Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa leikki nähdään lapselle ominaisena tapana olla, oppia, osallistua ja rakentaa ymmärrystä maailmasta. Leikki on varhaiskasvatukselle ominainen pedagoginen työ- ja toimintatapa.

Tällä sivulla kuvaillaan leikkiä perustuen varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin (2022). Teksti sisältää myös lainauksia varhaiskasvatussuunnitelman perusteista.
Lapset ja lelukori
Kuva: Kaisa Rekinen

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa leikki mainitaan useita kertoja. Sanahaulla tarkasteltuna leikki esiintyy perusteasiakirjassa enemmän kuin sata kertaa. Leikki läpäisee koko opetussuunnitelman ja on olennainen osa kaikkea varhaiskasvatuksen pedagogista toimintaa. 

Leikki on lapselle luontainen tapa toimia, ja se edistää lapsen oppimista, kehitystä ja hyvinvointia. Leikki tukee lapsen kognitiivisten, sosiaalisten, emotionaalisten ja motoristen taitojen kehittymistä sekä vahvistaa luovuutta ja mielikuvitusta. Leikki on keskeinen ja varhaiskasvatukselle ominainen työ- ja toimintatapa. Leikin edellytyksistä, kuten riittävästä ajasta, tarkoituksenmukaisista tiloista, välineistä ja turvallisesta ilmapiiristä, tulee huolehtia.

Henkilöstön tehtävä on osallistua leikkiin, rikastaa sitä ja käyttää sitä pedagogisesti. Henkilöstön tehtävänä on myös huolehtia siitä, että leikin itseisarvo lapsen ilon, osallisuuden ja hyvinvoinnin lähteenä säilyy.

Leikki on keskeinen osa varhaiskasvatuksen pedagogiikkaa. Varhaiskasvatuksessa leikin ja leikkitilanteiden tulee olla suunnitelmallisia ja tavoitteellisia. Suunnitelmallisuudella ja tavoitteellisuudella tarkoitetaan sitä, että varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa leikkiä koskevat tavoitteet ja toimintatavat toteutuvat jokaisen lapsen varhaiskasvatuksessa.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa leikki määritellään kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä. Leikki mahdollistaa iloa ja onnistumisen kokemuksia, mikä vahvistaa lapsen motivaatiota ja itseluottamusta sekä tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Koska leikki on lapselle luontainen tapa toimia ja oppia uusia asioita, harjoitellaan sen avulla tärkeitä taitoja, kuten ajattelua, ongelmanratkaisua sekä sosiaalisia että emotionaalisia taitoja. 

Leikki tukee lapsen kognitiivista kehitystä, kuten kielen kehitystä, matemaattista ajattelua ja luovuutta. Leikkiessä lapsella vahvistuvat vuorovaikutustaidot, empatiataidot sekä kykyä toimia ryhmässä. Leikin avulla lapset voivat harjoitella yhdessä toimimista sekä ilmaista tunteitaan ja käsitellä kokemuksiaan turvallisessa ympäristössä. Kielen kehityksen näkökulmasta leikki tarjoaa luontevia tilanteita, joissa lapset käyttävät ja harjoittelevat kieltä vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Leikki antaa tilaa mielikuvitukselle, kokeilulle ja luovalle ajattelulle. Kun leikkitilanteiden kieliympäristö on rikas, lapset voivat harjoitella puhetta, sanavarastoaan ja kehittämään kerronnan taitojaan. Rikkaassa kieliympäristössä lapset kuulevat monipuolista kielen käyttöä sekä oppivat uutta sanastoa, sopivat rooleista, neuvottelevat leikin kulusta, ratkaisevat ristiriitoja ja perustelevat omia näkemyksiään. Esimerkiksi roolileikit ja tarinalliset leikit tukevat kielellistä ja kulttuurista ymmärrystä.

Takaisin ylös

Varhaiskasvatuksessa henkilöstön tehtävänä on turvata leikin edellytykset: leikille varataan riittävästi aikaa, tilaa ja välineitä sekä luodaan leikkeihin innostava ja rohkaiseva ilmapiiri. Leikkiin osallistuminen ja sen rikastaminen ovat keskeinen osa varhaiskasvatuksen henkilöstön pedagogista työtä. Varhaiskasvatuksen opettaja vastaa siitä, että leikkitilanteet ovat pedagogisesti suunniteltuja ja siitä, että niitä arvioidaan. Koko varhaiskasvatuksen henkilöstö vastaa siitä, että leikkitilanteet toteutuvat, ovat turvallisia ja mahdollistavat kaikkien lasten osallisuuden.

