Uutiset

Pohjoismaiden johtava opetus- ja kasvatusalan tapahtuma Educa on jälleen täällä! Olemme mukana messuilla 24.–25.1. Helsingin Messukeskuksessa sekä kotimaisella (suomi ja ruotsi) että kansainvälisellä ohjelmalla. Voit tavata asiantuntijoitamme myös messuosastoillamme 6n60 sekä 6r21 (Hörnan).

Olemme julkaisseet verkkosivuillamme uutta tukimateriaalia, jonka tarkoituksena on edistää ja motivoida toisen kotimaisen kielen, suomen ja ruotsin oppimista. Olemme yhdessä kielten opetuksen opettajien ja asiantuntijoiden kanssa päivittäneet myös aiemmin julkaistun Eurooppalaisen kielisalkun.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus pyytävät sidosryhmiltään lausuntoja Tekoäly varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa – lainsäädäntö ja suositukset -kokonaisuuden keskeisimpään sisältöön. Lausuntokierros on auki 17.1.–7.2.2025. Kokonaisuus julkaistaan keväällä 2025.

Ensimmäinen koronapandemian jälkeen toteutettu kyselytutkimus Erasmus+ nuorisoalalle ja Euroopan solidaarisuusjoukot -hankkeiden osallistujille osoitti, että kansainvälisen nuorisotyön hankkeisiin osallistuminen koetaan merkitykselliseksi. Hankkeet tuovat Eurooppaa lähemmäksi ja kehittävät kriittisen ajattelun taitoja.

Tammikuussa käynnistyy kolme avustushakua lasten ja nuorten harrastustoimintaan. Tavoitteena on tarjota mahdollisimman monelle lapselle ja nuorelle mieluinen harrastus tai kerho sekä kehittää toimintaa. Uutena avustusmuotona kunnille on tarjolla kehittämisavustus ”Harrastamisen Suomen mallin liikuntaharrastuksesta polku seuratoimintaan”. Avustus on osa Suomi liikkeelle -ohjelmaa.

Opetushallitus osallistuu jälleen näkyvästi kasvatus- ja opetusalan suurtapahtumaan Educaan sekä kotimaisella että kansainvälisellä ohjelmalla. Aiheitamme ovat muun muassa oppimisen tuen uudistus, tekoälyn mahdollisuudet ja rajoitteet opetuksessa ja opiskelussa, turvallisen kouluyhteisön rakentaminen sekä jatkuvan oppimisen ratkaisut ja toimintamallit. Tapaat meidät myös messuosastoillamme 6n60 ja 6r21 (Hörnan).

Vuoden 2025 alussa astuu voimaan uudistettu laki kotoutumisen edistämisestä. Lain myötä aloitetaan myös kotoutumiskoulutuksen kielitaidon valtakunnallinen päättötestaus, johon liittyvästä järjestelmästä vastaa Opetushallitus. Testausten käytännön järjestämisestä vastaavat kotoutumiskoulutuksen järjestäjät ja kielten opettajat, joille testijärjestelmän käyttö on maksutonta.

Kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan ehkäisyyn ja niihin puuttumiseen kouluissa myönnetään 4,8 miljoonaa euroa avustusta. Avustuksen tavoitteena on varmistaa jokaiselle lapselle turvallinen oppimisympäristö. Avustus on haettavana 19.12.2024–12.2.2025.

Opetushallitus päivittää esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteet oppimisen tuen lakimuutoksen johdosta. Päivitystyön tueksi kuulimme lapsia, oppilaita, huoltajia sekä kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisia oppimisesta, koulunkäynnistä ja oppimisen tuen järjestämisestä.

Lämpimät kiitokset kaikille kasvatuksen, koulutuksen ja kansainvälistymisen ammattilaisille sekä lapsille, nuorille ja aikuisille oppijoille kuluneesta vuodesta. Toivomme rauhaisaa ja levollista...

