Toisen asteen koulutuksen kurinpito- ja turvaamistoimet

Toisen asteen koulutuksen lainsäädännön mukaan koulutusta alle 18-vuotiaalle opiskelijalle suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiskelun esteetön sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla keinoilla, joista keskeisiä ovat opettajan antama ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinen vastuunotto ja huolenpito. Pedagogisia ratkaisuja kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla luodaan edellytykset hyvän työrauhan rakentumiselle.

Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Opiskelijan on käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden opiskelijoiden, oppilaitosyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä.

Perusopetuksen, aikuisten perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen sekä tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen järjestäjien ja vapaan sivistystyön oppivelvollisuuskoulutuksen järjestäjien tulee laatia ja ohjeistaa suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja menettelytavoista. Velvollisuudesta säädetään perusopetuslaissa, lukiolaissa ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa. Varhaiskasvatuslaissa ja laissa taiteen perusopetuksesta ei säädetä kurinpito- ja turvaamistoimista. 

Kurinpito- ja turvaamistoimien tarkoituksena on epätoivottuun käyttäytymiseen puuttuminen ja niillä turvataan osaltaan opiskelijoiden oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Oppilaitoksen järjestyssääntöjä ja muita oppilaitoksessa noudatettavia sääntöjä ja määräyksiä on tärkeää käsitellä osana opetusta. Niiden merkitystä on myös oleellista pohtia yhdessä opiskelijoiden kanssa. Samalla on tärkeää käydä läpi sääntöjen ja määräysten laiminlyömisestä ja rikkomisesta aiheutuvia seurauksia. Kun opiskelijat otetaan mukaan yhteisten sääntöjen laatimiseen, myös niiden rikkomisesta aiheutuvien seurausten tarkoitus ymmärretään paremmin. Tällä voi olla myös ennaltaehkäisevä vaikutus opiskelijoiden epätoivottuun käyttäytymiseen. Kurinpitotoimea harkittaessa on otettava huomioon teon laatu sekä opiskelijan ikä ja kehitystaso.

Opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppimisympäristössä tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä tai väkivallasta niistä epäillyn ja niiden kohteena olevan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.

Seuraavassa on esitelty koulutusmuodoittain toisen asteen koulutuksen lainsäädännössä säädetyt kurinpitotoimet, joita ovat kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen, ja turvaamistoimet, joiksi voidaan määritellä opiskelijan määrääminen poistumaan, häiritsevän tai turvallisuutta vaarantavan opiskelijan poistaminen, opetukseen osallistumisen epääminen, esineiden ja aineiden haltuunotto sekä oikeus tarkastaa opiskelijan tavarat.

Kirjallinen varoitus (laki ammatillisesta koulutuksesta 85 § 1 mom. ja 93 § 1, 4 ja 5 mom.)

Opiskelijalle voidaan ammatillisessa koulutuksessa antaa kirjallinen varoitus, jos opiskelija:

• häiritsee opetusta
• käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti opiskeluympäristössä
• menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo oppilaitoksen tai muun opiskeluympäristön järjestystä
• kieltäytyy huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä tai
• on selvityksen perusteella käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 84 §:ssä säädetään edellytyksistä, joilla koulutuksen järjestäjä voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen.

Koulutuksen järjestäjän tulee kirjallista varoitusta harkitessaan ottaa huomioon teon laatu sekä opiskelijan ikä ja kehitystaso. Ennen kirjallisen varoituksen antamista opiskelijalle on yksilöitävä kurinpitotoimen syynä oleva teko tai laiminlyönti, hankittava tarpeellinen selvitys sekä varattava opiskelijalle tilaisuus tulla kuulluksi. 

Opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää rehtori. Kirjallisesta varoituksesta tulee antaa päätös.

