Tämän sivun tiedot on tarkoitettu ensisijaisesti asiantuntijoille, jotka työskentelevät ulkomaisen tutkinnon suorittaneiden varhaiskasvatuksen ammattilaisten parissa. Sivulla annetaan tietoa päätöksenteon kriteereistä ja lainsäädännöstä, johon päätöksenteko perustuu, sekä esimerkkejä erilaisista päätöksistä.

Sivun sisältö perustuu vuonna 2020 julkaistuun oppaaseen, joka on liitteenä pdf-muotoisena (ei saavutettava).

Kaksi lasta hiekkalaatikolla.
Kuva: Niina Rodionoff

Jos ulkomaisen tutkinnon suorittanut haluaa saada Suomessa kelpoisuuden sellaiseen varhaiskasvatuksen ammattiin, johon vaaditaan varhaiskasvatuslain (540/2018) mukaan tiettyä koulutusta, hän tarvitsee Opetushallituksen päätöksen. Päätöstä hakee henkilö itse. Opetushallitus tekee päätökset asiakirjojen perusteella.

Opetushallitus tekee päätöksiä kelpoisuudesta seuraaviin varhaiskasvatuksen ammatteihin:

  • varhaiskasvatuksen opettaja
  • varhaiskasvatuksen sosionomi
  • varhaiskasvatuksen lastenhoitaja
  • varhaiskasvatuksen erityisopettaja
  • päiväkodin johtaja
  • steinerpedagoginen varhaiskasvattaja.

Lisäksi Opetushallitus tekee päätöksiä kelpoisuudesta antaa esiopetusta erilliselle ryhmälle, johon ei kuulu perusopetuksen oppilaita. Jos ammattiin tai tehtävään ei vaadita varhaiskasvatuslain mukaan tiettyä koulutusta, työnantaja voi arvioida ulkomaisen koulutuksen antamaa kelpoisuutta. Tällainen ammatti on esimerkiksi perhepäivähoitaja.

Kelpoisuusvaatimukset varhaiskasvatuksen ammatteihin määritellään varhaiskasvatuslaissa (540/2018). Kelpoisuusvaatimukset esiopetusta antavan opettajan tehtävään määritellään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998). Opetushallituksen päätös antaa kelpoisuuden tehtävään vaadittavan koulutuksen osalta. Päätöksessä ei oteta kantaa kielitaitoon.

Opetushallitus tekee päätöksiä kahden lain nojalla:

  • laki ammattipätevyyden tunnustamisesta (1384/2015, jatkossa ammattipätevyyslaki),
  • laki ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta (1385/2015, jatkossa ulkomaanopintolaki)

Siihen, kumman lain nojalla Opetushallitus ratkaisee hakemuksen, vaikuttaa tutkinnon suoritusmaa, hakijan kansalaisuus sekä se, mihin tarkoitukseen hakija hakee päätöstä.

Kuvituskuva: varhaiskasvattaja tekee lapsen kanssa palapeliä
Kuva: Satu Haavisto
Takaisin ylös

Ammattipätevyyden tunnustaminen perustuu ammattipätevyyslakiin, joka pohjautuu EU-direktiiviin ammattipätevyyden tunnustamisesta. Opetushallitus selvittää päätöksen valmistelun yhteydessä hakijan ammattipätevyyttä, ammatin sääntelyä kotijäsenvaltiossa sekä koulutuksen sisältöä. Selvitysten tukena Opetushallitus käyttää tarvittaessa EU:n komission koordinoimaa Sisämarkkinoiden tiedonvaihtojärjestelmää (IMI).

Hakijan kansalaisuus ja tutkinnon suoritusmaa

Opetushallitus voi tehdä ammattipätevyyden tunnustamispäätöksen EU- tai ETA-jäsenmaan kansalaiselle, joka on pätevöitynyt varhaiskasvatuksen ammattiin toisessa jäsenmaassa. Opetushallitus voi tehdä ammattipätevyyden tunnustamispäätöksen myös

  • Sveitsin kansalaiselle ja Sveitsissä ammattiin pätevöityneelle
  • EU- ja ETA-maiden ulkopuolella pätevöityneelle EU- tai ETA-maan kansalaisille, jonka pätevyyden toinen EU- tai ETA-maa on tunnustanut ja jolla on kolmen vuoden ammattikokemus ammattipätevyyden tunnustaneesta jäsenmaasta, sekä
  • sellaiselle EU- tai ETA-maassa pätevöityneelle kolmannen maan kansalaiselle, jota pitää asiakirjan* perusteella kohdella samoin kuin EU-kansalaista.

