Liitteet

Aiheita nuorimpien oppilaiden kanssa käytävään keskusteluun

Sopivaa menetelmää valittaessa on hyvä ottaa huomioon lapsen ikä- ja kehitystaso. Keskustelu voi toimia koulun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyön lähtökohtana erityisesti nuorimpien oppilaiden kanssa. Opettaja voi muokata kysymyksiä vastaamaan oppilaiden ikää ja kehitystä. Ennen kyselyä on todennäköisesti tarpeen käydä läpi kyselyn käsitteitä. Kysymyksiä voidaan käyttää perusopetuksen lisäksi soveltaen myös esiopetuksessa.

• Millainen on mielestäsi yhdenvertainen ja tasa-arvoinen koulu?
• Kohteleeko opettaja oppilaita samalla tavalla samanlaisissa tilanteissa riippumatta esimerkiksi oppilaan ihonväristä, äidinkielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, sukupuolesta, vammaisuudesta tai terveydentilasta?
• Millainen ilmapiiri koulussa on?
• Tunnetko olosi koulussa turvalliseksi?
  • Jos et, liittyykö se ikään, alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, perheeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn?
  • Jos et, missä/milloin et tunne oloasi turvalliseksi?
• Tuletko mielelläsi kouluun?
  • Jos et, liittyykö se ikään, alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, perheeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn?
• Pystytkö kertomaan opettajalle, jos sinua tai ystävääsi kiusataan?
• Puuttuvatko opettajat kiusaamiseen riittävän hyvin?
• Esiintyykö oppitunneilla, välitunneilla tai koulumatkoilla ongelmia, joihin toivoisit muutoksia? Liittyvätkö ne oppilaiden ikään, alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, perheeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn?
• Minkä asioiden toivoisit muuttuvan, jotta kaikilla olisi koulussa parempi olla?
• Miten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa voisi mielestäsi parantaa koulussa?
• Oletko havainnut koulussa nimittelyä, kiusaamista, väkivaltaa tai häirintää esimerkiksi ulkonäön, vaatteiden tai harrastusten takia?
• Esiintyykö koulussa nimittelyä, kiusaamista, tönimistä tai muuta väkivaltaa tai häirintää esimerkiksi iän, ihonvärin, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, perheen, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn takia?
  • Jos esiintyy, minkä syrjintäperusteiden takia? Miten usein? Missä (sosiaalisessa mediassa, oppitunneilla, välitunneilla, kouluajan ulkopuolella)?
• Onko koulussa sukupuolineutraaleja wc-tiloja ja pukuhuoneita?
• Kutsutaanko kutakin oppilasta sillä nimellä, jolla hän haluaa tulla kutsutuksi?

Kysely koulun vanhemmille oppilaille

Tällä kyselyllä kerätään tietoa siitä, miten oppilaat kokevat yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutuvan koulussa. Kyselyyn vastaaminen tapahtuu nimettömästi ja tuloksia käsitellään siten, että yksittäistä vastaajaa ei voida aineistosta tunnistaa. Väitteisiin vastataan “kyllä” tai “ei”. Avoimet vastaukset on merkitty erikseen.

