Perusopetuksen perustetyö

Uudistuksen taustalla on kansallisesti kasvanut huoli perusopetuksen oppilaiden heikentyneestä osaamisesta ja laskeneista oppimistuloksista. Erityisen suurta huolta kannetaan perustaitojen hallinnasta, jolla tarkoitetaan erityisesti luku-, kirjoitus ja laskutaitoja. 

Osaamistakuu-työstä lähtenyt perusteuudistus on osa suurempaa kokonaisuutta, jolla vaikutetaan osaamistason vahvistamiseen ja oppimistulosten nousuun. Lukuvuoden 2025-26 alussa lisätyt oppitunnit äidinkieli ja kirjallisuus sekä matematiikka -oppiaineisiin ovat antaneet lisäaikaa perustaitojen oppimiseen. Oppimisen ja koulunkäynnin tuen uudistus ja lisäresurssi ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin ovat tuoneet mahdollisuuksia tarjota oppilaalle tukea omassa opetusryhmässään välittömästi tuen tarpeen ilmetessä. 

Opetussuunnitelman perusteiden muutoksen taustalla olevaa perusopetuslain muutosta perusteltiin hallituksen esityksessä (HE 35/2026 vp) eduskunnalle oppimistulosten heikentymisen ohella muun muassa sillä, että perusopetuksessa annettavat arvosanat ovat nousseet samaan aikaan, kun osaamisen taso on laskenut. Vähimmäisosaamisen taso on koettu epäselväksi, eikä oppilaan eteneminen vuosiluokalta toiselle ole perustunut kaikkialla samanlaiseen osaamiseen. 

Koulujen välillä on suuria eroja arviointikulttuurissa sekä opettajien arviointiosaamisessa ja oppiaineiden tavoitteiden painottamisessa. Päättöarvioinnin ja kuudennen vuosiluokan arviointikriteereiden on koettu olevan tulkinnanvaraisia ja niissä käytetyt käsitteet joissain tapauksissa moniselitteisiä. Työskentelyn arvioinnin on koettu joissain tilanteissa sekoittuvan käyttäytymisen arviointiin ja hämärtävän sitä, missä määrin oppilas hallitsee arvioitavan oppiaineen sisältöjä. Myös arvioinnin kompensaatioperiaate on koettu tulkinnanvaraiseksi ja sen käytössä on ollut vaihteluita. 

Osaamistakuu-työn käynnistyessä tehtiin opettajille ja rehtoreille opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla kysely, johon vastasi yli neljä tuhatta opetusalan ammattilaista. Palaute oli hyvin yhdenmukainen hallituksen esityksen tilannekuvan kanssa. Opettajat toivoivat kansallisesti määriteltyjä tavoitteita ja osaamisen kriteereitä kullekin vuosiluokalle eri oppiaineissa. 

Työskentelyn arviointi koettiin tärkeäksi, ja se haluttiin säilyttää osana oppiaineen arviointia. Myös käyttäytymisen arviointi koettiin tärkeäksi ja käyttäytymisen arvioinnille asetettuihin tavoitteisiin toivottiin kansallista ohjausta.  

Lisäksi tuotiin esille toive siitä, että oppilas ei voisi edetä vuosiluokalta toiselle, ellei hän hallitse riittävän hyvin oman vuosiluokkansa tavoitteita eri oppiaineissa. Arviointikriteereistä toivottiin niin selkeitä, että niitä voisi sellaisenaan käsitellä oppilaan huoltajan kanssa. Poissaolojen vaikutus arviointiin nostettiin esille ja myös siihen toivottiin kansallista ohjausta.