*Esimerkiksi pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EU-oleskelulupa tai EU-kansalaisen perheenjäsenen oleskelukortti

Saman ammatin vaatimus ja ammatin sääntely

Opetushallitus voi tehdä päätöksen kelpoisuudesta samaan varhaiskasvatuksen ammattiin, johon hakija on toisessa jäsenmaassa pätevöitynyt ja joka on Suomessa säännelty ammatti. Suomessa säännellyt varhaiskasvatuksen ammatit on lueteltu kappaleessa "Yleistä ulkomailla hankitun varhaiskasvatuksen kelpoisuuden tunnustamisesta". Säännellyllä ammatilla tarkoitetaan tehtävää, johon vaaditaan lain perusteella tietty koulutus tai tutkinto tai ammatinharjoittamisoikeus. Kaikissa EU- ja ETA-maissa varhaiskasvatuksen ammatit eivät ole säänneltyjä. Jos hakija on suorit-tanut varhaiskasvatuksen tehtäviin valmistaneen koulutuksen maassa, joka ei sääntele ammattia tai siihen johtavaa koulutusta, hakemuksen ratkaisuun vaikuttaa hänen työkokemuksensa.

Erot koulutusten sisällöissä ja päätösten lisävaatimukset

Opetushallitus voi tehdä päätöksen ehdollisena niin, että hakijan pitää kelpoisuuden saadakseen suorit-taa sopeutumisaika tai kelpoisuuskoe. Jos hakijan koulutus eroaa olennaisesti Suomessa vaadittavasta koulutuksesta, Opetushallitus arvioi, korvaako hakijan ammattikokemus tai elinikäinen oppiminen* eron koulutuksen sisällössä. Jos hakijalla ei ole ammattikokemusta tai elinikäistä oppimista, joka korvaisi eron, Opetushallitus määrää päätöksessä sopeutumisajan tai kelpoisuuskokeen. Hakija voi yleensä valita, suorittaako hän sopeutumisajan vai kelpoisuuskokeen.

Sopeutumisaika on ammatissa työskentelyä Suomessa. Työskentelyä valvoo pätevä varhaiskasvatuksen työntekijä. Sopeutumisaikaan voi liittyä täydennyskoulutusta. Sopeutumisajan ehdot määritellään päätöksessä. Hakija hankkii itse työpaikan sopeutumisajan suorittamista varten. Työnantaja antaa todistuksen sopeutumisajan suorittamisesta.

Kelpoisuuskokeessa mitataan ammatillista tietämystä ja arvioidaan hakijan kykyä harjoittaa ammattiaan Suomessa. Hakija voi suorittaa kelpoisuuskokeen korkeakoulussa tai oppilaitoksessa, joka järjestää kyseiseen varhaiskasvatuksen ammattiin pätevöittävää koulutusta. Kelpoisuuskoe suoritetaan yleensä suomen tai ruotsin kielellä. Kokeen sisältöalueet määritellään päätöksessä, ja päätöksen mukana lähetetään ohjeet kelpoisuuskokeeseen suorittamisesta. Korkeakoulu tai oppilaitos antaa tarkempaa tietoa kokeen sisällöstä ja suoritustavoista, kun hakija ilmoittautuu suorittamaan koetta. Korkeakoulu antaa todistuksen kelpoisuuskokeen suorittamisesta. 

Kun hakija on suorittanut päätöksen mukaisen sopeutumisajan tai kelpoisuuskokeen, hän lähettää Opetushallitukselle hakemuksen lopulliseksi päätökseksi ammattipätevyyden tunnustamisesta.

*Elinikäisellä oppimisella tarkoitetaan tässä yhteydessä kaikkea sellaista ihmisen koko elinikänsä aikana hankkimaa yleissivistävää ja ammatillista koulutusta, virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella annettavaa epävirallista koulutusta ja arkioppimista, joka lisää hänen tietojaan, taitojaan ja pätevyyttään ja johon voi sisältyä ammattietiikka.