• Tulen mielelläni kouluun.
• Tunnen oloni turvalliseksi koulussa.
  • Jos vastasit edellisiin “ei”, liittyykö turvattomuus sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun, sukupuolipiirteiden variaatioon, ikään, alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, poliittiseen toimintaan, perheeseen tai perhesuhteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn? (Avoin vastaus.)
  • Jos turvattomuus liittyy johonkin edellisistä, mihin niistä? (Avoin vastaus.)
• Koulussa kukin oppilas saa olla sellainen kuin on riippumatta sukupuolesta, sukupuoli-identiteetistä, sukupuolen ilmaisusta, sukupuolipiirteiden variaatiosta, iästä, alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, poliittisesta toiminnasta, perheestä tai perhesuhteesta, terveydentilasta, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.
• Voin ilmaista oman mielipiteeni.
• Minua kuunnellaan ja tulen kuulluksi riippumatta sukupuolesta, sukupuoli-identiteetistä, sukupuolen ilmaisusta, sukupuolipiirteiden variaatiosta, iästä, alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, poliittisesta toiminnasta, perheestä tai perhesuhteesta, terveydentilasta, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.
• Saan tarvittaessa apua ja tukea.
• Vakaumustani/katsomustani/uskontoani kunnioitetaan.
• Vakaumukseni/katsomukseni/uskontoni otetaan ruokailussa huomioon.
• Kulttuurien moninaisuus huomioidaan koulussa.
• Minut otetaan mukaan ryhmätehtäviin, leikkeihin ja peleihin.
• Oppilaanohjaajat ohjaavat minua kiinnostukseni ja taitojeni perusteella, ei esimerkiksi ulkonäköni tai nimeni perusteella.
• Oppilaita ohjataan esimerkiksi lukioon tai ammatilliseen koulutukseen taitojen, osaamisen ja kiinnostuksen perusteella, ei esimerkiksi ihonvärin tai nimen perusteella.
• Osaamistani ja suorituksiani arvioidaan monipuolisesti ja yhdenvertaisesti riippumatta sukupuolesta, sukupuoli-identiteetistä, sukupuolen ilmaisusta, sukupuolipiirteiden variaatiosta, iästä, alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, poliittisesta toiminnasta, perheestä tai perhesuhteesta, terveydentilasta, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.
• Oppimateriaaleissa on minulle samaistuttavaa sisältöä ja kuvastoa.
• Oppimateriaaleissa on erinäköisiä ihmisiä.
• Koulussa ymmärretään sukupuolipiirteiden variaatioita ja että sukupuoli-identiteettejä on enemmän kuin kaksi.
• Koulu toteuttaa seksuaalikasvatusta avoimesti ja kunnioittavasti.
• Pääsen kulkemaan niihin tiloihin, joihin minulla on lupa ja tarve mennä.
• Toimintaa mukautetaan ja opintovierailut sekä retkikohteet valitaan niin, että kaikki voivat osallistua.
• Koulun viestit ja tiedotteet ovat minulle ymmärrettäviä.
• Tiedän, miten vaikuttaa koulun yhteisiin asioihin.
• Halutessaan kaikki voivat vaikuttaa koulun yhteisiin asioihin, eikä vaikuttamiselle ole esteenä esimerkiksi sukupuoli, sukupuoli-identiteetti, sukupuolen ilmaisu, sukupuolipiirteiden variaatiot, ikä, alkuperä tai ihonväri, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, perhe tai perhesuhde, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen tai muu henkilöön liittyvä syy.
  • Jos kaikki eivät voi vaikuttaa, mikä syrjintäperuste on koulussa esteenä vaikuttamiselle? (Avoin vastaus.)
• Oppilaat osallistuvat koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tekoon.
• Oppilaiden huoltajat osallistuvat koulun tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman tekoon.
• Koulun juhlissa ja muissa tilaisuuksissa on huomioitu tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti oppilaiden moninaisuus.
• Kaikki pääsevät osallistumaan koulun juhliin ja tilaisuuksiin sekä niiden ohjelmiin riippumatta sukupuolesta, sukupuoli-identiteetistä, sukupuolen ilmaisusta, sukupuolipiirteiden variaatiosta, iästä, alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteestä, poliittisesta toiminnasta, perheestä tai perhesuhteesta, terveydentilasta, vammaisuudesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.
  • Jos kaikki eivät pääse osallistumaan, mikä syrjintäperuste on esteenä osallistumiselle? (Avoin vastaus.)
• Olen kohdannut tai havainnut koulussa kiusaamista, väkivaltaa ja/tai häirintää, joka liittyy sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin, sukupuolen ilmaisuun, sukupuolipiirteiden variaatioon, ikään, alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen, uskontoon, vakaumukseen, mielipiteeseen, poliittiseen toimintaan, perheeseen tai perhesuhteeseen, terveydentilaan, vammaisuuteen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai muuhun henkilöön liittyvään syyhyn? Tällaista voi olla esimerkiksi homottelu, rasistiset sanat, vammaiseksi haukkuminen tai muu syrjintäperusteeseen liittyvä kiusaaminen.
  • Jos vastasin kyllä, mihin syrjintäperusteeseen liittyvää kiusaamista/väkivaltaa/häirintää olen kohdannut tai havainnut? (Avoin vastaus.)
  • Jos vastasin kyllä, missä olen kohdannut tai havainnut? (Avoin vastaus.)
• Koulussa puututaan kiusaamiseen ja häirintään.

Oletko koulussa kuluneen vuoden aikana kokenut tai havainnut:

• seksuaalisesti loukkaavaa puhetta, epäasiallisia viestejä tai puheluja
• sosiaalisessa mediassa kuvia tai julkaisuja, jotka koit loukkaaviksi tai ahdistaviksi
• lähentelyä tai fyysistä koskettelua, jonka koit epämiellyttäväksi tai ahdistavaksi
• seksuaalisia ehdotuksia tavalla, jotka koit ahdistavina tai epämiellyttävinä?

Jos vastasit johonkin edellisistä kysymyksistä myöntävästi:

• häirintään/kiusaamiseen syyllistynyt oli toinen oppilas
• häirintään/kiusaamiseen syyllistynyt kuului koulun henkilökuntaan
• kerroitko tapahtuneesta koulun henkilökunnalle
• jatkuuko häirintä/kiusaaminen edelleen?

Liittyikö häirintä/kiusaaminen:

• alkuperään, kansalaisuuteen, kieleen tai ihonväriin
• sukupuoleen
• terveydentilaan tai vammaisuuteen
• seksuaaliseen suuntautumiseen
• sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun
• uskontoon tai vakaumukseen
• mielipiteeseen
• perheeseen tai perhesuhteisiin?

