Kansainvälisiä EU-hankkeita toteutetaan kaikkialla Suomessa – osa kunnista jää silti vaille kansainvälistymisen hyötyjä

Kaikissa Suomen maakunnissa toteutettiin Erasmus+ ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmista avustuksia saaneita yleissivistävän, ammatillisen ja aikuiskoulutuksen sekä nuoriso- ja urheilualojen EU-hankkeita vuosina 2021–2025. Hankkeita kirjattiin yhteensä 176 kuntaan, joka on 57 % Suomen kunnista. Aktiivisinta kansainvälinen hanketoiminta oli Uudellamaalla (841 hanketta) ja vähiten aktiivista Kainuussa (21 hanketta). 

Selvityksestä jätettiin pois korkeakoulut, koska valtakunnallisina toimijoina niiden kansainvälisen toiminnan rajaaminen johonkin tiettyyn kuntaan on mahdotonta.

Myönnetyn rahoituksen määrässä oli eri maakuntien välillä suuria eroja. Vähiten rahoitusta myönnettiin Ahvenanmaalle, 1,8 miljoonaa euroa, ja eniten Uudellemaalle, 64,1 miljoonaa euroa. Rahoituksen kokonaismäärät seurasivat alueiden väestöpohjaa. Osa Uudenmaan kokonaisrahoituksesta selittyy siellä sijaitsevilla valtakunnallisilla toimijoilla. Hankekohtaisesti myönnetyn rahoituksen määrä vaihteli 1 000–460 000 euron välillä, ja hankkeiden mediaanikoko oli noin 41 000 euroa. 

Asukaskohtaisesti tarkasteltuna myönnetty EU-rahoitus on jakautunut alueiden välillä melko tasaisesti. Kuitenkin useilla väestömäärältään pienemmillä alueilla kuten esimerkiksi Ahvenanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla on aktiivisesti haettu ja myös saatu kansainvälistymisrahoitusta, kun taas väestöltään suuret Uusimaa ja Pirkanmaa ovat asukaskohtaisessa rahoituksessa keskikokoa.

Vähiten hankeaktiivisuutta oli Pohjois- ja Keski-Suomessa

Tilastojen mukaan yhteensä 132 kuntaan ei ollut tarkastelujaksolla kirjattu kansainvälisiä hankkeita. Ei-aktiiviset kunnat painottuivat Pohjois- ja Keski-Suomeen, mutta ympäri Suomen oli yksittäisiä kuntia, joiden alueella kansainvälinen toiminta ei ollut niin aktiivista. 

Epäaktiiviset kunnat olivat pääsääntöisesti pieniä ja maaseutumaisia kuntia, joista 79 % oli alle 4 000 asukkaan kuntia ja 93 % maaseutumaisia kuntia.

– Jo aiemmassa eli vuoden 2023 selvityksessämme nousi esiin sama havainto, että pienemmät maaseutumaiset kunnat tarvitsevat enemmän tukea kansainvälistyäkseen. Tätä tukea Opetushallitus on viimeisinä vuosina vahvistanut. Toivomme, että se myös tuottaa tulosta pitkällä tähtäimellä, sillä kansainvälisellä yhteistyöllä voi olla merkittävä rooli alueen veto- ja elinvoimalle, toteaa Erasmus+ -ohjelman kansallisen toimiston johtaja Mika Saarinen Opetushallituksesta.  

Eri alueilla on erilaiset mahdollisuudet päästä mukaan kansainväliseen toimintaan, koska lähtökohdat ovat erilaiset. Osa alueellisista eroista selittyykin toimijarakenteella, väestöpohjalla ja koulutuksen järjestämisen tavoilla. Osa eroista taas johtuu tiedon, työajan, osaamisen, kumppanien tai hallinnollisen tuen puutteesta. 

