Kuvituskuva.
Kuva: Veera Vives

Jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön, jossa ei tarvitse pelätä syrjinnän ja häirinnän kohteeksi joutumista. Koulun kaikessa toiminnassa tulee tietoisesti rakentaa turvallisempaa tilaa niin oppilaille kuin henkilöstölle. Turvallisemmalla tilalla ymmärretään tilaa, jossa jokainen saa kokea osallisuutta ja arvostusta, ja jossa ei tehdä oletuksia tai epäasiallisia huomioita esimerkiksi seksuaalisuudesta, sukupuolesta, alkuperästä, katsomuksesta, sosioekonomisesta taustasta, terveydestä tai vammaisuudesta.

Yhdenvertaisuuslaissa (1325/2014) ja naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986) eli tasa-arvolaissa velvoitetaan opetuksen järjestäjää ja koulua edistämään yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistävässä ja ylläpitävässä koulussa jokainen oppilas uskaltaa olla oma itsensä tuntien olonsa turvalliseksi. Tällöin oppilaalla on myös mahdollisuus viihtyä koulussa ja tuntea suurempaa osallisuutta omaan kouluyhteisöönsä.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) mukaan yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja toimia, joilla koko kouluyhteisössä edistetään oppilaiden oppimista, hyvinvointia, terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä oppimisympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä. Koulun henkilökunnalla on ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista. Myös yhteisöllisen opiskeluhuollon näkökulmasta yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyö koulussa tukee oppilaiden hyvinvointia.

Opetushallituksen kiusaamisen, häirinnän, syrjinnän ja väkivallan ehkäisemisen sivustolle on koottu tukimateriaalia näihin teemoihin liittyen.

Myös esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet ohjaavat koulua yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen. Koulun tulee ehkäistä eriarvoistumista ja syrjäytymistä sekä kannustaa oppilasta opinnoissaan ja omien oppimispolkujensa rakentamisessa sukupuolesta ja muista henkilökohtaisista ominaisuuksista riippumatta. Perusopetuksen opetus on yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotietoista, ja se lisää tietoa ja ymmärrystä myös sukupuolen moninaisuudesta.

Takaisin ylös

Toiminnallisen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman laatimista koskeva velvoite on koskenut kouluja vuodesta 2015 lähtien. Toiminnallisen suunnittelun säännöksillä on haluttu vakiinnuttaa yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistävän työn käytäntöjä koulun arkeen. Velvoitteet on lisätty esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin.

Vaikka velvoite edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa suunnitelman keinoin ei ole uusi, sen toteutumisen kanssa on ollut haasteita. Kaikki hyötyvät siitä, että kehitetään keinoja parantaa suunnitelmien vaikuttavuutta yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisen välineenä.

Yhdenvertaisuuslain mukaan opetuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän koulun on arvioitava, miten sen toiminta vaikuttaa eri väestöryhmiin ja miten yhdenvertaisuus toteutuu sen toiminnassa. Lisäksi on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Edistämistoimenpiteiden on oltava koulun toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia. 

Opetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että koululla on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Opetuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän koulun on varattava oppilaille ja heidän huoltajilleen mahdollisuus tulla kuulluksi edistämistoimenpiteistä. Yhdenvertaisuuslain noudattamista valvoo yhdenvertaisuusvaltuutettu.

Tasa-arvolain mukaan opetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että kaikilla on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen. Opetuksen järjestäjän on lisäksi huolehdittava siitä, että opetus ja oppiaineisto tukevat tasa-arvolain tarkoituksen toteutumista. Tasa-arvoa edistetään lasten ikä ja kehitys huomioon ottaen. 

Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että vuosittain laaditaan koulukohtaisesti tasa-arvosuunnitelma yhteistyössä henkilöstön ja oppilaiden kanssa. Suunnitelma voidaan sisällyttää osaksi opetussuunnitelmaa tai muuta koulun suunnitelmaa.

Tasa-arvosuunnitelman tulee sisältää:

  • selvitys koulun tasa-arvotilanteesta
  • tarvittavat toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi
  • arvio aikaisempaan tasa-arvosuunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja tuloksista.

Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilasvalintaan, opetuksen järjestämiseen, oppimiseroihin ja opintosuoritusten arviointiin sekä seksuaalisen häirinnän ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen. Lisäksi sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvan syrjinnän ennaltaehkäisy on otettava huomioon tasa-arvosuunnitelmaa laadittaessa ja toimenpiteistä sovittaessa.

Vuosittaisen tarkastelun sijasta on mahdollista sopia, että tasa-arvosuunnitelma laaditaan enintään kolmeksi vuodeksi kerralla. Tasa-arvolain noudattamista valvoo tasa-arvovaltuutettu.

Yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain eräistä eroavuuksista huolimatta koulun on tarkoituksenmukaista yhdistää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat. Riippumatta suunnitelman muodosta suunnitelman on täytettävä niin yhdenvertaisuuslain kuin tasa-arvolainkin asettamat suunnitelmien menettelyä ja sisältöä koskevat vaatimukset.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien ohella Suomi on sitoutunut noudattamaan myös YK:n lapsen oikeuksien sopimusta. Sopimuksen mukaan lasta koskevissa päätöksissä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu.

Toiminnallisen suunnittelun lisäksi opetuksen järjestäjällä on myös työnantajan ominaisuudessa velvollisuus edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Tässä oppaassa keskitytään kuitenkin toiminnalliseen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitteluun.

Takaisin ylös

Opetuksen järjestäjällä ja koulun johdolla on keskeinen asema yhdenvertaisen ja tasa-arvoisen toimintakulttuurin luomisessa koulussa. Opetuksen järjestäjän ja koulun johdon on omalla toiminnallaan edistettävä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa lisääviä ja arvostavia asenteita sekä käytänteitä. Tämä luo perustan turvalliselle ja kannustavalle oppimisympäristölle, jossa jokainen voi tuntea itsensä tervetulleeksi.

Opetuksen järjestäjä on vastuussa siitä, että sen hallinnoimissa kouluissa tehdään suunnitelmallista yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistävää työtä lainsäädännön edellyttämällä tavalla.

Opetuksen järjestäjän tehtävänä on tukea koulun työtä tarjoamalla yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokoulutusta sekä yleistä ohjeistusta, esimerkiksi malleja osallistavaan työskentelyyn ja oppilaiden näkemysten ja kokemusten kartoittamiseen koulun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotilanteesta. Opetuksen järjestäjän on myös käytävä ja johdettava keskustelua kouluja koskevista haastavista aiheista. Opetuksen järjestäjän tehtävänä on tukea yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyötä myös antamalla koululle palautetta tehdystä työstä.

Suunnitelma tulee laatia koulukohtaisesti. Koska koulun toiminnallinen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma tulee laatia koulussa yhteistyössä koulun henkilöstön, oppilaiden ja huoltajien kanssa, ei opetuksen järjestäjän tai koulun johdon laatima suunnitelma täytä yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain vaatimuksia.

Takaisin ylös