Mitkä tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvät asiat ovat koulussani hyvin? (Avoin vastaus.) 

Mitä asioita koulussani pitäisi parantaa, jotta kaikki olisivat tasa-arvoisia ja yhdenvertaisia? (Avoin vastaus.)

a) Suunnitelman laatijat

Suunnitelmasta ilmenee, kuka sen on laatinut, miten oppilaat ovat osallistuneet suunnitelman laatimiseen, ja miten huoltajille on varattu mahdollisuus tulla kuulluksi edistämistoimenpiteistä.

b) Kuvaus tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustilanteen selvittämisestä

Suunnitelmasta on luettavissa, miten koulun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotilannetta on kartoitettu ja miten kartoituksen tuloksia on arvioitu. 

• oppilaitten, huoltajien ja opettajien tiedottaminen / kouluttaminen sekä osallistumistavat
• käytetyt kartoitustoimenpiteet (esim. kyselyt, keskustelut, tilastot)
• kartoituksen tulokset (yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisessä havaitut koulun vahvuudet ja puutteet)
• arvio edellisten toimien onnistumisesta 

c) Asetetut tavoitteet ja kehittämistoimenpiteet 

Suunnitelmaan kirjataan yhdessä sovitut kartoitukseen perustuvat kehittämistavoitteet sekä konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi aikatauluineen ja vastuuhenkilöineen. 

• tavoitteiksi ja kehittämistoimenpiteiksi keskeisimmät ja merkittävimmät asiat, jotka ovat nousseet esiin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotilanteen selvittämisessä

Tavoitteiden ja kehittämistoimenpiteiden valmistelu: 

• konkreettiset toimenpiteet
• aikataulut
• vastuuhenkilöt
• tiedotus koko kouluyhteisölle (oppilaat, huoltajat, henkilökunta)

d) Suunnitelman hyväksyminen ja toteutumisen seuranta

Suunnitelmasta ilmenee, miten se on hyväksytty ja miten suunnitelmasta on tarkoitus tiedottaa.

• suunnitelman hyväksyminen
• suunnitelman seurannasta päättäminen ja tiedottaminen

e) Suunnitelmasta ilmenee sen voimassaoloaika

Tasa-arvo

Tasa-arvolla tarkoitetaan kaikkien sukupuolten yhtäläisiä oikeuksia ja mahdollisuuksia sekä vallan ja resurssien tasapuolista jakautumista. Suomessa tasa-arvolailla kielletään sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin ja sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjintää ja edistetään tasa-arvoa. Tasa-arvolakia sovelletaan myös syrjintään, joka perustuu siihen, että henkilön fyysiset sukupuolta määrittävät ominaisuudet eivät ole yksiselitteisesti naisen tai miehen.

Tässä aineistossa puhutaan tasa-arvosta, kun viitataan sukupuolten tasa-arvoon. Koulussa tasa-arvo tarkoittaa sitä, että ketään ei aseteta koulun arjessa eriarvoiseen asemaan sukupuolen perusteella.

Yhdenvertaisuus 

Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan kaikkien ihmisten samanarvoisuutta riippumatta heidän iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan tai vakaumuksestaan, mielipiteestään, poliittisesta tai ammattiyhdistystoiminnasta, perhesuhteistaan, vammaisuudestaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä. Yhdenvertaisuuslaissa kielletään edellä mainittuihin ihmisten ominaisuuksiin perustuva syrjintä. Lisäksi yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta. Yhdenvertaisuus tarkoittaa syrjimättömyyttä ja tasavertaisia mahdollisuuksia ihmisen edellä mainituista ominaisuuksista huolimatta. Koulussa yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että lapsia tai aikuisia ei kohdella eri tavalla samanlaisessa tilanteessa henkilöön liittyvien ominaisuuksien perusteella tai aseteta ihmisiä eriarvoiseen asemaan eri ominaisuuksien kuten ihonvärin, uskonnon, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai terveydentilan vuoksi.

Muita käsitteitä

Antirasismi

Antirasismi on aktiivista ja tietoista toimintaa kaikkia rasismin muotoja vastaan. Tavoitteena on vähentää etnistä syrjintää, syrjivien käytäntöjen vaikutuksia ja kielteisiä ennakkoluuloja. Antirasistisen ajattelun ja toiminnan kautta pyritään tunnistamaan etuoikeuksia ja analysoidaan, kuinka ne ohjaavat omaa toimintaa. Samalla tunnistetaan ja puututaan rasismiin ja puretaan yhteiskunnassa vallitsevia rasismia tuottavia tekoja, käytänteitä ja toimintamalleja. 

Esi- ja perusopetuksessa antirasismi voi näkyä siten, että henkilöstö kouluttautuu antirasismista ja perehtyy rasismin eri muotoihin, jotta voi tunnistaa ja purkaa niitä sekä omassa että koko yksikön ajattelussa ja toiminnassa. Antirasismi on jatkuva oppimisprosessi, johon tarvitaan tietoa, taitoa ja tunnetta. Lisäksi tarvitaan myös aikaa ja mahdollisuuksia ajatella ja toimia toisin.