Kuvituskuva, lapset keräävät kukkia
Kuva: Aleksi Kuitunen

Esimerkkejä päätöksistä

Seuraavassa annamme esimerkkejä ammattipätevyyden tunnustamishakemuksista ja -päätöksistä. Esimerkeissä on tiedot hakijan koulutuksesta

Varhaiskasvatuksen opettajan ja esiopetusta antavan opettajan ammattipätevyyden tunnustaminen

Esimerkki 1

Pätevöitymismaa ja -vuosi: Espanja, 2019
Hakijan ammattipätevyys lähtömaassa: Maestro en Educación Infantil, Ammatin sisältö: opetus- ja kasvatustehtävät 0-6-vuotiaiden ryhmässä
Hakijan tutkinto: Grado en Maestro en Educación Infantil
Koulutuksen sisältö: Tutkinto on nelivuotinen varhaiskasvatuksen alalla suoritettu korkeakoulututkinto, johon on sisältynyt 0 - 6-vuotiaiden opetukseen ja kasvatukseen valmistavia opintoja sekä kasvatustieteellisiä opintoja.
Olennainen ero kansallisesti vaadittavaan koulutukseen: Ei
Opetushallituksen päätös ammattipätevyyden tunnustamisesta: Hakijan todistus tuottaa varhaiskasvatuslain (540/2018) 26 §:n mukaisen kelpoisuuden varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin. Todistus tuottaa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 7 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun kelpoisuuden antaa esiopetusta opetusryhmälle, johon ei kuulu perusopetuksen oppilaita.

Esimerkki 2

Pätevöitymismaa ja -vuosi: Kreikka, 2009
Hakijan ammattipätevyys lähtömaassa: Nipiagogós, Ammatin sisältö: opetus- ja kasvatustehtävät 4-6-vuotiaiden ryhmässä
Hakijan tutkinto: Degree in Early Childhood Education
Hakijan koulutuksen sisältö: Tutkinto on nelivuotinen varhaiskasvatuksen alalla suoritettu korkeakoulututkinto, johon on sisältynyt 4 - 6-vuotiaiden opetukseen ja kasvatukseen valmistavia opintoja sekä kasvatustieteellisiä opintoja.
Olennainen ero kansallisesti vaadittavaan koulutukseen: Koulutus on valmistanut työskentelyyn suppeamman ikäryhmän kanssa kuin varhaiskasvatuksen opettajalta kansallisesti vaadittava koulutus.
Hakijan ammattikokemus tai elinikäisen oppimisen avulla hankkimat tiedot, taidot ja pätevyys: Työskentely opetus- ja kasvatustehtävissä 4 - 6-vuotiaiden ryhmässä Kreikassa.
Opetushallituksen päätös ammattipätevyyden tunnustamisesta: Hakijan todistus tuottaa varhaiskasvatuslain (540/2018) 26 §:n mukaisen kelpoisuuden varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin sen jälkeen, kun hakija on suorittanut joko kelpoisuuskokeen tai sopeutumisajan. Todistus tuottaa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 7 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun kelpoisuuden antaa esiopetusta opetusryhmälle, johon ei kuulu perusopetuksen oppilaita. Kelpoisuuskokeen aihealueet ovat suomalainen varhaiskasvatus ja kasvatuksellinen tilanne varhaiskasvatuksen opettajana. Kelpoisuuskokeen voi suorittaa sellaisessa yliopistossa, jossa annetaan varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden tuottavaa koulutusta. Sopeutumisaika suoritetaan toimimalla varhaiskasvatuksen opettajana Suomessa. Sopeutumisajan pituus on 8 kuukautta. Hakijan ammattikokemuksensa avulla hankkimat tiedot, taidot ja pätevyys korvaavat osittain olennaisen eron koulutuksen sisällössä. 

