikeus pidättäytyä työstä, josta aiheutuu vakavaa vaaraa. Opettajalla on siis subjektiivinen oikeus kieltäytyä esimerkiksi kokeellisten töiden tekemisestä, jos siitä aiheutuu vakavaa vaaraa esimerkiksi puutteellisten tilojen vuoksi. Äärimmäisessä tapauksessa toiminta on keskeytettävä kokonaan ja asiasta on ilmoitettava välittömästi rehtorille.

Jos vaarojen arviointi on laiminlyöty tai ohjeita ei ole noudatettu, on opettaja juridisessa vastuussa onnettomuuden tapahduttua. Lisäksi on otettava huomioon, ettei opettaja saa vaarantaa omaa työturvallisuuttaan.

Työnantajan velvollisuus on laatia kirjallinen kemiallisten tekijöiden riskien arviointi. Koulujen kokeellisten töiden lähtöaineiden, työvälineiden ja –menetelmien sekä reaktiotuotteiden muodostamana kokonaisuus on riskien arvioinnin kohteena. Riskien arviointi on esitettävä tarkoituksenmukaisella tavalla kirjallisessa muodossa ja siinä on eriteltävä toteutetut ennalta ehkäisevät toimenpiteet ja suojelutoimenpiteet. Riskien arviointiin voi sisältyä selvitys siitä, että perustellusta syystä yksityiskohtaisempi riskien arviointi ei ole tarpeellinen. (VnAsetus kemiallisista tekijöistä työssä 715/2001, 6§) Koulujen riskien arvioinnissa on tarkoituksenmukaista arvioida työmenetelmiä ja niissä käytettäviä kemikaaleja (kokeelliset työt), koska yksittäisiin vaarallisiin kemikaaleihin altistuminen on äärimmäisen vähäistä eikä yleisesti koskisi itse opetusta. Liitteenä riskien arviointipohja (LIITE: Riskien arviointipohja, CheSSE). 

Vaara on tekijä tai olosuhde, joka voi saada aikaan haitallisen tapahtuman, kuten työtapaturman, työperäisen sairauden tai ammattitaudin, liiallisen fyysisen tai psyykkisen kuormittumisen.

Riski on vaaratilanteen aiheuttaman vakavuuden ja todennäköisyyden yhdistelmä. Riski kuvaa vaaran suuruutta.

Turvallisuus tarkoittaa järjestelmän tilaa, jossa siihen liittyvät riskit ovat hyväksyttäviä.

Lähde: Euroopan työterveys ja työturvallisuusvirasto, 
Hyvät käytännöt > Turvallisuus> Riskin arviointi ja hallin

Vaarojen tunnistaminen ulottuu kaikkiin riskilajeihin, jotka mahdollisesti vaarantavat henkilöstön ja kokeellisessa työskentelyssä myös oppijoiden terveyden tai turvallisuuden. Vaarojen tunnistamisessa on huomioitava seuraavat seikat:

• Mekaaniset vaaratekijät
• Fysikaaliset vaaratekijät
• Tapaturman vaarat
• Ruumiillinen kuormittuminen ja ergonomia
• Kemialliset ja biologiset altisteet
• Henkinen kuormittuminen Todennäköisyyden voidaan ajatella olevan
• epätodennäköinen, kun kemikaaleja käsitellään harvoin ja/tai pitoisuudet ovat pieniä
• mahdollinen, kun kemikaaleja käsitellään usein ja/tai pitoisuudet ovat kohtalaisia
• todennäköinen, kun kemikaaleja käsitellään paljon/jatkuvasti ja/tai pitoisuudet ovat suuria.