Ennakkoluuloisuus

Kaikilla ihmisillä lienee ennakkoluuloja eli perusteettomia ennakkokäsityksiä toisesta ihmisestä tai ihmisryhmästä. Ennakkoluulot johtuvat usein tietämättömyydestä: kun emme tunne asiaa, saatamme olettaa ja yleistää. Tämän seurauksena saatamme pitää tiettyjä ihmisiä tai ihmisryhmiä määrätynlaisina.

Inkluusio   

Inkluusio tarkoittaa yhdenvertaisuuteen pohjaavaa kasvatusta ja koulutusta, jossa jokaisella oppilaalla on oikeus saada tukea omalle kasvulleen ja kehittymiselleen. Se tarkoittaa kaikkien lasten yhteistä opetusta, joka järjestetään asianmukaisin tukitoimin ja jossa huolehditaan siitä, että esimerkiksi vammaiset oppilaat ovat hyväksyttyjä ja arvostettuja yhteisön jäseniä.

Inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään osallisuutta, yhteenkuuluvuutta, yhdenvertaisuutta, moninaisuuden arvostamista ja tasa-arvoa kaikessa toiminnassa. Inklusiivinen toimintakulttuuri edellyttää opettajien ja henkilöstön ymmärrystä siitä, miten esimerkiksi vammaisuuteen, ihonväriin, sukupuoleen ja sen moninaisuuteen liittyvät asenteet näkyvät heidän omassa toiminnassaan ja koulun toimintatavoissa. Koulussa tulee tunnistaa oppilaitten keskinäisten kohtaamisten eriarvoistavia piirteitä sekä puuttua niihin vastuullisesti, sensitiivisesti ja johdonmukaisesti. Oppilaiden toimintaa tulee tukea inklusiivisesti niin, että jokaisella on mahdollisuus osallistua yhteiseen toimintaan omien taitojensa ja valmiuksiensa mukaan. Jokaisella on siis oikeus kuulua ryhmään ja tulla kohdatuksesi tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti. Inklusiivinen koulu muuttuu vastaamaan oppilaitten tarpeisiin eikä odota oppilaiden muuttuvan kouluun sopiviksi.

Intersektionaalisuus 

Tarkastelutapa, jossa otetaan huomioon monien tekijöiden, kuten sukupuolen, iän, ihonvärin, katsomuksen tai yhteiskuntaluokan vaikutus samanaikaisesti. Meissä jokaisessa risteää monenlaisia eroja. Samalla ihmisellä voi olla monia etuoikeuksia esimerkiksi luokan ja ihovärin vuoksi ja toisaalta hän voi kohdata syrjintää sukupuolen tai vammaisuuden vuoksi.

Moniperusteisessa syrjinnässä syrjintä perustuu useampaan kuin yhteen syrjintäperusteeseen. Risteävä syrjintä on moniperusteista syrjintää, joka perustuu useamman risteävän perusteen tai ominaisuuden/identiteetin yhdistymiseen ja keskinäiseen vuorovaikutukseen. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset tytöt voivat joutua syrjityiksi sekä sukupuolensa että etnisyytensä perusteella.

Intersukupuolisuus

Tarkoittaa joukkoa erilaisia kehon variaatioita, joissa esimerkiksi kromosomit, sukuelimet tai hormonitoiminta eivät ole yksiselitteisesti nais- tai miestyypilliset. Intersukupuolisuus tekee näkyväksi sen, että biologiankaan perusteella ihmisiä ei voi luokitella vain kahteen sukupuoleen. Intersukupuolisuus voi olla myös sukupuoli-identiteetti. Intersukupuolinen ihminen voi olla sukupuoli-identiteetiltään esimerkiksi nainen, mies tai muunsukupuolinen siinä missä kuka tahansa muukin henkilö.

Katsomus

Katsomus tarkoittaa yksilön tai yhteisön kokonaiskäsitystä todellisuudesta, sen luonteesta ja arvosta, käsityksiä tiedosta ja tietämisen mahdollisuuksista. Katsomuksella tarkoitetaan maailmankatsomuksia ja elämänkatsomuksia, jotka taas sisältävät maailmankuvan, etiikan ja arvot sekä tietoteorian. Katsomus on siis inklusiivinen käsite, joka kattaa alleen niin uskonnolliset, poliittiset kuin ei-uskonnolliset tavat hahmottaa maailmaa.

