Kasvavat opiskelijamäärät ja nopea muutostahti haastavat eurooppalaisten korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstöä
Raportissa paneudutaan 35 Euroopan maan korkeakoulujen akateemisen henkilökunnan toimintaan ja ympäristöön vaikuttaviin osa-alueisiin. Näitä ovat muun muassa akateemisen henkilökunnan kelpoisuusvaatimukset, rekrytointiprosessit, työolot, korkeakoulujen ulkoinen laadunvarmistus sekä kansainvälistyminen ja henkilökuntaliikkuvuus.
Suomen korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstö ikääntyy
Eurooppalaisten korkeakoulujen opetus- ja tutkimushenkilöstöstä 40,3 % on 35─49-vuotiaita ja 31,7 % 50─64-vuotiaita. Alle 35-vuotiaiden osuus on vain 23,5 %. Suomi poikkeaa EU:n keskiarvosta, sillä meillä suurimman ikäryhmän (46,3%) muodostavat 50─64-vuotiaat, joiden osuus EU-maiden korkeakoulujen henkilöstöstä on keskimäärin vain 31,7%. Yli 65-vuotiaiden osalta Suomi kuitenkin alittaa EU-keskiarvon 4,5%: tämän ikäryhmän osuus henkilöstöstä on meillä 2,6%.
Muuttuva yhteiskunta lisää haasteita työsuhteiden kestolle
Epävarmuus työsuhteiden kestosta on lisääntymässä koko Euroopassa ja määräaikaisten sopimusten solmiminen on yleistä. Akateemisen uran vaatima ajallinen satsaus ei korreloidu turvattuna työsuhteena Suomessa, jossa vain noin 30 %:lla korkeakouluhenkilöstöstä on vakinainen työsopimus. Ranskassa, Maltalla ja Turkissa noin 80 % ja Ruotsissa 70 % akateemisista työsuhteista on vakituisia.
Naisten osuus tutkimus- ja opetushenkilöstöstä on Suomessa hyvällä tasolla
Yhdenvertaisuuden periaate sisältyy lainsäädäntöön 24 korkeakoulujärjestelmässä. Vaikka Suomessa yhdenvertaisuus on turvattu lailla, ovat naiset aliedustettuja korkeimmissa akateemisissa viroissa; tilanne on sama muuallakin Euroopassa. Naisten osuus korkeakoulujen tutkimus- ja opetushenkilöstöstä on Suomessa kuitenkin verrattain hyvä eli 51,1%, kun EU-keskiarvo on noin 40 %.
Tohtorin tutkinto nähdään hyödyllisenä akateemisella uralla
Suurimmassa osassa maita on tohtorin tutkinto vaatimuksena ylempiin akateemisiin tehtäviin. Noin 25 %:ssa eurooppalaisista korkeakoulujärjestelmistä, Suomi mukaan lukien, tohtorin tutkintoa ei kuitenkaan edellytetä. Tutkinto nähdään kuitenkin urakehityksen kannalta tärkeäksi.
Harvassa maassa akateemiselle uralle kouluttautuvan jatko-opiskelijan pakollisiin opintoihin kuuluu opetusharjoittelua. Samoin suunnitelmalliseen täydennyskoulutukseen osallistutaan vain vähän.
Korkeakoulujen ulkoinen laadunvarmistus arvioi harvoin henkilöstöhallintoa Suomessa
Korkeakoulujen laatua valvovat organisaatiot keskittyvät suurimassa osassa maita opetuksen ja tutkimuksen laatuun, jolloin henkilöstöhallintoon liittyviä aihealueita, kuten rekrytointiprosessia, työsuorituksen arviointijärjestelmää ja täydennyskoulutusta, tarkastellaan vähemmän. Tilanne on tämä noin puolessa raportin maissa, myös Suomessa.