TAULUKKO 2. RISKIEN LUOKITTELUMALLI (BS8800) HAITALLISEN TAPAHTUMAN SEURAUSTEN VAKAVUUDEN JA ESIINTYMISTODENNÄKÖISYYDEN PERUSTEELLA

Lähde: Euroopan työterveys ja työturvallisuusvirasto, Hyvät käytännöt > Turvallisuus> Riskin arviointi ja hallinta

TAULUKKO 3. YKSINKERTAINEN KEMIKAALIALTISTUKSEN TERVEYSRISKIEN LUOKITTELU. LUOKITTELU PERUSTUU ALTISTEEN JA ALTISTUMISEN VAIKUTUS- JA LUOKITUSTIETOIHIN. TÄMÄ ON ERÄS MALLI H-LAUSEKKEIDEN PERUSTEELLA TEHDYSTÄ TERVEYSRISKIEN LUOKITTELUSTA.

Lähde: Työterveyslaitos

Yleisesti voidaan ajatella, että lainsäädännön asettama riskitaso ylittyy, kun riski kasvaa kohtalaiseksi tai sitä suuremmaksi. Kun enimmäistaso ylitetään, on ryhdyttävä toimenpiteisiin.

Luonnontieteiden opetuksessa riskejä on arvioitava myös ikä- ja ryhmäkohtaisesti. Lisäksi on huomioitava mahdollisten väärien työtapojen merkitys. Tämän vuoksi on mielekästä tehdä riskinarvioinnit työkohtaisesti. 

Riskin arvioinnin yhteydessä tehdään inventaario varastossa, päivitetään kemikaaliluettelo ja hävitetään asianmukaisesti tarpeettomat, tuntemattomat ja vanhentuneet kemikaalit. Kouluympäristössä kemikaalikohtaiset riskien arvioinnit eivät ole välttämättömiä niiden äärettömän pienen riskin (altistuminen määrä, harvoin ja aika erittäin lyhyt) vuoksi.

Toimenpide-ehdotuksia luonnontieteiden opetuksen riskien hallintaan

Riskin ollessa vielä siedettävä on opetuksessa syytä käyttää mahdollisuuksien mukaan korvaavia ja parempia ratkaisuja. Niitä voivat olla vaarattomammat aineet, ainemäärien ja pitoisuuksien minimointi, turvallisemmat työtavat, paremmat suojavälineet ja hallittavuuden kannalta optimaalinen ryhmäkoko. Lisäksi tarvitaan seurantaa, jotta riski pysyy hallinnassa.

Riskin ollessa kohtalainen on sen pienentämiseksi ryhdyttävä toimiin arvioinnissa määrätyn ajan kuluessa. On käytettävä korvaavia ja parempia ratkaisuja sekä tehostettava valvontaa. Korvaavana ratkaisuna voi turvallisuussyistä olla esimerkiksi opettajan tekemä demonstraatio tai videoleike.

Riskin ollessa merkittävä ei työtä pidä tehdä, ennen kuin riskiä on pienennetty. Ongelma on korjattava edellistä lyhyemmässä määräajassa. On harkittava vakavasti, voivatko oppija ja opettaja tehdä työtä ollenkaan.

Riskin ollessa sietämätön ei työtä pidä aloittaa eikä jatkaa, ennen kuin riskiä on pienennetty. Jos riskiä ei voida pienentää, täytyy työn olla pysyvästi kielletty. Tämä koskee ehdottomasti myös opettajan työskentelyä!

Muita mahdollisia toimenpiteitä:

• hallinnolliset tai viranomaisvaatimuksiin liittyvät
• johtamiseen ja esimiestyöhön liittyvät
• ryhmäkokoon, työtiloihin ja -välineisiin liittyvät
• koulutusta, perehdytystä ja lisäohjeistusta vaativat
• käytettäviin aineisiin liittyvät
• henkilönsuojainten valintaan ja käyttöön liittyvät
• ensiapuvalmiuteen liittyvät
• jätteiden käsittelyyn ja hävitykseen liittyvät
• seurantatoimenpiteet.

