Luonnontieteiden oppimisympäristöjen työturvallisuus ja välineet

ATEX-nimitystä käytetään Euroopan yhteisön direktiiveistä, jotka koskevat räjähdysvaarallisia tiloja, niissä työskentelyä ja niissä käytettäviä laitteita. Atex-työolosuhdedirektiivi on saatettu kansallisesti voimaan valtioneuvoston asetuksella (VNa 576/2003). Asetuksen mukaan työnantajan on selvitettävä ja tunnistettava räjähdyskelpoisten ilmaseosten aiheuttamat vaarat sekä tarvittaessa laadittava räjähdyssuojausasiakirja. Työnantajan velvollisuuksia on räjähdysten estäminen ja työntekijöiden suojeleminen perehdyttämällä ja suojaimilla. Palavia aineita ja sitä kautta räjähdyskelpoisten ilmaseosten mahdollisuus on olemassa koulujen teknisen työn, kemian ja fysiikan sekä mahdollisesti kuvataiteen ja biologian opetustiloissa ja varastoissa. Opetustiloissa, joissa kokeita tehdään pienillä määrillä ja palovaarallisia aineita varastoidaan vähän, räjähdyskelpoisten ilmaseosten mahdollisuus on kuitenkin vähäinen teolliseen toimintaan verrattuna.

Turvallisessa luonnontieteiden opetuksen kokeellisessa työskentelyssä ainemäärien tulee olla pieniä, töiden suorituksen ja oppilaiden työskentelyn hyvin ohjeistettua sekä opettajan valvomaa. Vetokaapissa tehdyt kokeet pitävät palovaarallisten kemikaalien pitoisuudet ilmassa pieninä, ja kemikaalien mahdolliset roiskeet pitää heti pyyhkiä tai huuhtoa pois. Palovaarallisten kemikaalien mahdollisessa syttymistilanteessa ne ehtivät pienien määrien ansiosta yleensä palaa loppuun, ennen kuin syntyy uhkaava vaaratilanne. Turvallisesta työskentelystä huolimatta räjähdysvaarat on tunnistettava ja riskit arvioitava. Tarvittaessa on toteutettava toimenpiteet, joilla räjähdyskelpoisten ilmaseosten aiheuttamalle vaaralle alttiiksi joutuvien henkilöiden (oppilaat, opettaja, muut) turvallisuutta ja terveyttä suojellaan. Tulee luoda turvallinen työympäristö ja varmistaa riskin arviointia vastaava riittävä valvonta. Paloviranomainen valvoo oppilaitoksia räjähdysvaarojen osalta.

Nestekaasu aiheuttaa nestekaasuasetuksen mukaan samanlaisen tilaluokitusvaatimuksen kuin muutkin palavat kaasut: yksittäisen toimilaitteen ja kaasupullon ei katsota aiheuttavan vaaraa, mutta useamman kaasupullon varastoinnin ollessa kyseessä voi päästöjä esiintyä. Nestekaasun ja ilman seos voi syttyä mistä tahansa syttymislähteestä. On huolehdittava, että kaasupullot suljetaan ja että niitä säilytetään paloturvallisessa ja tuulettuvassa, mielellään metallisessa kaapissa.

HUOM.! Yksi (1) litra nestemäistä propaania kaasuuntuneena ja sekoittuneena ilmaan pitoisuutensa alempaan räjähdysrajaan saakka tuottaisi noin 13 kuutiometriä (vastaa noin 5 neliömetrin huoneen tilavuutta) räjähdyskelpoista ilmaseosta.

Määräysten mukaisesti hoidetuissa luonnontieteiden opetuksen tiloissa ei pääsääntöisesti ole tarvetta tilaluokituksille tai erityisille räjähdyssuojaustoimenpiteille. Koulutiloissa ei ole suuria määriä päästölähteitä, ja tunnistettavat aiheuttavat räjähdyskelpoisia ilmaseoksia vain satunnaisesti. Tunnistettavat syttymislähteet aktivoituvat vain virhetoimintojen sattuessa. Tärkeimmät paloturvallisuuteen vaikuttavat tekijät ovat siisteys, oikeat työtavat ja asianmukainen varastointi.

Kouluissa räjähdyssuojausasiakirja laaditaan yleensä teknisen työn purunpoiston ja kiinteistön ylläpidon hallinnoiman tilan takia. Samaan asiakirjaan on syytä liittää myös luonnontieteiden ym. opetustilojen ja varastojen tiedot räjähdysvaaran osalta. Räjähdyssuojausasiakirjaan kirjataan syttyvien nesteiden, syttyvien kaasujen ja syttyvien pölyjen aiheuttaman räjähdysvaaran tunnistaminen, riskinarviointi sekä toimenpiteet räjähdysten estämiseksi ja räjähdyksiltä suojautumiseksi. Asiakirja koostuu taulukon muodossa olevista lomakkeista, joihin edellä mainitut asiat on kirjattu. Suojausasiakirja voi olla myös osa pelastussuunnitelmaa. Koulussa rehtori on asemansa vuoksi vastuussa myös räjähdyssuojausasiakirjassa esitetyistä seikoista. Vastuunjaon mukaisesti kemikaalivaraston hoitaja ja opettajat kantavat vastuun omasta toiminnastaan. Koulun kemikaaliluettelo ja käyttöturvallisuustiedotteet sekä Onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet -turvallisuustiedotteet (OVA -ohjeet) helpottavat räjähdysvaarallisten aineiden tunnistamista.

Paloviranomaiset tekevät lakisääteisiä yleisiä palotarkastuksia, joissa tarkastetaan mm. onko vaarallisista kemikaaleista tehty ilmoitus pelastusviranomaiselle. 

Lisää tietoa ATEX -asioista on Työterveyslaitoksen verkkosivuilla