Määräaikainen erottaminen (laki ammatillisesta koulutuksesta 85 § 1 ja 2 mom., 93 § 1, 2, 4, 5 ja 6 mom. ja 115 §, oppivelvollisuuslaki 8 §)

Opiskelija voidaan ammatillisessa koulutuksessa erottaa oppilaitoksesta enintään yhden vuoden määräajaksi, jos opiskelija:

• häiritsee opetusta
• käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti opiskeluympäristössä
• menettelee vilpillisesti tai muuten rikkoo oppilaitoksen tai muun opiskeluympäristön järjestystä
• kieltäytyy huumausainetestiä koskevan todistuksen esittämisestä
• on selvityksen perusteella käyttänyt huumausaineita muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin siten, että hänen toimintakykynsä on heikentynyt

Lisäksi edellytetään, että teko on vakava tai opiskelija jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistään kirjallisen varoituksen saatuaan. Oppivelvollinen voidaan kuitenkin erottaa oppilaitoksesta enintään kolmeksi kuukaudeksi.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 84 §:ssä säädetään edellytyksistä, joilla koulutuksen järjestäjä voi velvoittaa opiskelijan esittämään huumausainetestiä koskevan todistuksen.

Ennen opiskelijan erottamista oppilaitoksesta on yksilöitävä kurinpitotoimen syynä oleva teko tai laiminlyönti, hankittava tarpeellinen selvitys sekä varattava opiskelijalle tilaisuus tulla kuulluksi. Ennen opiskelijan erottamista oppilaitoksesta on kuultava myös opiskelijan huoltajaa. 

Määräaikaisesta erottamisesta tulee antaa päätös. Määräaikaisesta erottamisesta päättää koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen toimielin. Rekisteröidyn yhteisön tai säätiön järjestämässä koulutuksessa olevan oppivelvollisen määräaikaisesta erottamisesta päättää kuitenkin kyseisen koulutuksen järjestäjän kotipaikan mukaisen kunnan asettama monijäseninen toimielin rehtorin esityksestä. Kunnan monijäsenisen toimielimen on annettava kyseinen päätös tiedoksi koulutuksen järjestäjälle. Muiden kuin oppivelvollisuuslaissa tarkoitettujen oppivelvollisten osalta korkeintaan kolmen kuukauden määräaikaisesta erottamisesta voi koulutuksen järjestäjän niin päättäessä päättää rehtori.

Monijäsenisessä toimielimessä tulee olla ainakin koulutuksen järjestäjän, opiskelijahuollon, opettajien, työelämän ja opiskelijoiden edustus. Koulutuksen järjestäjä tai kunta nimeää toimielimen puheenjohtajan ja muut jäsenet enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. 

Toimielimen puheenjohtajaksi tulee nimetä muu kuin opiskelijoita edustava jäsen. Opiskelijoita edustavan jäsenen tulee olla 15 vuotta täyttänyt. Opiskelijoita edustavalla jäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. Toimielimen äänivaltaiset jäsenet toimivat virkavastuulla. Koulutuksen järjestäjä tai kunta päättää tarkemmin toimielimen toimintatavoista ja päätöksenteosta. Toimielin voi olla myös kahden tai useamman koulutuksen järjestäjän yhteinen. 

Päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta on päätettävä samalla kun määräaikaisesta erottamisesta päätetään. Opiskelijan määräaikaista erottamista koskeva päätös voidaan panna täytäntöön siitä tehdystä valituksesta huolimatta, jollei hallinto-oikeus toisin määrää.

Koulutuksen järjestäjän tulee määräaikaista erottamista harkitessaan ottaa huomioon teon laatu sekä opiskelijan ikä ja kehitystaso. Koulutuksen järjestäjän tulee yhdessä oppivelvollisen ja tämän huoltajan tai muun laillisen edustajan kanssa laatia suunnitelma oppivelvollisuuden suorittamisesta määräaikaisen erottamisen aikana. Oppivelvollisen tulee suunnitelman mukaisesti edistää opintojaan itsenäisesti tai muissa oppimisympäristöissä kuin oppilaitoksessa tai työpaikalla.

Oppivelvollisella on oikeus saada sellaista opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa opintojen etenemisen suunnitelman mukaisesti. Oppivelvollisella on oikeus oppilas- ja opiskeluhuoltolaissa tarkoitettuihin palveluihin.