Työturvallisuuslain mukaan riskien arvioinnin suorittamisen on oltava todennettavissa. Käytännössä erillinen dokumentti palvelee parhaiten tätä tarkoitusta. Arvioinnista ja sen päivityksestä on tiedotettava kaikkia osallisia, myös kiinteistön huoltoon ja ylläpitoon osallistuvia.

Yhdenmukaistettu kemikaalien luokitus- ja merkintäjärjestelmä GHS ja EU-asetukset

GHS (Globally Harmonized System of Classification and Labelling of Chemicals) on YK:n hyväksymä maailmanlaajuisesti yhdenmukaistettu kemikaalien luokitus- ja merkintäjärjestelmä. Järjestelmä luokittelee kemikaalit sisäisten ominaisuuksien perusteella ja käyttää yhdenmukaistettuja vaaraviestintäelementtejä, jotka sisältävät merkinnät ja käyttöturvallisuustiedotteet. GHS-järjestelmä tarjoaa tietoja aineiden fysikaaliskemiallisista ominaisuuksista ja ihmisen terveyteen sekä ympäristöön kohdistuvista vaaroista. Näin edistetään kemikaalien turvallista kuljetusta, käsittelyä ja käyttöä. Järjestelmän tarkoitus on parantaa ihmisten terveyden- ja ympäristönsuojelun tasoa erityisesti sellaisissa maissa, joissa ei ole kemikaalien vaaroista tiedottavaa järjestelmää. Meillä GHS on pantu täytäntöön CLP-asetuksella (N:o 1272/2008/EY).

CLP-asetus on EU:n aineiden ja seosten luokitus-, merkintä- ja pakkaamisasetus, joka yhdenmukaistaa sekä käyttöpakkausten että kuljetuspakkausten merkintämääräykset. CLP-asetus sisältää artiklatekstin ja lisäksi seitsemän liitettä (liitteet I–VII), joissa määritellään tarkemmin luokitus-, merkintä- ja pakkausvaatimukset. Asetus astui voimaan 20.1.2009.

REACH-asetus on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus N:o 1907/2006 kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista. Asetuksen eräs päätavoite on, että kemikaalien tuottajat laativat käyttäjille ohjeet aineiden turvallisesta käytöstä. Asetus astui voimaan 1.6.2007.

REACH- ja CLP-asetusten vaikutukset kemian opetuksen

REACH-asetuksen mukaan kemikaalien jatkokäyttäjien, jollaisia koulut opettajineen ja oppi- laineen ovat, on tunnettava käyttöturvallisuustiedotteet, altistumisskenaariot ja eri käyttöjä koskevat turvallisuusohjeet. Käyttöturvallisuustiedotteet on oltava ”nähtäväksi saatavilla”, ja niiden täytyy olla ajantasaisia. Tämän onnistuu parhaiten hyödyntämällä sähköisiä tietokantoja osana kemikaaliluetteloa. 

CLP-asetuksen mukaan opettajien ja oppijoiden on tunnistettava varoitusmerkinnät ja opittava niiden merkitys. Vaarojen arvioinnin päivityksessä ja henkilökunnan perehdytyksessä on otettava huomioon ajantasaiset säädökset. Kaikilla kemikaalien kanssa tekemisissä olevilla on oltava riittävät taustatiedot merkityksellisistä riskitekijöistä.

CLP-asetuksen merkinnät koostuvat seuraavista asioista:

• Tuotetunnisteet: aineen nimi tai seoksen kauppanimi ja tunnistenumero
• varoitusmerkit
• toiminnanharjoittajan tiedot
• huomiosanat ”Vaara”tai ”Varoitus”
• vaaralausekkeet.
• turvalausekkeet.
• tarvittaessa UFI-tunniste.

CLP-asetuksessa on vaaraluokkia, jotka ovat jaoteltu fysikaalisiin vaaroihin, terveysvaaroihin, ympäristövaaroihin ja muihin vaaroihin, jolla tarkoitetaan vaarallisuutta otsonikerrokselle. Kategoriat 1, 2, 3 ja 4 kuvaavat kriteerien jakautumista kunkin vaaraluokan sisällä vakavuuden perusteella, numero 1 on vakavin.