Kielitietoinen opetus

Kielitietoinen opetus tukee oppilaita eri oppiaineiden tekstien lukemisessa, niiden ymmärtämisessä ja tulkitsemisessa sekä omassa tuottamisessa. Kielitietoinen opetus kohdistuu oppiaineen kieleen ja sisältöön samaan aikaan, ja siinä keskitytään kullekin oppiaineelle ominaisten tekstien yhteiseen tarkasteluun, tekstien tyypillisten piirteiden löytämiseen ja opiskelun edellyttämien tekstien ohjattuun tuottamiseen sekä oppiainekohtaisen sanavaraston vahvistamiseen. 

Kiusaaminen ja väkivalta

Kiusaaminen voi olla esimerkiksi haukkumista, ilkeitä puheita, yksin jättämistä, eristämistä ryhmästä, tönimistä tai lyömistä. Kiusaamisteot vahingoittavat tai loukkaavat toista henkilöä. Kiusatuksi joutunut henkilö ei välttämättä pysty puolustautumaan tai vaikuttamaan saamaansa kohteluun. Kiusaaminen voi olla ryhmässä tapahtuva ilmiö, ja siihen voi liittyä valta-aseman tavoittelua ryhmässä toista henkilöä alistaen.

Maailman terveysjärjestö WHO:n määritelmän mukaan väkivalta on vallan, kontrollin tai fyysisen voiman tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista siten, että se kohdistuu toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään ja johtaa tai voi johtaa vamman syntymiseen, kehityksen häiriytymiseen, perustarpeiden tyydyttämättä jäämiseen tai kuolemaan.

Jos kiusaaminen ja/tai väkivalta liittyy syrjintäperusteeseen, kyse on häirinnästä. On erittäin tärkeää, että syrjintäperusteeseen liittyvä kiusaaminen tunnistetaan häirinnäksi. Oppilaiden tulee saada tietoa kiusaamisen muodoista ja omista oikeuksistaan häirinnän ja/tai väkivallan kohteeksi joutuessaan.

Kulttuuri

Kulttuuri on opittu elämäntapa, johon kuuluu esimerkiksi taide ja kirjallisuus, ajattelun, käyttäytymisen ja tuntemisen tavat, elintavat, perinteet, vakaumukset, yksilön perusoikeudet sekä arvojärjestelmät.

Maahanmuuttaja 

Maahanmuuttaja tai maahan muuttanut on ulkomailla syntynyt henkilö, joka asuu Suomessa ja on saanut oleskeluluvan. Termiä ei tule käyttää henkilöistä, joiden oletetaan olevan maahanmuuttajia nimensä, ulkonäkönsä tai äidinkielensä perusteella.

Muunsukupuolisuus

Muunsukupuolinen ihminen voi olla sekä mies että nainen, jotain näiden väliltä tai kokonaan tämän jaon ulkopuolelta. Joskus muunsukupuolisuus-sanaa käytetään yleiskäsitteenä erilaisille ei-binäärisille sukupuoli-identiteeteille.

Normi ja normatiivisuus 

Ihmisen elämää ohjaavat myös monet seikat, jotka on määritetty hänestä itsestään riippumatta. Normit ovat yhteiskunnallisia oletuksia ja odotuksia siitä, mikä on yleisesti hyväksyttyä, “normaalia” tai toivottavaa eri tilanteissa. Lisäksi normeilla tarkoitetaan lakeja, asetuksia ja lakia alemman asteisia määräyksiä kuten opetussuunnitelman perusteita. Normatiivisuus kertoo siitä, mitä pidämme normaalina ja tavoiteltavana. Normit auttavat meitä toimimaan tilanteissa, mutta toisinaan normit ovat syrjiviä ja rajoittavat toimintaa. Normiin mukautumisen kautta saa usein etuoikeuksia ja toisaalta taas, jos rikkoo normeja tai ei mahdu niihin, saattaa joutua syrjityksi. Syrjintä ei kuitenkaan ole syrjinnän kohteeksi joutuneen syytä.

Kasvatuksessa ja opetuksessa on tärkeää huomata, että päivittäiset teot, ajatukset ja sanat saattavat perustua syrjiviin normeihin tiedostamatta. Normit ovat usein näkymättömiä ja ne huomataan vasta, kun joku rikkoo niitä. Suomessa vallitseva normi on valkoinen, keskiluokkainen, vammaton ja hetero. Oppilaat ja heidän perheensä, jotka täyttävät nämä normit, saattavat päästä mukaan koulun eri toimintoihin vaivattomammin kuin muut tai saada positiivisempaa huomiota kuin muut.   

Rasismi   

Rasismi on ajatusmalli, jossa joitakin ihmisryhmiä määritellään alempiarvoiseksi esimerkiksi ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella. Rasismi kumpuaa valkonormatiivisuudesta (ks. valkonormatiivisuus), joka perustuu rotuoppiin ja käsityksiin valkoisista eurooppalaisista tai muista länsimaalaista muita ylempinä ja arvokkaampina ihmisinä. Rasismi voi ilmetä vihapuheena, syrjintänä, väkivaltana tai näennäisen neutraaleina käytäntöinä, sanoina ja tekoina, jotka tosiasiassa saattavat loukata ihmisiä ja sulkea heitä ulos eri tilanteista. Rasismia syntyy rodullistamisen kautta.  Rasismi läpäisee valkonormatiivisia yhteiskuntia ja yhteisöjä, ja siksi rasismia voi olla vaikeaa tunnistaa.   