Varhaiskasvatuksen opettajan ammattipätevyyden tunnustaminen

Esimerkki

Pätevöitymismaa ja -vuosi: Saksa, 2014 
Hakijan ammattipätevyys lähtömaassa: Erzieher, Ammatin sisältö: hoito- ja kasvatustehtävät 0-6-vuotiaiden ryhmässä
Hakijan tutkinto: Erzieher
Hakijan koulutuksen sisältö: Koulutus on toisen asteen jälkeinen ammatillinen koulutus, jonka kesto on 2 - 3 vuotta. Koulutus on valmistanut hoito- ja kasvatustehtäviin 0 - 6-vuotiaiden parissa.
Olennainen ero kansallisesti vaadittavaan koulutukseen: Koulutukseen sisältyvät kasvatustieteelliset opinnot eroavat sisällöltään olennaisesti kansallisesti vaadittavista kasvatustieteellisistä opinnoista.
Hakijan ammattikokemus tai elinikäisen oppimisen avulla hankkimat tiedot, taidot ja pätevyys: Työskentely Erzieher-ammatissa Saksassa.
Opetushallituksen päätös ammattipätevyyden tunnustamisesta: Hakijan todistukset tuottavat varhaiskasvatuslain (540/2018) 26 §:n mukaisen kelpoisuuden varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin. Hakijan ammattikokemuksensa avulla hankkimat tiedot, taidot ja pätevyys korvaavat olennaisen eron koulutuksen sisällössä.

Varhaiskasvatuksen erityisopettajan ammattipätevyyden tunnustaminen

Esimerkki

Pätevöitymismaa ja -vuosi: Puola, 2017 
Hakijan ammattipätevyys lähtömaassa: Ammatin sisältö: Erityisopetuksen tehtävät varhaiskasvatuksessa ja kouluissa.
Hakijan tutkinto: Magister, Pedagogika specjalna (2017), Licencjat, Pedagogika (2015)
Hakijan koulutuksen sisältö: Koulutuskokonaisuus sisältää kolmivuotisen ensimmäisen vaiheen korkeakoulututkinnon ja kaksivuotisen toisen vaiheen korkeakoulututkinnon. Tutkinnot sisältävät kasvatustieteellisiä ja erityispedagogiikan opintoja.
Olennainen ero kansallisesti vaadittavaan koulutukseen: Hakijan koulutukseen sisältyvät varhaiskasvatuksen opinnot eroavat sisällöltään olennaisesti kansallisesti vaadittavista varhaiskasvatuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavista opinnoista.
Hakijan ammattikokemus tai elinikäisen oppimisen avulla hankkimat tiedot, taidot ja pätevyys: Ei
Opetushallituksen päätös ammattipätevyyden tunnustamisesta: Hakijan todistukset tuottavat varhaiskasvatuslain (540/2018) 30 §:n mukaisen kelpoisuuden varhaiskasvatuksen erityisopettajan tehtäviin sen jälkeen, kun hakija on suorittanut joko kelpoisuuskokeen tai sopeutumisajan. Kelpoisuuskokeen aihealueet ovat suomalainen varhaiskasvatus ja kasvatuksellinen tilanne varhaiskasvatuksen erityisopettajana. Kelpoisuuskokeen voi suorittaa sellaisessa yliopistossa, jossa annetaan varhaiskasvatuksen erityisopettajan kelpoisuuden tuottavaa koulutusta. Sopeutumisaika suoritetaan toimimalla varhaiskasvatuksen erityisopettajana Suomessa. Sopeutumisajan pituus on 18 kuukautta.

Varhaiskasvatuksen lastenhoitajan ammattipätevyyden tunnustaminen

Esimerkki 1

Pätevöitymismaa ja -vuosi: Ruotsi, 2007 
Hakijan ammattipätevyys lähtömaassa: Lasten hoito- ja kasvatustehtävät sekä vapaa-ajantoiminta
Hakijan tutkinto: Slutbetyg, barn- och fritidsprogrammet
Hakijan koulutuksen sisältö: Koulutus on toisen asteen ammatillisesti suuntautunut koulutus, jonka kesto on kolme vuotta. Koulutus on valmistanut lasten hoidon ja kasvatuksen sekä vapaa-ajantoiminnan tehtäviin
Olennainen ero kansallisesti vaadittavaan koulutukseen: Ei
Opetushallituksen päätös ammattipätevyyden tunnustamisesta: Hakijan todistus tuottaa varhaiskasvatuslain (540/2018) 28§:n mukaisen kelpoisuuden varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtäviin

