Future4Alliance-hanke kokoontui Helsinkiin vahvistamaan yhteisohjelmien kehittämistä
Kolmipäiväisen vierailun tavoitteena oli tarkastella, miten kansalliset ja institutionaaliset rakenteet voivat tukea yhteisohjelmia ja yhteistutkintoja sekä kehittyvää Joint European Degree Labelia.
Vierailu oli osa Future4Alliances‑hankkeen yhteisohjelmien lainsäädännöllisiin ja hallinnollisiin edellytyksiin keskittyvää työpakettia. Tapahtuma tarjosi osallistujille mahdollisuuden jakaa kokemuksia, tunnistaaesteitä ja tarkastella ratkaisuja, jotka tukevat eurooppalaisen korkeakouluyhteistyön syventämistä. Kolmipäiväinen ohjelma avasi yhteisohjelmien kehitystä eri tasoilla
Strateginen avaus: kansalliset ja eurooppalaiset näkökulmat
Ensimmäinen päivä keskittyi strategiseen kokonaiskuvaan ja kansallisiin tilannepäivityksiin. Osallistujat saivat kattavan katsauksen Suomen korkeakoulujärjestelmään, jonka duaalimalli sekä laaja osallistuminen Eurooppalaiset yliopistot -alliansseihin luovat vahvan perustan kansainväliselle yhteistyölle.
Euroopan komission puheenvuoron esitti Yann-Maël Bideau, joka korosti yhteisten tutkinto-ohjelmien merkitystä eurooppalaisen osaamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisessa. Päivän keskiössä oli laaja tour de table, jossa eri maiden edustajat esittelivät ajankohtaisia päivityksiä yhteisohjelmien ja Joint European Degree Labelin etenemisestä.
Puheenvuoroissa korostuivat maiden erilaiset lähestymistavat yhteistutkintoihin ja -ohjelmiin: Itävallan joustava lainsäädäntö, Ranskan vahva kokemus yhteis- ja kaksoistutkinnoista, Flanderin institutionaalinen autonomia sekä Serbian näkemykset yhteisistä haasteista ja JEDL-merkin mahdollisuuksista.
Allianssien keskinäisen FOREU4ALL -hankkeen puheenvuorossa täydennettiin keskustelua allianssien näkökulmasta ja nostettiin esiin tarve vahvistaa rakenteellista vuoropuhelua kansallisten viranomaisten ja allianssien välillä.
Korkeakoulujen käytännöt ja allianssien ratkaisut
Toisena päivänä syvennyttiin konkreettisiin toteutuksiin kampusvierailujen kautta. Aalto-yliopisto (Unite!) ja Metropolia Ammattikorkeakoulu (U!REKA) esittelivät, miten yhteisiä tutkinto-ohjelmia suunnitellaan ja toteutetaan osana allianssien strategista työtä. Haaga‑Helia (Ulysseus) toi esiin työelämäkumppanuuksien roolin ohjelmien kehittämisessä.
Keskusteluissa nousi esiin myös käytännön haasteita, kuten opiskelijastatus, lukuvuosikalenterien yhteensovittaminen, tutkintotodistuskäytännöt ja digitaalinen yhteen toimivuus. Osa haasteista liittyy eri maiden lainsäädännöllisiin rajoituksiin, mutta iso osa esteistä liittyy myös institutionaalisiin käytänteisiin sekä lainsäädännön tulkintakysymyksiin.
Laadunvarmistus, tapausesimerkit ja tulevaisuuden suunta
Kolmantena päivänä keskityttiin laadunvarmistukseen. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) esitteli Suomen ulkoisen laadunvarmistuksen mallia, jossa institutionaalinen auditointi ja itseakkreditointi muodostavat joustavan perustan yhteisohjelmien kehittämiselle. Esitys toi esiin myös European Approach ‑akkreditointimallin kasvavan merkityksen ja sen yhteyden JEDL‑tutkintomerkkiin.
Itä-Suomen yliopisto (YUFE) esitteli konkreettisen tapausesimerkin Erasmus Mundus ‑ohjelmasta IMLEX, joka on läpäissyt European Approach ‑auditoinnin ja toimii esimerkkinä monikansallisen yhteisen tutkinnon laadunvarmistuksesta. Esimerkki nosti esiin:
- EA‑auditoinnin hyödyt ohjelman kehittämisessä
- digitaalisten tutkintotodistusten mahdollisuudet
- JEDL‑merkin potentiaalin opiskelijarekrytoinnissa ja näkyvyydessä
Päivän lopuksi osallistujat tarkastelivat yhdessä, mitä esteitä tulee ratkaista kansallisesti ja mitä eurooppalaisella tasolla. Keskusteluissa korostui tarve vahvistaa ministeriöiden, kansallisten viranomaisten ja allianssien välistä vuoropuhelua, jotta siirtymä politiikkatason keskusteluista kohti konkreettisia toteutuksia olisi sujuvampi.
Keskeiset havainnot
- Yhteisohjelmat ovat selkeä strateginen painopiste European University Alliances ‑verkostoissa.
- Lainsäädännölliset esteet ovat vähentyneet, mutta käytännön haasteet, kuten opiskelijastatus, tutkintotodistuskäytännöt, lukuvuosikalenterit ja digitaalinen yhteen toimivuus – ovat edelleen merkittäviä.
- Joint European Degree Label etenee kohti toteutusta, ja ensimmäiset ohjelmat ovat saaneet merkin kesällä 2026.
- Tuleva Joint European Degree saattaa syntyä käytännön ratkaisujen kautta ilman suuria lainsäädännöllisiä uudistuksia.
- Osa esteistä ei ole juridisia, vaan liittyy laintulkintoihin, institutionaalisiin käytäntöihin tai olemassa olevan joustavuuden vähäiseen hyödyntämiseen.
- Kansalliset monialaiset työryhmät, kuten OKM:n eurooppalaisen korkeakouluyhteistyön toimintaedellytysten edistämisen työryhmä, voivat merkittävästi edistää ratkaisujen löytymistä.
Erasmus+ Future4Alliances –hankkeessa haetaan ratkaisuja paitsi eurooppalaiset yliopistot –allianssien yhteisohjelmia käsitteleviin haasteisiin, myös allianssien rahoitukseen ja globaaliin yhteistyöhön liittyen. Alkuvuonna 2028 julkaistaan hankkeen tuottamat suositukset allianssitoiminnalle. Suomesta hankkeen partnerina toimii Opetushallitus ja liitännäisjäseninä Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Metropolia ammattikorkeakoulu.