Vuorovaikutuksessa ilmenevä rasismi on esimerkiksi huutelua ja nimittelyä kadulla tai mikroaggressioita eli esimerkiksi kysymyksiä ja kommentteja, jotka voivat olla tahattomia ja hyväntahtoisiakin, mutta jotka kuitenkin toiseuttavat ja rodullistavat. 

Sisäistetyllä rasismilla tarkoitetaan sitä, että rasismi voi sisäistyä itseinhoksi tai kokemukseksi omasta huonommuudesta, joka voi vaikuttaa negatiivisesti esimerkiksi kasvuun ja oppimiseen. Esi- ja perusopetuksessa sisäistettyä rasismia saattaa syntyä, mikäli valkonormatiivisuutta ja rasismia ei tunnisteta ja pureta pois koulun toiminnasta.   

Rasismi voi näyttäytyä myös rakenteissa, kuten työelämässä, koulutuksessa ja kasvatuksessa syrjivinä toimintatapoina ja prosesseina, joissa organisaatiot, yritykset, laitokset ja virastot syrjivät joko välittömästi tai välillisesti tiettyjä ihmisryhmiä. Rakenteellinen rasismi ilmenee toistuvina toiseuttavina ja rodullistavina tekoina ja toimintatapoina, joihin ei useinkaan kiinnitetä huomiota – mikäli ei ole itse niiden kohteena. Syrjintätapauksia ei tulisi aina nähdä pelkästään yksittäisinä tapauksina, vaan on pyrittävä myös tunnistamaan niiden taustalla vaikuttavia laajempia arvoja ja ajatusmalleja, jotka tuottavat rasismia.   

Rakenteellista rasismia koulussa voi olla esimerkiksi maahanmuuttotaustaisten oppilaitten ohjaaminen tietyille aloille riippumatta heidän kiinnostuksen kohteistaan ja taidoistaan tai nimeltään vieraskielisen oppilaan sijoittaminen tarpeettomasti S2-oppimäärän opetukseen.

Seksuaalinen suuntautuminen 

Seksuaalinen suuntautuminen kertoo siitä, keneen henkilö tuntee vetovoimaa emotionaalisesti ja/tai eroottisesti. Seksuaalisen suuntautumisen moninaisuuteen kuuluvat esimerkiksi homous, lesbous, biseksuaalisuus, panseksuaalisuus, heteroseksuaalisuus, aseksuaalisuus ja aromanttisuus.

Selkokieli

Selkokieli on erityinen kielimuoto, joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Selkokieltä voi sekä kirjoittaa että puhua. 

Stereotypia

Stereotypia viittaa vakioituun mielikuvaan johonkin tiettyyn ryhmään, kuten johonkin etniseen ryhmään kuuluvista ihmisistä. Stereotypia on tyypillisesti liioitellusti yksinkertaistettu mielipide, ennakkoluuloinen asenne tai kritiikitön arvio. Stereotypioiden muodostuminen on osa liiallisen yleistämisen ilmiötä: kaikkien tiettyyn ryhmään kuuluvien oletetaan käyttäytyvän samalla tavoin ja jakavan samat keskeiset piirteet.

Sukupuoli 

Sukupuoli on jatkumo, joka koostuu erilaisista geneettisistä, kehityksellisistä, hormonaalisista, fysiologisista, psykologisista, sosiaalisista ja kulttuurisista ominaisuuksista.

Sukupuoli-identiteetillä tarkoitetaan henkilön sisäistä tietoa ja ymmärrystä omasta sukupuolestaan. Useimpien ihmisten sukupuoli-identiteetti vastaa heille syntymässä määriteltyä sukupuolta. Sukupuoli-identiteetti on kuitenkin aina yksilöllinen.   

Sukupuolen ilmaisu tarkoittaa sukupuolen tuomista esiin pukeutumisella, käytöksellä tai muulla vastaavalla tavalla. Sukupuolen ilmaisu voi olla pukeutumista tietylle sukupuolelle tyypillisinä pidettyihin vaatteisiin tai käyttäytymistä tai elehtimistä sellaisilla tavoilla, joita pidetään esimerkiksi naiselle tai miehelle ominaisina.   

Sukupuoliristiriita tarkoittaa, että ihmisen tunne omasta sukupuolestaan ei vastaa hänen syntymässä määritettyä, eikä toisten henkilöiden hänessä näkemää sukupuolta.