Esimerkki 2

Pätevöitymismaa ja -vuosi: Viro, 2017 
Hakijan ammattipätevyys lähtömaassa: Alle kouluikäisten lasten hoito- ja kasvatustehtävät
Hakijan tutkinto: Lõputunnistus, lapsehoidja
Hakijan koulutuksen sisältö: Koulutus on toisen asteen koulutuksen jälkeinen yksivuotinen ammatillinen koulutus, joka on valmistanut lasten hoidon, huolenpidon ja kasvatuksen tehtäviin. Opinnoissa painottuvat lasten hoitamiseen liittyvät opinnot.
Olennainen ero kansallisesti vaadittavaan koulutukseen: Koulutukseen sisältyvät lapsen kasvun, hyvinvoinnin ja oppimisen edistämisen opinnot eroavat sisällöltään olennaisesti kansallisesti vaadittavista opinnoista.
Hakijan ammattikokemus tai elinikäisen oppimisen avulla hankkimat tiedot, taidot ja pätevyys: Työskentely varhaiskasvatuksen lastenhoitajana Suomessa.
Opetushallituksen päätös ammattipätevyyden tunnustamisesta: Hakijan todistus tuottaa varhaiskasvatuslain (540/2018) 28 §:n mukaisen kelpoisuuden varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtäviin sen jälkeen, kun hakija on suorittanut joko kelpoisuuskokeen tai sopeutumisajan. Kelpoisuuskokeena suoritetaan kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoon tai sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon sisältyvä ammatillinen tutkinnon osa lapsen kasvun, hyvinvoinnin ja oppimisen edistäminen. Kelpoisuuskokeen voi järjestää sellainen koulutuksen järjestäjä, jolle opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt tutkintojen ja koulutuksen järjestämisluvan edellä mainittuun tutkintoon. Sopeutumisaika suoritetaan toimimalla varhaiskasvatuksen lastenhoitajana Suomessa ohjauksen ja valvonnan alaisena. Sopeutumisajan pituus on 3 kuukautta. Hakijan ammattikokemuksensa avulla hankkimat tiedot, taidot ja pätevyys korvaavat osittain olennaisen eron koulutuksen sisällössä.

Kuvituskuva, lapset maalaavat
Kuva: Aleksi Kuitunen
Takaisin ylös

Opetushallitus voi rinnastaa ulkomailla suoritettuja opintoja Suomessa suoritettaviin korkeakoulututkintoihin tai -opintoihin, jotka ovat varhaiskasvatuslain mukaan kelpoisuusvaatimuksena näihin varhaiskasvatuksen tehtäviin:

  • varhaiskasvatuksen opettaja ja esiopetusta antava opettaja
  • varhaiskasvatuksen sosionomi
  • varhaiskasvatuksen erityisopettaja
  • päiväkodin johtaja

Päätöksenteko perustuu ulkomaanopintolakiin. Lakia sovelletaan, jos hakijalle ei voida antaa luvussa 3 kuvattua päätöstä ammattipätevyyden tunnustamisesta. Lain mukaan voidaan tehdä päätöksiä vain korkeakouluopintojen rinnastamisesta. Opetushallitus voi antaa myönteisen päätöksen opintojen rinnastamisesta varhaiskasvatuksen tehtävään vaadittaviin tutkintoon ja opintoihin, jos hakijan tutkinto ja opinnot vastaavat tasoltaan ja sisällöltään Suomessa samaan varhaiskasvatuksen tehtävään vaadittavaa tutkintoa ja opintoja. Työkokemusta ei voida huomioida.

Päätökset ovat yleensä ehdollisia niin, että saadakseen kelpoisuuden hakijan pitää suorittaa täydentäviä opintoja suomalaisessa korkeakoulussa. Täydentäville opinnoille on asetuksessa määritelty enimmäismäärä. Opetushallitus ei voi tehdä myönteistä päätöstä, jos tutkinto ja opinnot eroavat niin paljon Suomessa vaadittavista tutkinnosta ja opinnoista, että täydentävien opintojen enimmäismäärä ylittyisi. Jos päätöksessä vaaditaan täydentäviä opintoja, hakija ottaa itse yhteyttä suomalaiseen korkeakouluun niiden suorittamiseksi. Kun hän on suorittanut täydentävät opinnot, hän hakee Opetushallitukselta lopullista päätöstä opintojensa rinnastamisesta.