CLP-asetuksen mukaan yhdenmukaistettu luokitus ja merkintä annetaan tavallisesti aineelle, joka on:

• hengitysteitä herkistävä, kategoria 1
• sukusolujen perimää vaurioittava, kategoria 1A, 1B tai 2
• syöpää aiheuttava, kategoria 1A, 1B tai 2
• lisääntymiselle vaarallinen, kategoria 1A, 1B tai 2.

CLP-asetuksen mukaiset vaaralausekkeet (H-lausekkeet) on jaoteltu vaaran mukaan seuraaviin ryhmiin:

• H200-H290 Fysikaaliset vaarat
• H300-H373 Terveysvaarat
• H400-H413 Ympäristövaarat
• EUH001-EUH451 EU:n lisälausekkeet.

CLP-asetuksen mukaiset turvalausekkeet:

• P101-103 Yleiset turvalausekkeet
• P201-285 Turvalausekkeet – Ennaltaehkäisy
• P301-391 Turvalausekkeet – Pelastustoimenpiteet
• P401-422 Turvalausekkeet – Varastointi
• P501 Turvalausekkeet – Jätteiden käsittely.

RISKIN ARVIOINNISSA ON HUOMIOITAVA ERITYISESTI TERVEYDELLE AIHEUTUVIIN VAAROIHIN LIITTYVÄT H-LAUSEKKEET:

1. ALLERGISOI, HERKISTÄÄ

H332 ja H334 haitallista hengitettynä H314 ihokosketus

2. SYÖPÄVAARALLISUUS

H350 saattaa aiheuttaa syöpää 

H351 epäillään aiheuttavan syöpää

3. PERIMÄLLE VAARALLINEN

H340 saattaa aiheuttaa perimävaurioita 

H341 epäillään aiheuttavan perimävaurioita

4. LISÄÄNTYMISTERVEYS

H360 ja H361 hedelmällisyys

H360 ja H361 vaara sikiölle

H362 rintaruokinnassa vaara lapselle

Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville ja perimää vaurioittaville aineille ei ole turvallista altistumistasoa. Terveysvaikutusten riski kasvaa altistuksella jo vähäisillekin pitoisuuksille.

Työssä on erityinen kemiallinen vaara, kun altistutaan vaarallisille aineille ja valmisteille. CLP-asetuksen liitteessä VI on luettelo tyypillisistä vaarallisista aineista. Luettelossa ovat mm. lyijy ja sen yhdisteet. 

CMR-aineet (carcinogen, mutagen and/or reproductive toxicant) ovat syöpää aiheuttavia, perimää vaurioittavia ja lisääntymiselle vaarallisia aineita. CMR-aineet ovat erityistä huolta aiheuttavien aineiden listalla. Niiden käytössä on rajoituksia. Lista löytyy ECHA:n sivustolta.

Esimerkiksi paljon käytetty indikaattori fenoliftaleiini (H341, H350, H361f) luokitellaan CMR-aineeksi. Vaaralausekkeiden mukaan se saattaa aiheuttaa syöpää, sen epäillään aiheuttavan perimävaurioita ja heikentävän hedelmällisyyttä, joten sen tilalla voi käyttää tymoliftaleiinia tai bromitymolinsinistä. 

Opettajan on kiinnitettävä erityistä huomiota omiin työtapoihinsa ja asenteisiinsa koskien työ- turvallisuutta. Ensinnäkin työuran aikana hänen altistumisensa on todennäköisempää kuin oppijoiden ja toiseksi hänen on muistettava oman esimerkkinsä tärkeys. Altistumista voi vähentää mm. ostamalla valmiita liuoksia (kts. em. fenoliftaleiini), jolloin ei ole tekemisissä vaarallisten aineiden jauheiden kanssa.