Opetushallituksen Koulutuspulssi yhdistää tutkittua tietoa ja rekisteriaineistoja sekä kerää kyselyllä kasvatus- ja koulutusalan ammattilaisten näkemyksiä eri teemoista.

Julkaisimme perustaitojen oppimisesta elokuussa 2026 selvityksiin perustuvan tietokoosteen, minkä pohjalta laajensimme tilannekuvaa kyselyllä kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisille.

Kyselyyn perustaitojen oppimisesta vastasi elokuun 2026 loppupuoliskolla yli 1 500 kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaista, jotka edustavat pääosin varhaiskasvatusta, perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta. Suurin osa vastaajista oli perusopetuksen opettajia. 

Perustaitojen oppimisen edistäminen

Tekstivastine löytyy alta pdf:nä.

Vakiokysymys: Suomalaisen koulutuksen toimivuus

Teksivastine löytyy alta pdf:nä.

Infograafit kokonaisuutena ja suuremmassa koossa löytyvät alta dokumentista.

Liitteet
Takaisin ylös

Avovastauskysymyksissä kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisia pyydettiin kuvaamaan, miksi juuri kyseiset perustaitojen oppimista tukevat tekijät ovat tehokkaimpia ja kuinka ne vaikuttavat perustaitojen oppimiseen. Lisäksi heitä pyydettiin kertomaan, millaisia ratkaisuja he itse käyttävät työssään perustaitojen oppimisen edistämiseksi. 
 
Vastauksista selviää, että kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisilla on jo runsaasti ratkaisuja perustaitojen opettamiseen. He varaavat riittävästi aikaa perustaitojen harjoitteluun ja kannustavat huoltajia tukemaan harjoittelua myös kotona. Vastaajat korostavat myös motivaation, turvallisen vuorovaikutuksen ja kannustavan ilmapiirin merkitystä oppimiselle. On tärkeää, että perustaitojen oppiminen liitetään lasten ja nuorten omiin kiinnostuksen kohteisiin ja että taitojen harjoittelusta annetaan positiivista palautetta.
 
Vastaajat kertovat hyödyntävänsä yhteisopettajuutta muun muassa ryhmäkokojen pienentämiseen, yksilöllisempään ohjaukseen ja ammatillisten osaamiserojen tasaamiseen perustaitojen opetuksessa. 
 
Suuri osa vastaajista pitää digitaalisuutta haasteena perustaitojen oppimiselle. Osa vastaajista kuitenkin hyödyntää digitaalisuutta muun muassa monipuolistamaan oppimisympäristöjä ja työtapoja, motivoimaan oppijoita perustaitoihin liittyvissä tehtävissä sekä vapauttamaan resursseja oppijoiden ohjaamiseen.
Takaisin ylös

  • Vastaajan edustama koulutussektori: perusopetus 42 % ammatillinen koulutus 24 %, lukiokoulutus 8 %, varhaiskasvatus 18 %,  esiopetus 3 %, kunta 1 %, taiteen perusopetus 1 %, tuva-koulutus 1 %, vapaa sivistystyö 1 %, yliopistokoulutus 1 % ja jokin muu 1 %. 
  • Vastaajan rooli: Opettaja 70 %, jokin muu 8 %, rehtori tai apulaisrehtori 7 %, johtaja tai varajohtaja 4 %, lastenhoitaja 4 %, asiantuntija 3 %, opinto-ohjaaja 2 %, hallinnon edustaja 1 %, koordinaattori tai suunnittelija 1 % ja perhepäivähoitaja 1 %.
  • Vastaajan maakunta: Uusimaa 28 %, Varsinais-Suomi 13 %, Pirkanmaa 10 %, Pohjois-Pohjanmaa 7 %, Satakunta 5 %, Etelä-Pohjanmaa 4 %, Kymenlaakso 4 %, Pohjanmaa 4 %, Pohjois-Savo 4 %, Kanta-Häme 3 %, Keski-Suomi 3 %, Lappi 3 %, Päijät-Häme 3 %, Etelä-Karjala 2 %, Etelä-Savo 2 %, Keski-Pohjanmaa 2 %, Pohjois-Karjala 2 %, Kainuu 1 %.
Takaisin ylös

Tekstivastine pdf:nä.
Kuva: Opetushallitus
Tekstivastine pdf:nä.
Kuva: Opetushallitus
Tekstivastine pdf:nä.
Kuva: Opetushallitus
Tekstivastine pdf:nä.
Kuva: Opetushallitus
Liitteet
Takaisin ylös

Perustaidot luovat oppimisen pohjan

  • Perustaidoilla tarkoitetaan esimerkiksi luku- ja kirjoitustaitoa, matematiikkaa, luonnontieteitä ja digitaalisia taitoja, jotka muodostavat pohjan oppimiselle.  
  • Perustaitojen hallitseminen on yksi keskeinen tekijä oppimistulosten taustalla.
  • Kansainvälisesti tarkasteltuna oppijoiden perustaidot ovat Suomessa edelleen hyvällä tasolla, mutta osaaminen on pitkällä tähtäimellä heikentynyt ja tarve perustaitojen vahvistamiseen on korostunut.  
Takaisin ylös