Sukupuolivähemmistöillä viitataan henkilöihin, jotka eivät koe syntymässä määriteltyä sukupuolta omakseen tai joiden sukupuoli, sen ilmaisu tai kokemus eivät kaikin tai jollain tavoin vastaa normatiivisia käsityksiä sukupuolesta ja jotka itse määrittelevät kuuluvansa johonkin sukupuolivähemmistöön, kuten transsukupuoliset, transvestiitit, muunsukupuoliset tai intersukupuoliset. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat esimerkiksi transsukupuoliset, muunsukupuoliset, transvestiitit, sukupuolettomat ja intersukupuoliset henkilöt. Transsukupuolisen henkilön sukupuoli-identiteetti ei vastaa hänelle syntymässä määritettyä sukupuolta. Muunsukupuolisen henkilön sukupuoli-identiteetti ei ole yksiselitteisesti mies tai nainen. Se voi olla esimerkiksi jokin yhdistelmä näitä kahta tai asettua kokonaan kaksinapaisen sukupuolijaottelun ulkopuolelle. Transvestiiteilla on tarve toisinaan ilmaista pukeutumisellaan tai muilla tavoin eri sukupuolta. Intersukupuolisella henkilöllä sukupuolta määrittelevät fyysiset ominaisuudet eivät ole synnynnäisesti yksiselitteisesti miehen tai naisen. Sukupuoleen ja seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvät sanat ja ilmiöt menevät joskus arkipuheessa sekaisin keskenään. Sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaisu eivät kerro seksuaalisesta suuntautumisesta, eikä seksuaalinen suuntautuminen sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta. Kaikki nämä ovat ihmisen yksilöllisiä ominaisuuksia. Sukupuolistereotypiat ovat pelkistettyjä tai kaavamaisia odotuksia ja oletuksia siitä, millaisia miehet ja naiset yleensä ovat tai miten naisten ja miesten pitäisi käyttäytyä ollakseen ”oikeanlaisia”. Sukupuolistereotypiat ovat pitkälti tiedostamattomia, syvälle kulttuuriin juurtuneita ”itsestäänselvyyksiä”. Stereotypiat ylläpitävät osaltaan eriarvoisuutta. 

Sukupuolen moninaisuus 

Viittaa siihen, että sukupuoli koostuu yksilöllisistä ja ainutlaatuisista piirteistä, jokaisen sukupuoli on siis moninainen. Ilmaisulla viitataan siihen, että sukupuoli on moninainen ilmiö, joka ei ole pelkistettävissä vain kahteen, toisilleen vastakkaiseen ja selvästi toisistaan erotettavaan sukupuoleen.

Sukupuolineutraali   

Käsite on kasvatuksen ja opetuksen kontekstissa lähtökohtaisesti epäsopiva, koska neutraalius estää näkemästä sukupuolen vaikutusta. Pohdittaessa kieltä ja puhetapoja sukupuolineutraali on kuitenkin tarkoituksenmukainen käsite. Puhetapojen tarkastelu onkin tärkeä osa sukupuolitietoisessa opetuksessa. Sanat ja ilmaisut rakentavat arjen toimintaa ja todellisuutta. Suomen kielessä on paljon sukupuolittuneita ammattinimikkeitä (palomies, tiedemies, esimies), mutta näitä voidaan muuttaa esimerkiksi käyttämällä sanoja palopelastaja, tutkija ja esihenkilö.

Syrjintä

Yhdenvertaisuus on perus- ja ihmisoikeus. Suomen perustuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Välitöntä syrjintää on se, että ihmistä kohdellaan henkilökohtaisen ominaisuuden eli laissa säädetyn syrjintäperusteen perusteella huonommin kuin toista henkilöä kohdellaan, on kohdeltu tai kohdeltaisiin samankaltaisessa tilanteessa.

Välillistä syrjintää on se, kun näennäisesti neutraali sääntö, peruste tai käytäntö saattaa ihmisen muita epäedullisempaan asemaan henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella. Välillistä syrjintää on esimerkiksi se, että pyörätuolilla liikkuva oppilas ei pysty käyttämään koulurakennusta tai pihaa kuten muut oppilaat.

Välittömän ja välillisen syrjinnän lisäksi kiellettyä syrjintää on häirintä, kohtuullisten mukautusten epääminen ja ohje tai käsky syrjiä. Sekä syrjivän ohjeen tai käskyn antaja että sen noudattaja syyllistyy siis kiellettyyn syrjintään.

Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista (esimerkiksi henkilön perheenjäsentä) koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen. Läheissyrjintää on esimerkiksi oppilaan epäsuotuisampi kohtelu huoltajan todellisen tai oletetun henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella.

Toiseuttaminen   

Prosessi, jossa itseä pidetään neutraalina arvona ja siitä poikkeavia ihmisiä tai ihmisryhmiä negatiivisina. Toinen nähdään normista poikkeavana ja alempiarvoisena esimerkiksi ihonvärin, terveydentilan, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen, uskonnon tai kielen vuoksi. Toiseuttaminen on eristävää ja poissulkevaa. Se jakaa ihmiset “meihin” ja “heihin”. Toiseuttamista on myös toisten erilaisuuden suhteeton korostaminen.