Yleissivistävässä koulutuksessa kansainvälisyys kiinnostaa

Yleissivistävässä koulutuksessa EU-hankkeita toteutettiin innokkaasti. Tällä koulutussektorilla kansainväliseen toimintaan osallistuu peruskouluja, lukioita, varhaiskasvatuksen ja taiteen perusopetuksen organisaatioita sekä muita yleissivistävän koulutuksen parissa toimivia tahoja. Niiden kansainvälinen toiminta koostuu monipuolisesti oppilaiden ja opiskelijoiden yksilö- ja ryhmäliikkuvuuksista, opettajien kouluttautumisesta sekä koti- ja virtuaalikansainvälisyydestä. Kotikansainvälistymisellä tarkoitetaan kansainvälisten kokemusten hankkimista kotimaassa.

Yleissivistävässä koulutuksessa kansainvälisen toiminnan vakiinnuttamiseen vaikuttaa selvityksen mukaan se, miten hyvin kunnat ja koulut pystyvät juurruttamaan kansainvälisyyden opetussuunnitelmiin ja oppilaitosten arkeen.

Ammatillisen koulutuksen kansainvälistyminen painottui liikkuvuuksiin

Ammatillisessa koulutuksessa kansainvälistyminen painottui liikkuvuuksiin eli opiskeluun tai työharjoitteluun ulkomailla sekä opettajien ja henkilöstön ulkomaanjaksoihin. Organisaatioiden välillä oli suuria eroja toimin¬nan laajuudessa ja resursseissa. Keskeinen kansainvälistymisen mahdollistaja ammatillisessa koulutuksessa on kansallinen verkostoituminen sekä Erasmus+ -ohjelman kansallisen toimiston tarjoama tuki.

Ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisessä korostuvat koulutuksen järjestäjäverkko, työelämäkytkökset ja seutukunnalliset ratkaisut.

Nuorisoalalla järjestöt ovat merkittävä kansainvälistymisen edistäjä

Nuorisoalalla järjestöjen rooli hankkeiden toteuttajana oli merkittävä. Nuorisokeskukset puolestaan toimivat usein nuorisoalan kansainvälisen toiminnan alueellisina koordinoijina. Hankkeissa toteutettiin erityisesti nuorten liikkuvuuksia, vapaaehtoistoimintaa ja solidaarisuushankkeita. Ne kohdentuivat laajasti eri teemoihin kuten osallisuus ja yhdenvertaisuus, demokratia ja kansalaisuus sekä kansainvälisyys ja alueellinen kehittäminen.

Nuorisoalalla ratkaisevaa kansainvälistymisessä on se, miten hyvin rakenteet tukevat järjestöjen, kuntien ja nuorisokeskusten toiminnan koordinointia.

Aikuiskoulutuksen kansainvälistymisessä oli suuria alueellisia eroja

Aikuiskoulutuksen sektorilla korostui kansanopistojen toimintaa rahoittavien säätiöiden ja korkeakoulujen täydennyskoulutusta tarjoavien yksiköiden rooli kansainvälisten hankkeiden toteuttajana. Toiminta keskittyi erityisesti heikommassa asemassa olevien aikuisten ja maahanmuuttajien osallistamiseen.

Kansainvälisten ohjelmien hyödyntämisessä oli aikuiskoulutuskentällä merkittäviä alueellisia eroja. Hankkeita oli kirjattu yhteensä 56 kuntaan. Hankeaktiivisuus oli kunnittain melko pistemäistä, joskin eri puolilta Suomea löytyi aktiivisia toimijoita. Aktiivisten kuntien joukossa oli myös pieniä kuntia, joissa väestöön suhteutettu aktiivisuus oli melko korkeaa.

Aikuiskoulutuksen kansainvälistymisen haasteina ovat harva toimijaverkko ja heikommassa asemassa olevien aikuisten tavoittaminen.

