Liikkuvuussuositusten toteutuminen vaatii korkeakouluilta strategisuutta ja johdon tukea – opiskelijalähettiläät tekevät puolestaan vaihdon arkea näkyväksi somessa

Kansainvälisen liikkuvuuden lisääminen on korkeakoulujen strateginen tehtävä, joka edellyttää johdon sitoutumista, tavoitteellista seurantaa sekä liikkuvuuden integroimista osaksi tutkintoja ja opetusta. Kyse ei siis ole ensisijaisesti opiskelijoiden motivoinnista.

Suosituksissa todetaan, että liikkuvuusmäärien lisäämiseksi korkeakouluissa on tärkeää sitouttaa sekä eri koulutusalat että akateeminen henkilöstö kansainvälistymisen edistämiseen. Kansainvälistyminen tulee huomioida opetussuunnitelmissa sekä rakenteiden että sisältöjen osalta. Samalla tulee varmistaa ulkomailla suoritettujen opintojen saumaton hyväksiluku. 

Lisäksi on tärkeää lisätä korkeakoulujen henkilöstön kansainvälistä osaamista ja ohjata ja kannustaa opiskelijoita kansainvälistymiseen heti opintojen alusta alkaen. Oleellista on myös se, että korkeakoulut viestivät yhtenäisesti kansainvälisen osaamisen merkityksestä yhteiskunnassa ja työelämässä, jotta ymmärrys liikkuvuuden hyödyistä kasvaa.

Suosituksissa kehotetaan korkeakouluja myös asettamaan liikkuvuudelle selkeät kasvutavoitteet ja seuraamaan liikkuvuusmäärien kehitystä.

Johdon tuki on suositusten toteuttamisessa erityisen tärkeää

Korkeakoulut ovat kuitenkin vielä varsin eri vaiheissa suositusten jalkauttamisessa. Suosituksissa todetaan, että on tärkeää, että korkeakoulujen johto sitoutuu toimiin kansainvälisen osaamisen ja liikkuvuuden valtavirtaistamiseksi osana kaikkia koulutusohjelmia huomioiden samalla koulutusalojen erilaiset tarpeet.

- Jotta opiskelijaliikkuvuuden kasvutavoitteet voidaan saavuttaa, tarvitaan korkeakouluissa sitoutumista ja konkreettisia ratkaisuja kansainvälisyysjaksojen toteuttamiseksi, yksikön päällikkö Maija Airas Opetushallituksesta toteaa.
 
- Korkeakoulujen omien arvioiden mukaan suositusten toteutumisen kannalta keskeistä on valtakunnallinen seuranta ja se, että liikkuvuuden edistäminen huomioidaan myös korkeakoulujen ohjauksessa.

Opiskelijaliikkuvuuden lisääminen on osin resurssikysymys, ja vaikka osalla korkeakouluista Erasmus+ -ohjelman ja muiden vaihto-ohjelmien rahoitus riittääkin kattamaan opiskelijavaihdon tarpeet ja liikkuvuusmäärien kasvuakin, on useissa korkeakouluissa tarvetta myös korkeakoulun omalle täydentävälle rahoitukselle.

Opiskelijalähettiläät tekevät vaihtojaksojen arkea näkyväksi

Liikkuvuuden kasvutavoitteiden saavuttamista vauhditetaan kuluvasta syksystä alkaen myös kansallisen tason opiskelijalähettilästoiminnalla. Tavoitteena on tuoda tietoa ulkomaanjaksoista ja niiden mahdollisuuksista lähelle opiskelijoita sosiaalisessa mediassa.   

Lähettiläiksi on rekrytoitu yhdeksän opiskelijaa korkeakouluista eri puolilta Suomea. Lähettiläät ovat kaikki joko jo toteuttaneet opiskelijavaihdon tai ovat lähdössä ulkomaanjaksolle osana opintoja; joko lyhyelle tai pitkälle vaihtojaksolle tai esimerkiksi työharjoitteluun.

- Lähettilästoiminnalla tuodaan esiin ulkomaanjaksojen arkea ja mahdollisuuksia opiskelijoiden omien kokemusten kautta. Tavoitteena on lisätä ulkomaanjaksojen houkuttelevuutta opiskelijoiden keskuudessa ja madaltaa kynnystä vaihtojakson toteuttamiselle, lähettilästoimintaa koordinoiva Vilma Virtanen kertoo.  

- Peer-to-peer-toiminnalla voidaan tuoda esiin myös niitä haasteita, joita ulkomaanjaksoon voi liittyä, ja myös sitä, kuinka ne voi ylittää. Arkisten kokemusten jakaminen somessa tuo vaihtokokemuksen lähelle helposti saavutettavalla tavalla.

Vaihtoon lähtijät kaipaavat vertaistukea

Lähettiläille pidettiin elokuun lopussa koulutuspäivä Opetushallituksen tiloissa Hakaniemessä. Tuolloin lähettiläät saivat viestintäkoulutusta ja pääsivät tutustumaan Opetushallituksen toimintaan ja liikkuvuusmäärien kehitykseen. Yhteinen kokemus oli, että sosiaalisen median kautta saatava vertaistuki on vaihtoon lähtijälle tarpeen.

Yksi lähettiläistä on maisterivaiheen opiskelija Aliina, joka opiskelee englantia Turun yliopistossa viidettä vuotta. Aliina lähtee syyslukukaudeksi vaihtoon Bristoliin Iso-Britanniaan.

- Katson itse mielelläni vaihto-opiskelijasisältöä somessa, ja siksi halusin mukaan tekemään sisältöä. Haluan myös siten kannustaa muita lähtemään vaihtoon.

Liikkeenjohtoa opiskeleva Marcus on puolestaan jo ollut vaihdossa Saksassa yhdeksän kuukauden ajan.

- Mielestäni opiskelijalähettilästoiminnalle somessa on tarvetta. Itse olisin kaivannut vertaistukea, mutta lähipiirissäni ei ollut ketään vaihtoon lähteviä.

Myös liikunnan aineopettajaksi Jyväskylässä opiskeleva Alex kertoo, että vertaistuki olisi ollut tervetullutta koko vaihtoprosessissa ylipäätään. Alex on lähdössä keväällä vaihtoon Ruotsiin.

- Olen toiminut oman yliopiston kautta lähettiläänä, ja pidin siitä. Siksi halusin jatkaa vastaavaa toimintaa kansainvälisellä tasolla. Lähettilääksi lähtö mahdollistaa myös verkostoitumista ulkomailla.