Suomalaisen koulutusviennin arvo on laskussa

Education Finland -ohjelmaan kuuluvien yritysten ja organisaatioiden koulutusviennin liikevaihto on aiempina vuosina kasvanut tasaisesti. Selvitysten mukaan ohjelman jäsenten yhteenlaskettu koulutusviennin liikevaihto oli 646,5 miljoonaa euroa vuonna 2021, 773 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 840 miljoonaa euroa vuonna 2023. Kasvun taittuminen alkoi jo vuonna 2024, jonka kokonaisviennin arvoksi on täsmentynyt 784 miljoonaa euroa. Aikaisempi arvo 885 miljoonaa euroa perustui kirjausvirheeseen, joka on nyt korjattu. 

Liikevaihtotiedot mitataan Education Finland -ohjelman vuosittaisella jäsenkyselyllä jäsenyritysten ilmoittamien vientilukujen perusteella. Vastausprosentti oli tänä vuonna 93 %.  Vastaamatta jättäneet olivat pääosin pieniä toimijoita, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on vuoden 2025 kyselyssä ollut noin 400 000 euroa. 

Laskusta huolimatta koulutusviejät uskovat alan potentiaaliin

Koulutusviejien välillä oli kuitenkin eroja liikevaihdon kehityksen suhteen. 55 prosenttia jäsenistä raportoi liikevaihtonsa kasvaneen vuodesta 2024, ja mukana on toimijoita, joiden liikevaihto on kaksin- tai jopa moninkertaistunut.

-    Vuonna 2024 alkanut lasku on ensimmäinen kerta nykyisen koulutusvientiohjelman aikana, kun toimialan kasvu on taittunut. Taloustilanteen huomioiden tämä ei ehkä ole yllättävää, mutta syitä laskuun on kuitenkin syytä pohtia tarkemmin yhdessä jäsentemme kanssa, Education Finland -ohjelmaa Opetushallituksessa johtava Jaakko Skantsi sanoo.  

Toimijoilla riittää kuitenkin yhä uskoa koulutusviennin potentiaaliin. 55 prosenttia vastanneista uskoo liikevaihtonsa kasvavan tänä vuonna, ja vain 15 prosenttia uskoo sen laskevan.

Opetusteknologian toimijoita eniten, kustannusalalla suurin liikevaihto

Education Finland -ohjelman jäsenet edustavat laajasti koulutusalan eri sektoreita varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ja oppimisympäristöistä koulutusmatkailuun. Lukumäärällisesti suurin osa jäsenyrityksistä toimii opetusteknologian (25 %) parissa, jonka osuus toimijoista on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Runsaslukuisesti edustettuina jäsenistössä ovat myös ammattikorkeakoulut (17 %), ammatilliset oppilaitokset (12 %) ja opetusalan konsultointipalvelut (11 %).

Osa koulutusvientiyrityksistä on vakiinnuttanut asemansa merkittävänä toimijana, mutta suurella osalla vientiliiketoiminta on vielä suhteellisen pienimuotoista. 62 prosenttia raportoi alle 500 000 euron vuosittaisen liikevaihdon, ja yli puolen miljoonan euron liikevaihtoon ylsi 42 jäsenyritystä. 

Liikevaihdoltaan suurin sektori oli kustannustoiminta ja oppisisällöt, jonka kokonaisliikevaihto nousi yhteensä 667,5 miljoonaan euroon. Kustannusala muodosti valtaosan eli 93 prosenttia vuoden 2025 koulutusviennin liikevaihdosta. Tällä sektorilla toimii pari suurta oppimateriaaleja tuottavaa toimijaa, kuten Sanoma Oy sekä Otava Learning, joiden osuus kustannusalan ja sitä kautta koko koulutusviennin liikevaihdosta on hallitseva.

Julkisuuteenkin on noussut toimintamalli, missä suomalainen toimija joko vastaa kokonaan tai on kumppanina mukana tukemassa suomalaistyyppisen koulun tai lastentarhan perustamista tai operoimista ulkomailla. Tällaisia suomalaistyyppisiin koulukonsepteihin liittyviä palveluita tarjoavien jäsenten yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2025 noin 11,5 miljoonaa euroa. Koulutusviennin kokonaisarvosta tämä toiminta muodostaa siis liikevaihdossa mitattuna noin 1,6 prosenttia.

Koulutusvientitoimijat tähtäävät Aasiaan ja Ukrainaan

Edellisvuosien tapaan jäseniä eniten kiinnostavina maantieteellisinä alueina nousivat esiin Aasia, Lähi-Itä ja Afrikka. Yksittäisistä maista suosituimpia olivat Intia, Vietnam, Kiina, Yhdysvallat ja Thaimaa. Sisällön puolesta viennin fokus on erityisesti opettajankoulutuksessa, digiratkaisuissa sekä opiskelijarekrytoinneissa. 

Jäsenistön kiinnostus kehitysyhteistyöhankkeita sekä kansainvälisten järjestöjen ja säätiöiden kanssa solmittavia kumppanuuksia kohtaan on laajaa erityisesti opettajankoulutuksen alalla. Kansainväliset rahoituslaitokset, YK-järjestöt sekä EU-rahoitus kiinnostavat koulutusvientitoimijoita, mutta toistaiseksi vain pieni osa on aktiivisesti mukana hankkeissa, ja vain 20 prosenttia on osallistunut kilpailutuksiin. Tilanne ei poikkea muista suomalaisista toimialoista, sillä suomalaiset yritykset ja organisaatiot ovat yleisesti aliedustettuina kansainvälisten rahoituslaitosten ja järjestöjen kilpailutuksissa. 

Yksi keskeisimmistä yksittäisistä markkinoista oli jälleen Ukraina, jonka jälleenrakennus kiinnostaa monia suomalaisia koulutusvientitoimijoita. 64 prosenttia jäsenistä ilmoitti olevansa kiinnostunut osallistumaan jälleenrakennukseen, ja 23 prosenttia kertoi jo aloittaneensa yhteistyön. Yhteistyö keskittyy erityisesti opettajankoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen ja digitaalisiin opetusratkaisuihin, minkä lisäksi toimijat tarjoavat muun muassa oppimateriaaleja, oppimisympäristöratkaisuja ja yliopistoyhteistyötä. Ministeriötason ja EU-hankkeiden ohella suomalaistoimijoilla on yhteistyötä myös yksittäisten oppilaitosten kanssa sekä erilaisten pilottien muodossa.

Lisätietoja:
Johtava asiantuntija Jaakko Skantsi, jaakko.skantsi(at)oph.fi, puh. 029 533 1620