Lukiouudistus puhutti valtakunnallisilla Lukiopäivällä
Joka toinen vuosi järjestettävät Lukiopäivät tarjoaa tilaisuuden käydä keskustelua lukiokoulutuksen kehittämisestä, tarkastella osaamisen kehittämistä osaamista lukiokoulutuksen eri näkökulmista sekä jakaa ja saada osaamista lukion toimintakulttuurin, pedagogiikan ja johtamisen uudistamiseen.
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ja pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen keskustelivat lukiokoulutuksesta muuttuvassa maailmassa.
- Laaja-alainen yleissivistys ja ajattelemaan oppiminen ovat tärkeitä, ministeri painotti ja jatkoi, että koulutuksen saavutettavuudesta ja alueellisesta tasa-arvosta tulee pitää kiinni. Heinonen muistutti paljon keskustelua herättäneestä digitaalisuudesta, että koulun tulee tarjota tasavertaisesti valmiudet tässäkin.
Lukiolaisten ääntä edusti Suomen Lukiolaisten liiton puheenjohtaja Pietu Heiskanen, joka nosti esille työmarkkinoiden murroksen, sirpaleiset työsuhteet ja Nuorisobarometrissäkin näkyneen nuorten kokeman epävarmuuden tulevaisuudesta. - Koulutuksella on valtavasti merkitystä nuorten tulevaisuuskuvan rakentajana, Heiskanen muistutti.
Askelmerkkejä lukion uudistamiseen
Opetus- ja kulttuuriministerityössä (OKM) on työskennellyt kesästä alkaen uusi, määräaikainen yksikkö, joka valmistelee lukiouudistusta. Esitys uudeksi lukiolaiksi on tarkoitus luovuttaa hallitukselle ensi keväänä. Päivillä oli puhumassa projektipäällikkö Tiina Silander OKM:stä.
- Haluamme tehdä uudistuksen aidosti yhdessä, ja vielä ei ole tarpeeksi kuultu kenttää, Silander kertoi ja toivoi mahdollisimman laajaa osallistumista esimerkiksi käynnissä olevaan verkkoaivoriiheen ja lukiokiertueen tilaisuuksiin. - Uudistukseen liittyy monia kysymyksiä. Mitä on uusi yleissivistys? Miten edistää opiskelijoiden hyvinvointia?
- Paljon rakentuu paikallisesti toimintakulttuurista. Pedagogiikan kehittämistä ei perinteisestikään määritellä laissa, muistutti Silanderin kanssa alustanut opetusneuvos, yksikön päällikkö Tiina Tähkä Opetushallituksesta.
- Miten monipuolistaa oppimisen arviointia koekeskeisyydestä, monipuolisempaan, oppimisprosessia paremmin tukevaan arviointiin? Miten alueellinen tasa-arvo toteutuu esimerkiksi korkeakouluyhteistyössä? Paljon on myös itse tehtyjä rakenteita, kuten koeviikko, joita on hyvä pohtia. Oppiaineiden välinen yhteistyö vaatii yhä miettimistä. Lukioiden kehittämisverkostossa (LUKE) mukana olevissa lukioissa tehdään paljon asioita, jotka tukevat uudistusta, Tähkä kertoi.
Päivien viidessä rinnakkaisseminaarissa syvennyttiin kriittiseen ajattelun edistämiseen monilukutaidon avulla, luovaan ajatteluun, kestävään tulevaisuuteen YK:n Agenda2030:n ohjaamana, hyvinvointiin sekä ruotsinkielisen lukiokoulutuksen erityiskysymyksiin.
Mitä osaamista lukiolainen tarvitsee tulevaisuudessa?
Aihetta pohtivat filosofisemmasta näkökulmasta akateemikko, Helsingin yliopiston teoreettisen filosofian emeritusprofessori Ilkka Niiniluoto ja Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu professori Martti Raevaara. Niiniluoto nosti esille nyt lukionsa aloittavien olevan työelämässä vielä vuonna 2070.
- Tulevaisuus on sumea, mutta erilaisia skenaarioita voidaan pohtia, molemmat totesivat. Tärkeimpinä nähtiin edelleenkin kyky hankkia, arvioida ja ymmärtää tietoa, hahmottaa kokonaisuuksia sekä toimia vuorovaikutuksessa ja tehdä yhteistyötä.