Täydentävien opintojen enimmäismäärä

Kun Opetushallitus rinnastaa ulkomailla suoritetun tutkinnon tiettyyn Suomessa suoritettavaan korkeakoulututkintoon, se voi vaatia päätöksessä täydentäviä korkeakouluopintoja enintään kolmasosan suomalaiseen tutkintoon johtavien opintojen laajuudesta. Esimerkiksi rinnastettaessa ulkomailla suoritettu korkeakoulututkinto kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon, jonka laajuus on 180 opintopistettä, täydentävien opintojen enimmäislaajuus on 60 opintopistettä.

Kun Opetushallitus rinnastaa ulkomailla suoritettuja korkeakouluopintoja tiettyyn Suomessa suoritettavaan korkeakoulun opintosuoritukseen, se voi vaatia päätöksessä täydentäviä korkeakouluopintoja enintään puolet Suomessa suoritettavan opintosuorituksen laajuudesta. Esimerkiksi rinnastettaessa ulkomailla suoritetut korkeakouluopinnot varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antaviin opintoihin, joiden laajuus on 60 opintopistettä, täydentävien opintojen enimmäislaajuus on 30 opintopistettä.

Esimerkkejä päätöksistä

Seuraavassa annamme esimerkkejä ulkomailla suoritettujen varhaiskasvatuksen opintojen rinnastamishakemuksista ja -päätöksistä. Esimerkeissä on tiedot hakijan koulutuksesta.

Rinnastaminen varhaiskasvatukseen opettajalta ja esiopetusta antavalta opettajalta vaadittaviin opintoihin

Jotta ulkomainen koulutus voidaan rinnastaa Suomessa varhaiskasvatuksen opettajalta ja esiopetusta antavalta opettajalta vaadittaviin opintoihin, sen tulee vastata tasoltaan ja sisällöltään Suomessa kelpoisuuden antavaa koulutusta. Koulutuksen on pitänyt suoritusmaassa antaa valmiudet vastaaviin tehtäviin. Kun Opetushallitus arvioi ulkomaisen koulutuksen tason ja sisällön vastaavuutta varhaiskasvatuksen opettajalta ja esiopetusta antavalta opettajalta vaadittaviin opintoihin, se vertaa

  1. ulkomaista tutkintoa Suomessa yliopistossa suoritettavaan kasvatustieteellisen koulutusalan tutkintoon ja
  2. ulkomaisia opintoja 60 opintopisteen laajuisiin varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antaviin opintoihin.

Esimerkki 

Tutkinnon suoritusmaa ja -vuosi: Turkki, 2019 
Hakijan tutkinto: Lisans 
Hakijan koulutuksen sisältö: Tutkinto on nelivuotinen varhaiskasvatuksen alalla suoritettu korkeakoulututkinto. Tutkintoon on sisältynyt 0-6 -vuotiaiden opetukseen ja kasvatukseen valmistavia opintoja sekä kasvatustieteellisiä opintoja.
Opetushallituksen päätös tutkinnon rinnastamisesta: Hakijan suorittama korkeakoulututkinto rinnastetaan Suomessa suoritettavaan alempaan korkeakoulututkintoon. Hakijan suorittama korkeakoulututkinto rinnastetaan Suomessa suoritettavaan kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon. Hakijan suorittamat korkeakouluopinnot rinnastetaan Suomessa suoritettaviin 60 opintopisteen laajuisiin varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antaviin opintoihin, jos hakija suorittaa suomalaisessa yliopistossa seuraavat täydentävät opinnot: 10–15 opintopisteen laajuiset varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavat opinnot, jotka sisältävät harjoittelua ja jotka perehdyttävät katsomuskasvatukseen ja eettiseen kasvatukseen sekä suomalaisen päivähoidon järjestelmään ja hallintoon.

Koristeellinen kuva.
Kuva: Niina Rodionoff

Rinnastaminen varhaiskasvatuksen sosionomilta vaadittaviin opintoihin 

Jotta ulkomainen koulutus voidaan rinnastaa Suomessa varhaiskasvatuksen sosionomilta vaadittaviin tutkintoon ja opintoihin, sen tulee vastata tasoltaan ja sisällöltään Suomessa kelpoisuuden antavaa koulutusta. Koulutuksen on pitänyt suoritusmaassa antaa valmiudet vastaaviin tehtäviin. Kun Opetushallitus arvioi ulkomaisen koulutuksen tason ja sisällön vastaavuutta varhaiskasvatuksen sosionomilta vaadittaviin opintoihin, se vertaa

  1. ulkomaista tutkintoa Suomessa ammattikorkeakoulussa suoritettavaan sosiaali- ja terveysalan tutkintoon ja
  2. ulkomaisia opintoja 60 opintopisteen laajuisiin varhaiskasvatukseen tehtäviin ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneisiin opintoihin.