Varhaiskasvatuslaki ja yhdenvertaisuuslaki varhaiskasvatuksen osalta uudistuvat 1.1.2025. Lakimuutosten myötä varhaiskasvatuksesta poistuu velvoitteet laatia paikallisia varhaiskasvatussuunnitelmia ja toimipaikkakohtaisia yhdenvertaisuussuunnitelmia.

Kaksi kolmasosaa syksyllä 2021 laajennetun oppivelvollisuuden piirissä aloittaneista nuorista on valmistunut syksyllä 2024. Osa jatkaa opintoja, mutta noin seitsemän prosenttia on ilman tutkintoa tai oppivelvollisuuslain mukaista opiskelupaikkaa.

Opetushallitus pyytää lausuntoja päivitetystä lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteluonnoksesta. Muutokset koskevat oppimisen tukea ja erityisopetusta. Toivomme laajaa osallistumista lausuntokierrokseen, joka on auki 16.12.2024−22.1.2025 Lausuntopalvelu.fi-alustalla.

Kehitämme koulutusta, varhaiskasvatusta ja jatkuvaa oppimista sekä edistämme kansainvälisyyttä eri palveluidemme avulla. Toteutamme vuosittain asiakaskyselyn, jonka avulla keräämme tietoa siitä, miten palvelumme ovat onnistuneet. Kyselyssä saadun palautteen pohjalta jatkamme muun muassa tiedon löydettävyyden parantamista.

Suomen aikuisväestön (16–65-vuotiaat) eri elämänalueilla tarvitsemia tiedonkäsittelyn perustaitoja on tutkittu kansainvälisessä PIAAC-tutkimuksessa (Programme for the International Assessment of Adult Competencies). Tutkimuksen kohteena olivat lukutaito, numerotaito ja adaptiivinen ongelmanratkaisutaito. Suomessa luku- ja numerotaito olivat kansainvälisen vertailun parhaat.

Euroopan komission Education and Training Monitor -raportissa seurataan EU-maiden edistymistä yhteisten koulutustavoitteiden saavuttamisessa. Seuranta perustuu pääosin aiemmin julkaistuihin kansainvälisiin tilastoihin ja tutkimuksiin, joten varsinaisia yllätyksiä se ei tarjoile. Tuore vuoden 2024 raportti osoittaa, että Suomi jää yhä useammin keskiarvojen alapuolelle ja jotkut jo kertaalleen saavutetut koulutustavoitteet ovat karkaamassa käsistämme.

− On ollut mielenkiintoista keskustella asiantuntevien pedagogiikan ammattilaisten kanssa tulevien perusopetuslain uudistusten herättämistä ajatuksista ja siitä, miten ne vaikuttavat...

Opetushallituksen ja Kuntaliiton vuosittain myöntämän Cygnaeus-palkinnon teemana on vuonna 2024 lasten ja nuorten digitaalisen hyvinvoinnin edistäminen. Lasten ja nuorten digitaitojen vahvistaminen on tärkeää, jotta heillä olisi valmiuksia toimia digitaalisissa palveluissa sekä omaa että muiden hyvinvointia edistäen.

Opetushallituksen Lukutaito-ohjelma ja Niilo Mäki Instituutti ovat julkaisseet uudet työkalut varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen lukutaitotyön tueksi. Työkalujen avulla kouluissa ja varhaiskasvatusyksiköissä saadaan kokonaiskuva lukutaitotyöstä ja sen kehittämistarpeista. Pidemmällä aikavälillä saadaan tietoa lukutaitoa edistävän työn tuloksista myös valtakunnallisesti.

Euroopan solidaarisuusjoukkojen nuorten solidaarisuushankkeita toteuttavat nuoret kokoontuivat jakamaan kokemuksiaan dialogiin teemalla ”mikä meitä yhdistää”. Nuorten ajatuksia osallisuudesta ja hankkeiden vaikutuksista oli kuulemassa myös hallituksen liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist.