PISA-tulokset vahvistavat suunnan: perustaitoihin, lukutaitoon ja hyvinvointiin panostettava

Perustaitojen vahvistaminen on läpileikkaava tavoite, johon myös useat viime aikojen esi- ja perusopetuksen uudistukset ovat tähdänneet.

Mittavin jo voimaan tullut muutos on oppimisen tuen uudistus. Luku-, kirjoitus- ja laskutaitojen opettamiseen on lisätty opetustunteja. Suomea toisena kielenä opiskelevien koulupolkua on täsmennetty: lähtökohtana sopivan oppimäärän valinnassa on todellinen opetuskielen kielitaito, ei äidinkieli.

Seuraavana vuorossa on osaamistakuu, joka uudistaa perusopetuksen arvioinnin ja osin koko opetussuunnitelman perusteet elokuun 2028 alusta.

– Vaikka olemme edelleen OECD-maiden keskiarvon yläpuolella, PISA-tulokset ovat huolestuttavat ja korostavat sitä, että perustaitojen oppimisen ja lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen tehtävää työtä on jatkettava pitkäjänteisesti. Työmme Opetushallituksessa tähtää siihen, että jokainen lapsi ja nuori saa tarvittavat tiedot ja taidot elämään sekä löytää koulusta yhteisön, jonka tuella kasvaa. Kouluissa tehdään valtavan hyvää työtä aivan joka päivä, mutta isojen koulutuspoliittisten uudistusten tulokset näkyvät käytännössä ja esimerkiksi PISA-tuloksissa vuosien viiveellä, pääjohtaja Kurt Torsell toteaa.

Opetushallitus kysyi kasvatus- ja koulutusalan ammattilaisilta elokuussa Koulutuspulssi-kyselyssään, mitä keinoja he pitävät tehokkaimpina perustaitojen oppimisen edistämisessä. Analyysi tuloksista valmistuu myöhemmin syksyllä, mutta ensi havaintojen mukaan myös alan ammattilaiset pitivät perustaitojen oppimisessa tärkeimpänä lasten ja nuorten vuorovaikutuksen, osallisuuden ja motivaation parantamista sekä riittävää oppimisen tukea.

Koulutususkoon vaikuttavat lähipiiri, viihtyminen koulussa ja elämänhallintataidot

Yhtä aikaa perustaitojen kasvattamisen kanssa tarvitaan laajaa yhteistyötä koulutususkon vahvistamiseksi. Luottamus koulutuksen voimaan vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten lapset ja nuoret uskovat omiin kykyihinsä ja mahdollisuuksiinsa menestyä koulussa ja vaikuttaa oman elämänsä suuntaan sekä näkevät tärkeänä ponnistella oppimisen eteen.

Opetushallituksen syksyllä 2025 koulutuksen ammattilaisille toteuttaman Koulutuspulssi-kyselyn mukaan eniten koulutususkoon vaikuttavat lähipiirin asenteet, viihtyminen koulussa ja elämänhallintataidot.

– Koulutuksesta täytyy tehdä merkityksellistä kaikille lapsille, koska kiinnostus ja uteliaisuus ovat tärkeitä oppimisen motivaattoreita. Koulusta on puhuttava hyvää, ja siihen tarvitsemme koulujen tueksi perheet ja koko yhteiskunnan, Torsell sanoo.

Opetushallitus tekee osaltaan työtä vanhemmuuden tukemiseksi, lasten ja nuorten hyvinvoinnin kohentamiseksi ja lukuharrastuksen edistämiseksi.

Yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa toteutettavassa Voimaa vanhemmuudesta -hankkeessa tuomme vanhempien näkökulmia palvelujen sekä esimerkiksi kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittämiseen.

Niin ikään THL:n kanssa olemme jo julkaisseet vapaa-ajan digisuositukset alle 13-vuotiaille tukemaan tasapainoista digilaitteiden käyttöä ja valmistelemme parhaillaan isompien nuorten suosituksia. Kansallisessa Lukutaito-ohjelmassa taas tuetaan kaikenikäisten lukemista ja jaetaan valtionavustuksia lukutaitotyöhön.

– Lasten ja nuorten elämä on kokonaisuus, jossa ei eletä erikseen kouluaikaa ja muuta elämää. Hyvinvointi on oppimisen edellytys. Siksi teemme työtä myös arjen ja hyvinvoinnin tukemiseksi. Tuki vanhemmille on tarpeen, koska nykypäivän vanhemmat kohtaavat paljon paineita, Torsell toteaa.

