Opetushallitus kehittää ammatillista koulutusta ja jatkuvaa oppimista työelämän muuttuviin osaamistarpeisiin

Opetushallitus kutsui syyskuussa yhteen koulutuksen järjestäjiä, työelämän edustajia ja muita sidosryhmiä pohtimaan ammatillisen koulutuksen tulevaisuutta sekä tutkintojärjestelmän kehittämisen seuraavia askelia. Lähtökohtana oli opetus- ja kulttuuriministeriön keväällä 2026 julkaisema työryhmäraportti.

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelee yli 200 000 yli 20-vuotiasta opiskelijaa. Osa aikuisopiskelijoista suorittaa ensimmäistä toisen asteen tutkintoaan, osa päivittää tai täydentää osaamistaan.  

Osuvampaa aikuiskoulutusta – Ehdotuksia jatkuvan oppimisen kehittämiseksi ammatillisessa koulutuksessa -raportin työryhmä ehdottaa, että koulutusta suunnattaisiin erityisesti kasvaville aloille sekä vahvistamaan työttömien tai työttömyysuhan alla olevien osaamista. Samalla korostetaan ammatti- ja erikoisammattitutkintojen, tutkinnon osien sekä niistä muodostuvien osaamiskokonaisuuksien merkitystä jatkuvan oppimisen välineinä.

Työryhmän ehdotukset olivat vahvasti esillä Opetushallituksen syyskuisessa sidosryhmätilaisuudessa, jossa käytiin laajaa keskustelua tutkinnon perusteiden ja tutkintorakenteen uudistamistarpeista sekä yhteistyöstä koulutuksen järjestäjien, työelämän ja muiden keskeisten toimijoiden kesken. Keskustelussa nousivat esiin laaja-alaiset ammatilliset perustutkinnot ja samalla työelämän tarvitseman kädentaito- ja tieto-osaamisen turvaaminen sekä osaamiskokonaisuuksien rakentaminen. 

Joustavammat tutkintorakenteet tukemaan jatkuvaa oppimista 

Miten tutkintorakenteita ja tutkinnon perusteita voidaan kehittää vastaamaan entistä paremmin työelämän nopeasti muuttuviin osaamisvaatimuksiin sekä jatkuvan oppimisen tarpeisiin?

– Meidän on arvioitava laajassa vuoropuhelussa eri toimijoiden kanssa, vastaako nykyinen tutkintojärjestelmä parhaalla mahdollisella tavalla tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Tärkeää on kyky oppia uutta, sopeutua muutoksiin ja etsiä yhdessä ratkaisuja, toteaa Opetushallituksen kasvatus, koulutus ja osaaminen -osaston johtaja Virve Jämsén.

Ammatillisen koulutuksen kehittämisen lähtökohtana on varmistaa, että koulutusjärjestelmä tukee sekä yksilön osaamisen jatkuvaa uudistumista että työelämän tarpeita. Osaamiskokonaisuuksien roolin vahvistaminen ja tutkintorakenteiden tarkastelu tarjoavat mahdollisuuksia rakentaa nykyistä joustavampia koulutuspolkuja erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille.

Osaamiskokonaisuuksia voidaan rakentaa tutkinnon osista. Hoiva-avustaja on yksi esimerkki siitä, miten kolmen sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon, (lähihoitaja) tutkinnon osan suorittamisella saa hoiva-avustaja osaamisen.  Kyse ei ole tutkinnosta, vaan 60 osaamispisteen (60 osp) laajuisesta kokonaisuudesta, joka antaa tehtävään vaadittavan pätevyyden. 

– Jatkuvan oppimisen näkökulmasta osaamiskokonaisuudet lisäävät tarjonnan monipuolisuutta ja mahdollisuuksia koulutukseen osallistumiseen erityisesti jo toisen asteen ammatillisen tutkinnon suorittaneille opiskelijoille, sanoo Opetushallituksen ammatillinen koulutus -yksikön päällikkö Marko Aaltonen.

Sitran asiantuntija Sanna Rekola painottaa, että tulevaisuus ei vain tapahdu, vaan siihen voi myös vaikuttaa. Tulevaisuus voi myös olla monenlainen.

– On tärkeä muistaa, että ei ole olemassa vain yhtä tulevaisuutta. Työelämän tulevaisuuksia on monia ja meidän on tarpeen tarkastella tulevaisuuksia useista eri näkökulmista, Rekola sanoo. 

Tekoälymurroksen vaikutukset ovat erittäin laajat mutta emme pysty ennakoimaan täysin sen vaikutuksia. Siksi myös ammatillisen koulutuksen tutkintoja ja niiden osia pitää voida käyttää joustavasti osaamisen jatkuvaan päivittämiseen läpi työuran. 

– Tutkinnon perusteiden uudistamisessa tarvitaan työelämän tulevaisuuden osaamistarpeiden määrittelemistä. Vuoropuhelua hallinnon ja työelämän kesken on tarve lisätä, korostaa johtava asiantuntija Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitosta. 

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK katsoo, että osaamiskokonaisuuksia tulisi lisätä, sillä lyhyet koulutuskokonaisuudet vastaavat hyvin tulevaisuuden osaamistarpeisiin.

– Tutkinnon osien ja osaamiskokonaisuuksien suoritusmääriä pitää lisätä ja niille on työelämässä käyttöä, sanoo SAK:n koulutus- ja työllisyysasioiden päällikkö Mikko Heinikoski.

Tuleva hallitus päättää ensi vuonna, miten ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmää kehitetään jatkossa.  

– Tämän jälkeen Opetushallitus jatkaa kehitystyötä ja kutsuu siihen mukaan oppilaitosten ja työelämän edustajat sekä muut sidosryhmät, sanoo Opetushallituksen Marko Aaltonen. 

Ammatilliset tutkinnot ja osaamiskokonaisuudet – rakenteet, kehittäminen ja tulevaisuus seminaari järjestettiin Paasitornissa Helsingissä 16.9.2026.

Lisätietoja

Ammatillisen koulutuksen yksikkö: ammatillinenkoulutus [at] oph.fi (ammatillinenkoulutus[at]oph[dot]fi)