Rinnastaminen varhaiskasvatuksen erityisopettajalta vaadittaviin opintoihin 

Jotta ulkomainen koulutus voidaan rinnastaa Suomessa varhaiskasvatuksen erityisopettajalta vaadittavaan koulutukseen, sen tulee vastata tasoltaan ja sisällöltään Suomessa kelpoisuuden antavaa koulutusta. Koulutuksen on pitänyt suoritusmaassa antaa valmiudet vastaaviin tehtäviin. Kun Opetushallitus arvioi ulkomaisen koulutuksen tason ja sisällön vastaavuutta varhaiskasvatuksen erityisopettajalta vaadittaviin opintoihin, se vertaa

  1. ulkomaista tutkintoa Suomessa yliopistossa suoritettavaan kasvatustieteellisen koulutusalan tutkintoon,
  2. ulkomaisia opintoja 60 opintopisteen laajuisiin varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antaviin opintoihin ja
  3. ulkomaisia opintoja 60 opintopisteen laajuisiin erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antaviin opintoihin.

Esimerkki 

Tutkinnon suoritusmaa ja -vuosi: Venäjä, 1994
Hakijan tutkinto: Erityisopettaja näkövammaisille
Hakijan koulutuksen sisältö: Tutkinto on viisivuotinen kasvatustieteellisellä alalla suoritettu korkeakoulututkinto. Tutkintoon on sisältynyt alle kouluikäisten ja kouluikäisten lasten opetukseen valmistanut erityisopettajan koulutus.
Opetushallituksen päätös tutkinnon rinnastamisesta: Hakijan suorittamat korkeakouluopinnot rinnastetaan Suomessa suoritettavaan kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon. Hakijan suorittama korkeakoulututkinto rinnastetaan Suomessa suoritettavaan kasvatustieteen maisterin tutkintoon, jos hakija suorittaa suomalaisessa yliopistossa 20 - 30 opintopisteen laajuiset kasvatustieteelliset syventävät opinnot. Hakijan suorittamat korkeakouluopinnot rinnastetaan Suomessa suoritettaviin 60 opintopisteen laajuisiin varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antaviin opintoihin, jos hakija suorittaa suomalaisessa yliopistossa seuraavat yhteensä 30 opintopisteen laajuiset täydentävät opinnot: varhaispedagogiikka toiminnassa, kielen ja vuorovaikutuksen pedagogiikka, musiikin pedagogiikka, eheyttävä harjoittelu ja syventävä harjoittelu. Hakijan suorittamat erityispedagogiset opinnot rinnastetaan Suomessa suoritettaviin 60 opintopisteen laajuisiin erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antaviin opintoihin, jos hakija suorittaa täydentävinä opintoina suomalaisessa yliopistossa 10 - 15 opintopisteen laajuiset erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot, joihin sisältyy opetusharjoittelu.

Rinnastaminen kasvatustieteelliseen tai sosiaali- ja terveysalan tutkintoon

Varhaiskasvatuksen tehtävien kelpoisuusvaatimukset sisältävät yleensä useita osatekijöitä: tietyn korkeakoulututkinnon lisäksi vaaditaan tiettyjä opintosuorituksia. Opetushallitus voi tarvittaessa päätöksessään rinnastaa korkeakoulututkintoja ja -opintoja silloinkin, kun henkilölle ei voida antaa päätöstä kaikkien kelpoisuuden osatekijöiden osalta. Opintosuorituksen rinnastaminen on kuitenkin mahdollista vain, jos hakija täyttää kelpoisuusvaatimuksen tehtävään myös vaadittavan korkeakoulututkinnon osalta. 

Jos henkilö on suorittanut ulkomailla kasvatustieteellisen alan korkeakoulututkinnon ja haluaa Suomessa hakeutua suorittamaan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavia opintoja yliopistoon, hän voi hakea Opetushallituksen päätöstä tutkinnon rinnastamisesta Suomessa suoritettavaan kasvatustieteellisen alan korkeakoulututkintoon. Opetushallituksen päätöksessä ulkomainen tutkinto voidaan rinnastaa Suomessa suoritettavaan kasvatustieteen kandidaatin, maisterin, lisensiaatin tai tohtorin tutkintoon. 