Urheilualalla seuran koko vaikuttaa kansainvälistymiseen

Urheilusektori on Erasmus+ -ohjelman uusin toimija: avustukset urheiluhenkilöstön ulkomaanjaksoille tulivat ohjelmaan vasta vuonna 2023. Urheiluseurojen aktiivisuus kansainvälisessä toiminnassa vaihteli muun muassa seuran koon ja organisoi¬tumisen perusteella. Suurimmat esteet kansainväliselle toiminnalle olivat resurssien niukkuus ja tiedon puute. Kansainvälisen toiminnan nähdään urheilualalla lisäävän seurojen osaamista, näkyvyyttä ja tuovan uusia kokemuksia.
Urheilualalla kansainvälisen EU-rahoitteinen toiminta on vielä varsin uutta, joten painopiste on toistaiseksi tietoisuuden, hakukyvykkyyden ja lajien välisen tasapainon rakentamisessa.

Akkreditointi on merkittävästi helpottanut kansainvälistymistä 

Selvityksen mukaan akkreditoinnin eli Erasmus+ -ohjelman pysyvän jäsenyyden kautta saatavasta rahoituksesta on tullut kaikilla koulutussektoreilla kansainvälisen toiminnan mahdollistajana entistä tärkeämpää, kun kuntien taloustilanne on kiristynyt. Erasmus+ -ohjelmaan akkreditoidulle organisaatiolle taataan liikkuvuustuki koko meneillään olevan ohjelmakauden ajaksi. Akkreditointi tuo toimintaan pitkäjänteisyyttä, kun taas aiemmin kansainvälisyys saattoi perustua enemmän yksittäisten opettajien lyhyempikestoisiin hankkeisiin ja heidän omiin verkostoihinsa. 

EU-ohjelmat mahdollistavat kansainvälistymisen osallisuutta ja tasa-arvoa   

Merkittävimpänä EU-ohjelmarahoituksen tarjoamana lisäarvona pidetään sekä kaikilla koulutussektoreilla että nuorisoalalla osallisuuden ja tasa-arvon toteutu¬mista. EU-rahoitus mahdollistaa kansainväliset kokemukset ja kansainväliseen toimintaan osallistumisen kaikille nuorille ja aikuisille perhetaustasta ja sosioekonomisesta asemasta riippumatta. Esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa liikkuvuus voi olla nuorelle ensimmäinen mahdollisuus matkustaa ulkomaille tai toimia kansainvälisessä työympäristössä. Kansainvälisyyttä ei enää nähdäkään erillisenä lisätoimintona, vaan se liittyy suoraan opiskelijoiden yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin, henkilöstön osaamisen kehittämiseen ja alueellisiin osaamistarpeisiin. 

Koulutussektorien ja alueiden toisistaan poikkeavat haasteet vaativat räätälöityjä toimia kansainvälistymisen edistämiseksi

Eri koulutussektorien ja alueiden välillä havaitut erot kansainvälistymisessä osoittavat, että alueellisen tasa-arvon vahvistamisen toimenpiteet tulee räätälöidä alueiden erilaisten tarpeiden mukaan. 

– Kansainvälistyminen voi näyttäytyä erilaisissa toimintaympäristöissä hyvinkin erilaisena. Monikulttuurisessa kaupunkiympäristössä kansainvälisyys saattaa olla luonteva osa oppilaitosten arkea, kun taas harvaan asutuilla paikkakunnilla aktiivinen oppilaitos voi olla merkittävässä roolissa paikkakuntansa kansainvälisten yhteyksien rakentajana, Sinikukka Pyykkönen Owal Group Oy:stä toteaa. 

Lisätietoja:

• Manager Sinikukka Pyykkönen, Owal Group Oy, puh. +358 40 8460846, tavoitettavissa tiistaina 15.9. klo 14 saakka
• Johtava asiantuntija Juha Ketolainen, Opetushallitus, puh. +358 29 5338592
• Erasmus+ -ohjelman kansallisen toimiston johtaja Mika Saarinen, Opetushallitus, puh. +358 29 5338543