Korkein hallinto-oikeus totesi ratkaisussaan KHO:2021:139, että ammatillisessa koulutuksessa opiskelijaa ei saa erottaa määräajaksi pelkkien toistuvien luvattomien poissaolojen vuoksi. Määräaikaisen erottamisen tulee perustua ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tyhjentävästi säädettyihin perusteisiin. Luvattomia poissaoloja tai opiskelutehtävien laiminlyöntejä ei sellaisenaan voitu pitää ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 85 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuna vilpillisenä toimintana eikä myöskään lainkohdassa tarkoitettuna oppilaitoksen tai muun opiskeluympäristön järjestyksen rikkomisena, vaikka luvattomat poissaolot ja opiskelutehtävien laiminlyönnit merkitsivätkin sitä, että opiskelija laiminlöi lain 94 §:n mukaisia velvollisuuksiaan. Määräaikaiselle erottamiselle ei siten ollut esitetty ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 85 §:n 1 ja 2 momentin mukaisia perusteita.

Opiskelijan määrääminen poistumaan (laki ammatillisesta koulutuksesta 85 § 3 mom., 93 § 4 ja 5 mom.)

Opetusta häiritsevä, väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytyvä taikka toisen henkeä tai terveyttä vaarantava opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulutuksen järjestäjän järjestämästä tilaisuudesta.

Opiskelijan määrääminen poistumaan tulee kirjata ja siitä on ilmoitettava opiskelijan huoltajalle. 

Häiritsevän tai turvallisuutta vaarantavan opiskelijan poistaminen (laki ammatillisesta koulutuksesta 87 §)

Rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa luokkahuoneesta tai muusta opetustilasta taikka koulun tilaisuudesta opiskelija, joka ei noudata laissa tarkoitettua poistumismääräystä. Rehtorilla ja opettajalla on myös oikeus poistaa oppilaitoksen alueelta opiskelija, joka ei poistu saatuaan tiedon opetuksen epäämisestä.

Jos poistettava opiskelija koettaa vastarintaa tekemällä välttää poistamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia opiskelijan poistamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina opiskelijan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen. Rehtori ja opettaja voivat tilanteissa toimia yhdessä tai kumpikin erikseen. Poistamisessa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. 

Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta koulutuksen järjestäjälle.

Opetukseen osallistumisen epääminen (laki ammatillisesta koulutuksesta 85 § 4 mom.)

Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. 

Epäämisen aikana opiskelijalle on järjestettävä opiskeluhuoltona mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa. Lisäksi opiskelijalle on järjestettävä muu hänen tarvitsemansa tuki epäämisen aikana ja opiskelijan palatessa opetukseen. Opiskelijalle tehdään suunnitelma opetukseen palaamisen tukemiseksi.

Opetuksen epäämisestä on ilmoitettava opiskelijan huoltajalle ja se tulee kirjata.

Esineiden ja aineiden haltuunotto (laki ammatillisesta koulutuksesta 80 § 2 mom., 89 § ja 91 § 2 mom.)

Oppilaitokseen ei saa tuoda eikä työpäivän aikana pitää hallussa sellaista esinettä tai ainetta, jonka hallussapito on laissa kielletty tai jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta taikka joka erityisesti soveltuu omaisuuden vahingoittamiseen ja jonka hallussapidolle ei ole hyväksyttävää syytä.

Alaikäisille kiellettyjä ja vaarallisia esineitä ja aineita ovat muun muassa alkoholi, tupakkalain tarkoittama tupakka ja muut tupakkatuotteet sekä nikotiinituotteet ja sähkötupakka (vape). Lisäksi kiellettyjä aineita ja esineitä ovat esimerkiksi huumeet, veitset, ampuma-aseet sekä vastaavat esineet ja aineet.