Lukutaidon vaatimukset kasvaneet – myös kotona lukeminen tärkeää

Yksi keskeinen huoli, jonka korjaamiseen tarvitaan yhteistyötä, on lukutaidon heikkeneminen. Syy ilmiöön on yksinkertainen: lapset ja nuoret eivät enää lue entiseen tapaan, ja lukemisen merkitys tai merkityksellisyys on heikentynyt koko yhteiskunnassa. Lukemiseen liittyy joskus jopa kielteisiä asenteita.

Samalla kun lukutaito on heikentynyt, myös lukutaidon vaatimukset ovat kasvaneet. Pelkkä peruslukutaito ei enää riitä, vaan on osattava lukea sekä tekstejä niin painettuna kuin digitaalisilta alustoilta. 

Jos lukutaidon kehittyminen on vain koulun vastuulla, ei lukeminen tai luetun ymmärtäminen kehity sujuvammaksi. Hyvän lukutaidon saavuttaminen edellyttää lukemiseen sitoutumista ja lukuharrastusta myös koulun ulkopuolella.

Opetuksessa täytyy kiinnittää huomiota sisäisen motivaation heräämiseen ja sen ylläpitoon, mutta avuksi tarvitaan myös entistä vahvempaa kodin ja koulun yhteistyötä.

– Lasten ja nuorten mahdollisuudet kohdata erilaisia tekstejä rakentuvat monista ympäristöistä, kuten kodista, kaveripiiristä, varhaiskasvatuksesta, koulusta, kirjastoista, harrastuksista ja digitaalisista medioista. Lukutaidon vahvistumisen kannalta on olennaista, että myös kotona kannustetaan lukemiseen ja vaikka keskustellaan joka päivä siitä, mitä perheessä on päivän aikana luettu. Näin voidaan osoittaa lukemisen arvostamista ja vahvistaa kiinnostusta lukemiseen, perusopetus ja varhaiskasvatus -yksikön päällikkö Terhi Nissinen toteaa.

Syksy 2028: lukutaito osaksi jokaisen oppiaineen tavoitteita

Opetushallituksessa on parhaillaan käynnissä osaamistakuutyö eli perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden päivittäminen. Työ uudistaa perusopetuksen arvioinnin ja vahvistaa perustaitojen opetusta syksystä 2028 alkaen.

– Näkemyksemme mukaan lukutaidon vahvistaminen on määriteltävä jokaisen oppiaineen tavoitteisiin, koska haluamme varmistaa, että lukeminen ja monilukutaidon edistäminen kuuluvat jokaisen oppiaineen tehtäviin, Nissinen kertoo.

Myös kielitietoinen opetus sisältyy nykyiseen opetussuunnitelmaan, mutta sen rooli ja merkitys on kasvanut ja tulee entistä painokkaammaksi edellytykseksi tulevassa opetussuunnitelmassa. Kielitietoinen opetus tarkoittaa, että asioiden opettamisen yhteydessä opettaja selittää oppiaineen kieltä, tarkastelee yhdessä oppilaiden kanssa keskeisiä käsitteitä ja varmistaa sanavaraston hallintaa.

Kielitietoinen opetus on omiaan vahvistamaan kaikkien oppilaiden osaamista ja monipuolista lukutaitoa, sillä kielen käsitteiden avaaminen auttaa erityisesti heikompi lukijoita, vähentää arvaamista ja voi siten myös nostaa oppimistuloksia.

– Esimerkiksi matematiikka on myös kieliaine, jossa opettaja sanoittaa vaikkapa geometriaa opettaessaan, mitä tarkoittaa yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys tai geometrisen konstruoinnin harjoittelu. Ajattelun näkyväksi tekeminen rakentaa sanastoa, mutta myös tukee erityisesti hiljaisia tai epävarmoja oppilaita ja voi parantaa itsevarmuutta sekä oppimista, Nissinen toteaa.

Lisätietoja

• Pääjohtaja Kurt Torsell, haastattelupyynnöt Opetushallituksen mediapalvelu, p. 0295 331 703, media [at] oph.fi (media[at]oph[dot]fi) 
• Perusopetus ja varhaiskasvatus -yksikön päällikkö Terhi Nissinen, puh. 0295 331 191, terhi.nissinen [at] oph.fi (terhi[dot]nissinen[at]oph[dot]fi)