Koulussa toiseuttaminen voi näkyä siinä, että ihmistä tai asioista puhutaan stereotyyppisesti tai eriarvoistavaan sävyyn. Hyvä periaate onkin ajatella, että kaikista ihmisistä – vammaisista, homoista, eri ikäisistä, ruskeista, transsukupuolisista, muslimeista – puhutaan, niin kuin he olisivat huoneessa läsnä.

Transsukupuolisuus

Transsukupuolisen ihmisen sukupuoli-identiteetti ei vastaa hänen syntymässä määriteltyä sukupuoltaan. Esimerkiksi transnaiset on usein syntymässä määritelty pojaksi. Transsukupuolinen henkilö voi olla nainen, mies tai esimerkiksi muunsukupuolinen.

Turvallisempi tila

Turvallisempi tila on paikka, jossa kaikki osallistujat pyrkivät yhdessä luomaan mahdollisimman kunnioittavan, syrjimättömän ja ajattelun kehittymiseen kannustavan ilmapiirin. Turvallisemmassa tilassa on turvallista myös tehdä virheitä. Turvallisempaa tilaa rikkovaan puheeseen puututaan johdonmukaisesti ja normitietoisesti. Tahalliset tai toistuvat turvallisemman tilan rikkomukset tunnistetaan häirinnäksi tai syrjinnäksi, ja niihin puuttumiseen ja asian jatkoselvittelyyn on olemassa selvät käytännöt.

Uskonnonvapaus

Uskonnonvapaus on perustuslain takaama ja uskonnonvapauslain määrittämä oikeus. Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen.

Valkonormatiivisuus   

Normi, joka kumpuaa käsityksistä valkoisista eurooppalaisista tai muista länsimaalaista muita ylempinä ja arvokkaampina ihmisinä. Valkoisuus toimii usein tiedostamattomana normina, jota vasten vertaamme kaikkea. Se suojaa niitä ihmisiä, jotka kuuluvat sen piiriin, ja antaa heille valta-aseman. Valkoisuus ei liity pelkästään ihonväriin, vaan se on laajempi valtaan liittyvä rakenne. Esimerkiksi saamelaiset, romanit tai venäläiset eivät useinkaan mahdu valkoiseen normiin, vaikka he ihonväriltään saattavat olla valkoisia. Se, ketkä kuuluvat valkoisuusnormin piiriin, voi olla hankala määritellä: kenellä on valta määritellä, kuka kuuluu normiin?

Koulussa valkonormatiivisuus voi näkyä siinä, että ihmisten tekoja tai ominaisuuksia selitetään esimerkiksi ihonvärin, uskonnon tai kielen perusteella.

Vammaisuus   

Vammaisiin henkilöihin kuuluvat ne, joilla on sellainen pitkäaikainen fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen, sosiaalinen tai aisteihin liittyvä toimintarajoite, joka yhdessä erilaisten esteiden kanssa estää osallistumisen yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa. 

Vammaisuus ei määritelmänsä mukaan ole henkilön oma ominaisuus, vaan koostuu niistä esteistä ja rajoitteista, jotka syntyvät suhteessa ympäröivään yhteiskuntaan. Niitä voivat olla esimerkiksi syrjivät asenteet, joustamattomat käytänteet, esteelliset tilat tai saavuttamattomat vuorovaikutuksen kanavat. Ongelmana on yhteiskunnan kyvyttömyys muotoutua esteettömäksi ja kaikille saavutettavaksi ja tuottaa sopivia palveluja kaikenlaisille henkilöille.

Koulussa vammaisuus tulee ottaa huomioon ympäristössä, opetuksessa ja tukitoimissa sekä muussa vuorovaikutuksessa siten että vammainen oppilas on yhdenvertaisessa asemassa muiden kanssa.

Yhteisöllisyys 

Yhteisöllisyys on vuorovaikutuksessa syntyvä yhteenkuuluvuuden tunne. Se on ihmisten läheisyyttä ja jakamista sekä osallisuutta yhteisiin asioihin ja toimintaan. Yhteisöön kuuluminen on yksi ihmisen perustarpeista ja yksilön kehityksen perusta.   

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat yhteisöä. Oppimisessa painottuu myös yhdessä oppiminen ja yhteisön merkitys yksilön kannustamisessa. Vuorovaikutus, yhteistyö ja monipuolinen työskentely ovat yhteisön kaikkien jäsenten oppimista ja hyvinvointia edistäviä tekijöitä. Oppiva yhteisö tunnistaa moninaisuuden myös oppimisessa ja toimii joustavasti erilaisissa tilanteissa. Kiusaamista, väkivaltaa, rasismia tai muuta syrjintää ei hyväksytä ja epäasialliseen käytökseen tulee aina puuttua. Oppijoita ohjataan näkemään kulttuurinen moninaisuus lähtökohtaisesti myönteisenä voimavarana.