Uutiset

Euroopan maiden välillä on suuria eroja siinä, kuinka paljon oppilailla on pakollisia oppitunteja oppivelvollisuuden aikana. Tämä käy ilmi EU:n koulutustiedonvaihtoverkoston Eurydicen tuoreesta julkaisusta Recommended Annual Instruction Time in Full-time Compulsory Education 2016/2017.

Opetusalan ydinkolmikko juhlistaa 100-vuotiasta Suomea perustamalla päättäjille ja yhteiskunnallisille vaikuttajille suunnatun Sivistysakatemian. Tavoitteena on turvata sivistys-Suomen seuraavat sata vuotta.

Eduskunta hyväksyi kesäkuun lopussa uuden ammatillisen koulutuksen lainsäädännön. Ammatillisen koulutuksen reformi on suurin koulutuslainsäädännön uudistus lähes kahteenkymmeneen vuoteen. Voimaan tulleessaan laki uudistaa ammatillisen koulutuksen kokonaisuudessaan.

Ulkomaisissa yliopistoissa opiskelee tätä nykyä enemmän suomalaisia tutkinto-opiskelijoita kuin koskaan aikaisemmin: Kelan opintotukitilastojen mukaan heitä on jo 8000. Tästä joukosta kolmannes eli lähes 2600 aloitti opintonsa lukuvuonna 2015─2016. Ulkomailla opiskelevien määrä on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden kuluessa. Mistä kasvanut innostus ulkomailla opiskeluun johtuu? Ketkä lähtevät ulkomaiseen korkeakouluun ja miksi? Opetushallituksen selvityshankkeessa poraudutaan ilmiön ytimeen.

Maahanmuuttajille esitetään uutta joustavaa koulutusmallia, jonka toteuttajina voisivat olla kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset ja kesäyliopistot. Esityksen on laatinut opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmä.

Eurooppalainen korkeakoulusektori on monimuotoistunut ja läpikäynyt useita rakenteellisia muutoksia viime vuosien aikana. Korkeakoulujen akateeminen henkilökunta toimii kasvaneiden opiskelijamäärien, yhteiskunnallisten vaatimusten ja muiden muutosten ristipaineessa, kertoo juuri julkaistu Eurydicen raportti Modernisation of Higher Education in Europe: Academic Staff – 2017.

Opetushallitus selvittää, onko ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen vähentynyt läpäisyn tehostamisohjelman jälkeen. Tulosten pohjalta pohditaan tulevaisuuden tavoitteita ja tuetaan nivel- ja siirtymävaiheita sujuvoittavaa kehittämistyötä.

Opetushallitus on valmistellut varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin tukimateriaalin lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimista varten. Tukimateriaali sisältää mallilomakkeen ja ohjeistuksen. Mallilomake sisältää ne asiat, jotka varhaiskasvatussuunnitelman perusteet normina edellyttävät.

Useimmissa Euroopan maissa vieraiden kielten opetus alkaa 6─7 vuoden iässä. Esikouluikäisinä opinnot aloitetaan Puolassa, Kyproksella ja Belgian saksankielisessä yhteisössä. Aloitusikä on koulujen päätettävissä ainoastaan Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.

Opetusalan johtamisen foorumi kokosi reilut 170 osallistujaa Helsingin Wanhaan satamaan 7.–8.6.2017. Tehtävänä oli pohtia johtajuutta niin teknologioiden ja hyvinvoinnin kuin muuttuvien identiteettien näkökulmasta. Miten löytää uusi suunta koulutukselle, johtamiselle ja oppimiselle?

Hallitus on antanut 8.6. esityksen uudeksi laiksi valtakunnallisista opinto- ja tutkintorekistereistä. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2018. Perustettavaan valtakunnalliseen tietovarantoon tallennettaisiin perusopetuksen sekä lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opinto- ja tutkintotiedot.

Koulutustoimikuntien työtä jatkavan Osaamisen ennakointifoorumin ennakointiryhmien jäsenet kokoontuivat 1.6. Helsingin Paasitorniin suunnittelemaan työskentelymalliaan ja pohtimaan edessä olevia oppimisen ja työelämän muutoksia.

Opetushallitus on laatinut tietopaketin kouluille tietokoneen, kännykän ja muiden mobiililaitteiden käytöstä koulussa.

Ulkomaanjaksolle lähtevät korkeakouluopiskelijat ovat jossain määrin valikoitunutta joukkoa: lähtijöissä on kotikorkeakouluun jääviin ikätovereihin verrattuna enemmän niitä, jotka ovat valmiita tarkistamaan ennakko-oletuksiaan ja vähemmän niitä, jotka pitävät jyrkästi kiinni siitä, että on vain yksi oikea tapa hahmottaa maailmaa.

Uusi Education Finland -kasvuohjelma aloittaa toimintansa kesäkuun alussa. Ohjelmassa edistetään koulutusvientiä ja kehitetään suomalaista vientiosaamista. Toiminnan on määrä olla täydessä vauhdissa alkusyksyyn mennessä.

Lukuvuosi 2016–2017 päättyy peruskouluissa ja lukioissa lauantaina 3. kesäkuuta. Peruskoulun päättötodistuksen saa tänä keväänä noin 58 000 nuorta ja ylioppilaita valmistuu 27 070.

Opetushallitus on asettanut haettavaksi valtionavustukset kielikylpytoiminnan laajentamiseksi kouluissa ja kunnissa. Avustusta voi käyttää kielikylpytoiminnan käynnistämiseen tai olemassa olevan toiminnan laajentamiseen ja kehittämiseen.

– Ammatillisen koulutuksen reformin yksi tarkoitus on rikkoa rajoja nuorten ja aikuisten koulutuksen välillä, linjasi Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen torstain paneelikeskustelussa, joka oli osa Taitaja 2017 -kisojen seminaariohjelmaa.

Taitaja 2017 -seminaareissa pohdittiin monelta eri kannalta ammatillista koulutusta ja sen haasteita. Keskiviikkona kansainvälisen ”Local meets Global Competence” -seminaarin avasi Opetushallituksen...

Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat otetaan käyttöön päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja muussa varhaiskasvatuksessa ensi syksynä. Ne velvoittavat henkilöstöä suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan varhaiskasvatusta yhtenäisin periaattein koko maassa.