Rehtorilla ja opettajalla on yhdessä tai erikseen oikeus työpäivän aikana ottaa haltuunsa opiskelijalta kielletty esine tai aine. Jos haltuun otettavaa esinettä tai ainetta hallussaan pitävä opiskelija koettaa vastarintaa tekemällä välttää haltuun ottamisen, rehtorilla ja opettajalla on oikeus käyttää sellaisia esineen tai aineen haltuun ottamiseksi välttämättömiä voimakeinoja, joita voidaan pitää puolustettavina opiskelijan ikä ja tilanteen uhkaavuus tai vastarinnan vakavuus sekä tilanteen kokonaisarviointi huomioon ottaen.

Oikeus käyttää voimakeinoja koskee vain opiskelijan omaa tai muiden turvallisuutta vaarantavia esineitä tai aineita. Näitä ovat esimerkiksi alkoholi, huumeet ja teräaseet. Oikeus käyttää voimakeinoja ei koske tupakan ja muiden tupakkatuotteiden, nikotiinituotteiden eikä vapejen haltuunottoa. Esineen tai aineen haltuunotossa ei saa käyttää voimankäyttövälineitä. Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan ja rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta koulutuksen järjestäjälle.

Oikeus tarkastaa opiskelijan tavarat (laki ammatillisesta koulutuksesta 90 §)

Opettajalla ja rehtorilla on työpäivän aikana oikeus tarkastaa opiskelijan mukana olevat tavarat, opiskelijan hallinnassa olevat koulun säilytystilat ja päällisin puolin hänen vaatteensa, kielletyn esineen tai aineen haltuun ottamiseksi, jolla voidaan vaarantaa omaa tai toisen turvallisuutta, jos tällaisen esineen tai aineen hallussa pito on ilmeistä ja opiskelija pyynnöstä huolimatta kieltäytyy niitä luovuttamasta tai ei luotettavasti osoita, ettei hänen hallussaan niitä ole. Näitä ovat esimerkiksi alkoholi, huumeet ja teräaseet. Oikeus tavaroiden tarkastamiseen ei koske tupakan ja muiden tupakkatuotteiden sekä nikotiinituotteiden ja vapejen haltuun ottamista. 

Opiskelijalle tulee ennen tarkastusta ilmoittaa tarkastuksen syy. Tarkastajan tulee olla opiskelijan kanssa samaa sukupuolta. Tarkastuksessa tulee olla läsnä tarkastajan lisäksi toinen täysi-ikäinen oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluva. Opiskelijan pyynnöstä tarkastuksessa tulee olla läsnä hänen valitsemansa koulun henkilökuntaan kuuluva, jos tämä on saapuvilla. Tarkastuksen suorittamistavasta voidaan kuitenkin poiketa, jos se on asian kiireellinen luonne huomioon ottaen turvallisuuden kannalta ehdottoman välttämätöntä.

Haltuunoton ja tarkastamisen yleiset periaatteet (laki ammatillisesta koulutuksesta 91 §)

Toimenpiteet on toteutettava mahdollisimman turvallisesti. Toimenpiteillä ei saa puuttua opiskelijan henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ja yksityisyyteen enempää kuin on välttämätöntä opiskelurauhan ja turvallisuuden varmistamiseksi. Esineiden ja aineiden haltuun ottamisessa ja opiskelijan tarkastamisessa on noudatettava olosuhteiden edellyttämää hienotunteisuutta. Koulutuksen järjestäjän tulee suunnitella ja ohjeistaa toimenpiteiden käyttö.

Voimakeinojen käyttöön turvautuneen opettajan tai rehtorin tulee antaa kirjallinen selvitys tapahtuneesta koulutuksen järjestäjälle. Opiskelijan tarkastaminen ja esineiden ja aineiden haltuun ottaminen tulee kirjata. Haltuun ottamisesta ja tarkastamisesta on ilmoitettava alaikäisen opiskelijan huoltajille mahdollisimman pian.

Haltuun otettujen esineiden ja aineiden luovuttaminen ja hävittäminen (laki ammatillisesta koulutuksesta 92 §)

Haltuun otetut esineet tai aineet luovutetaan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle tai, jos opiskelija on täysi-ikäinen, hänelle itselleen. Esineet ja aineet tulee kuitenkin luovuttaa poliisille tai muulle laissa säädetylle viranomaiselle, jos opiskelijalla, tämän huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla ei lain mukaan ole oikeutta pitää niitä hallussaan.