Jos henkilö on suorittanut ulkomailla sosiaali- ja terveysalan korkeakoulututkinnon ja haluaa Suomessa hakeutua suorittamaan varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneita opintoja ammattikorkeakouluun, hän voi hakea Opetushallituksen päätöstä tutkinnon rinnastamisesta Suomessa suoritettavaan sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon, sosionomi (AMK), tai sosiaali- ja terveysalan ylempään ammattikorkeakoulututkintoon, sosionomi (ylempi AMK). Tällaisissa tilanteissa henkilö osoittaa kelpoisuutensa varhaiskasvatuksen tehtävään Opetushallituksen rinnastamispäätöksellä sekä korkeakoulun antamalla todistuksella, josta ilmenee pätevöittävien opintojen suorittaminen.

Esimerkki 1: Rinnastaminen kasvatustieteelliseen tutkintoon

Tutkinnon suoritusmaa ja -vuosi: Australia, 2018
Hakijan tutkinto: Bachelor of Education Studies
Hakijan koulutuksen sisältö: Tutkinto on kolmevuotinen kasvatustieteellisellä alalla suoritettu korkeakoulututkinto
Opetushallituksen päätös tutkinnon rinnastamisesta: Hakijan suorittama korkeakoulututkinto rinnastetaan Suomessa suoritettavaan alempaan korkeakoulututkintoon. Hakijan suorittama korkeakoulututkinto rinnastetaan Suomessa suoritettavaan kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon.
Muuta: Hakija voi osoittaa kelpoisuutensa varhaiskasvatuksen opettajan ja esiopetusta antavan opettajan tehtävään esittämällä

  1. Opetushallituksen päätöksen tutkinnon rinnastamisesta kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon ja
  2. yliopiston antaman todistuksen varhaiskasvatuksen tehtäviin ja esiopetukseen ammatillisia valmiuksia antavista opinnoista.

Esimerkki 2: Rinnastaminen sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon

Tutkinnon suoritusmaa ja -vuosi: Liettua, 2016
Hakijan tutkinto:  Socialinio darbo profesinio bakalauro laipsnis, Socialinio darbuotojo kvalifikacija
Hakijan koulutuksen sisältö: Tutkinto on kolmevuotinen sosiaalialalla suoritettu korkeakoulututkinto, joka on ammatillisesti suuntautunut
Opetushallituksen päätös tutkinnon rinnastamisesta: Hakijan suorittama korkeakoulututkinto rinnastetaan Suomessa suoritettavaan ammattikorkeakoulututkintoon. Hakijan suorittama korkeakoulututkinto rinnastetaan Suomessa suoritettavaan sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon, sosionomi (AMK), jos hakija suorittaa täydentävinä opintoina suomalaisessa ammattikorkeakoulussa 10 opintopisteen laajuiset sosiaalialan palvelujärjestelmän ja lainsäädännön opinnot.
Muuta: Hakija voi osoittaa kelpoisuutensa varhaiskasvatuksen sosionomin tehtävään esittämällä

  1. Opetushallituksen päätöksen tutkinnon rinnastamisesta sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon, sosionomi (AMK) ja
  2. ammattikorkeakoulun antaman todistuksen varhaiskasvatukseen tehtäviin ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuvista opinnoista
Kaksi varhaiskasvatusikäistä lasta lukee kirjaa yhdessä keskellä istuvan varhaiskasvattajan kanssa.
Kuva: Niina Rodionoff
Takaisin ylös

Työnantajat tarkistavat varhaiskasvatuksen ammateissa toimivien kielitaidon riittävyyden päättäessään työntekijöidensä valinnasta. Esiopetusta antavan opettajan tehtävässä vaadittavasta kielitaidosta ja kielenhallinnan osoittamisesta on säädetty opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998, 9 §).

Takaisin ylös

Ohjeet teksti- ja kaaviomuodossa

Takaisin ylös
Varhaiskasvatuksen tehtäviin ulkomaisen koulutuksen perusteella
Vuonna 2020 laadittu opas, johon sivun sisältö perustuu. Ei saavutettava.