Ennen luovuttamista esine tai aine tulee säilyttää huolellisesti. Esineiden ja aineiden luovutus tulee järjestää mahdollisimman pian haltuunotosta. Haltuun otetut huumausaineet, ampuma-aseet, aseen osat, patruunat, ammukset ja kaasusumuttimet sekä räjähteet tulee luovuttaa poliisille välittömästi. Opiskelijalle itselleen luovutettavat esineet ja aineet luovutetaan työpäivän päätyttyä.

Jos huoltaja ei kolmen kuukauden kuluessa huostaanottoa koskevasta ilmoituksesta nouda esinettä tai ainetta, se voidaan todisteellisesti hävittää. Esineiden ja aineiden luovuttaminen ja hävittäminen tulee kirjata.

Kurinpitokeinot asuntolatoiminnassa (laki ammatillisesta koulutuksesta 86 § ja 93 § 1, 4, 5 ja 6 mom., 115 §)

Koulutuksen järjestäjän asuntolassa asuvalle opiskelijalle voidaan antaa kirjallinen varoitus sen lisäksi, mitä lain 85 §:ssä säädetään kurinpidosta, jos hän käyttäytyy väkivaltaisesti tai uhkaavasti asuntolan tiloissa taikka rikkoo asuntolan järjestystä. Jos teko tai laiminlyönti on vakava tai jos opiskelija jatkaa edellä mainittua käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa asuntolasta määräajaksi tai opintojen jäljellä olevaksi ajaksi.

Opiskelijalle annettavasta kirjallisesta varoituksesta päättää rehtori. Asuntolasta erottamisesta päättää koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen toimielin. Rekisteröidyn yhteisön tai säätiön tässä laissa järjestämässä koulutuksessa olevan oppivelvollisen asuntolasta erottamisesta päättää kuitenkin kyseisen koulutuksen järjestäjän kotipaikan mukaisen kunnan asettama monijäseninen toimielin rehtorin esityksestä. Kunnan monijäsenisen toimielimen on annettava kyseinen päätös tiedoksi koulutuksen järjestäjälle. Muiden kuin oppivelvollisuuslaissa tarkoitettujen oppivelvollisten osalta korkeintaan kolmen kuukauden asuntolasta erottamisesta voi koulutuksen järjestäjän niin päättäessä päättää rehtori. 

Ennen päätöksen tekemistä on yksilöitävä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti, kuultava opiskelijaa ja hankittava muu tarpeellinen selvitys. Koulutuksen järjestäjän tulee päätöstä harkitessaan ottaa huomioon teon laatu sekä opiskelijan ikä ja kehitystaso. Ennen päätöksen tekemistä on opiskelijan huoltajalle varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

Asuntolasta erottamisesta tulee antaa päätös, joka voidaan panna täytäntöön siitä tehdystä valituksesta huolimatta, jollei hallinto-oikeus toisin päätä. Päätöksen täytäntöönpanosta lainvoimaa vailla olevana ja täytäntöönpanon alkamisen ajankohdasta on päätettävä samalla kun asuntolasta erottamisesta päätetään.

Kurinpitokeinot vapaan sivistystyön oppivelvollisuuskoulutuksessa (laki vapaasta sivistystyöstä 25 j §)

Vapaan sivistystyön oppivelvollisuuskoulutukseen sovelletaan lukiolain 7 lukua kurinpidosta ja siihen liittyvistä menettelyistä.

• 40 § Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön
• 41 § Kurinpito
• 42 § Menettely kurinpitoasiassa ja kurinpitotoimen täytäntöönpano 
• 43 § Häiritsevän tai turvallisuutta vaarantavan opiskelijan poistaminen
• 45 § Oikeus ottaa haltuun esineitä tai aineita
• 46 § Oikeus tarkastaa opiskelijan tavarat
• 47 § Haltuun ottamisen ja tarkastamisen yleiset periaatteet
• 48 § Haltuun otettujen esineiden ja aineiden luovuttaminen ja hävittäminen