Leikki on varhaiskasvatuksessa oppimisen väline, mutta leikki ilmiönä on laajempi.  Leikillä on myös itseisarvo: leikki jo itsessään edistää lapsen hyvinvointia ja tuottaa lapselle iloa. Jotta leikki on kaikille lapsille laadukasta ja monipuolista, on henkilöstön osallistuttava, ohjattava, havainnoitava ja oltava tietoisia mitä eri leikkitilanteissa tapahtuu. Pedagogisen toiminnan tavoitteita voidaan integroida monin tavoin ohjattuun ja tuettuun leikkiin. Ohjatessaan ja tukiessaan leikkiä henkilöstö kannattelee, rikastaa ja tarvittaessa vie sitä eteenpäin. Esimerkiksi kielellisiä, matemaattisia ja sosiaalisia taitoja pystytään edistämään ohjatun ja tuetun leikin avulla erilaisin pedagogisin keinoin.

Leikkitilanteissa kielen oppimista voi tukea monin tavoin. Opettaja voi esimerkiksi pyytää lasta kanssaan rakentelemaan sanomalla "rakennetaan torni" tai liittyä lapsen leikkiin kysymällä "rakennatko tornia?". Lisäksi opettaja voi rikastaa kielen käyttöään kysymällä lapselta "rakennetaanko korkea torni" ja ”mitä arvelet, kannattaisiko laittaa leveät palikat alimmaisiksi, jotta torni pysyisi paremmin pystyssä?" Tässä tilanteessa lapsi kuulee rikkaampaa kielenkäyttöä muun muassa enemmän kuvailevampaa sanastoa ja useampia käsitteitä sekä syy-seuraussuhteita.

Opettaja voi tukea ja kannustaa lapsen kerrontaa esimerkiksi kysymällä meneillään olevasta leikistä: Mitä sitten tapahtui? Miten päädyitte tähän ratkaisuun? Kerro lisää siitä lohikäärmeestä. 

Takaisin ylös

Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka rakentuu ja muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa. Toimintakulttuuriin ja sen kehittymiseen vaikuttaa jokainen yhteisön jäsen, niin lapsi kuin aikuinenkin - jokaisen toiminnalla on merkitystä. Myös yhteisön johtamisella on keskeinen rooli toimintakulttuurin muovautumisessa ja kehittämisessä. 

Toimintakulttuurin kehittämisen lähtökohtana on inklusiivinen varhaiskasvatus, jossa lapsia kannustetaan oppimaan ja jossa arvostetaan leikkiä, lapsen omaa aktiivisuutta, ideoita, mielipiteitä, luovuutta ja osallisuutta. Leikille annetaan tilaa esimerkiksi oppimisympäristöön, ilmapiiriin ja toimintatapoihin liittyvillä ratkaisuilla. Samalla tunnistetaan aktiivisesti leikkiä rajoittavia tekijöitä ja pyritään poistamaan niitä. Tärkeää on esimerkiksi luoda lapsiryhmään sellaisia sääntöjä ja toimintatapoja, jotka tukevat leikkiä eivätkä tarpeettomasti rajoita sen mahdollisuuksia.

Takaisin ylös

Fyysisten, sosiaalisten ja psyykkisten oppimisympäristöjen suunnittelussa korostetaan leikkiä tukevia ratkaisuja, kuten:

  • erilaisia pedagogisia ratkaisuja
  • monipuolisia ja helposti saatavilla olevia materiaaleja
  • muunneltavia tiloja
  • turvallisuutta
  • lapsiryhmän rakenteita.

Tilat ja materiaalit suunnitellaan niin, että ne houkuttelevat leikkiin. Leikille varataan riittävästi aikaa ja joustavia tiloja, joissa lapset voivat itse aloittaa, kehittää ja jatkaa leikkiä. Joustavat tilaratkaisut eivät välttämättä edellytä suuria neliömääriä. Olennaista on, että tiloja voidaan helposti muunnella ja rikastaa esimerkiksi vaihtamalla materiaaleja ja välineitä lasten leikkien ja kiinnostuksen kohteiden mukaisesti. Joustavuus tarkoittaa myös sitä, että leikkiä voidaan jatkaa siitä mihin se edellisellä kerralla jäi, ja että keskeneräisiä leikkejä arvostetaan osana oppimisprosessia. 

On tärkeää huomata, että lapset saattavat nähdä ja kokea leikkitilanteita hyvinkin eri tavoin kuin henkilöstö. Leikkien laajeneminen eri tiloihin, huoneisiin ja välineisiin saattaa lapselle näyttäytyä innostavalta sekä mielikuvittelua ja osallisuutta vahvistavana, kun taas henkilöstön jäsenelle kyseinen leikki saattaa näyttää sekaiselta, päämäärättömältä ja poukkoilevalta.

Takaisin ylös

Oppimista tapahtuu kaikkialla varhaiskasvatuksen tilanteissa. Lapset oppivat vuorovaikutuksessa toisten ihmisten ja ympäristön kanssa. Oppimisessa yhdistyvät tiedot, taidot, tunteet, ajattelu, kieli, keholliset kokemukset ja aistihavainnot. Lapsen aiemmilla kokemuksilla ja opituilla tiedoilla ja taidoilla on vaikutusta uuden oppimisessa. Leikki on varhaiskasvatuksessa oppimisen väline sekä oppimisen kohde.

Pohtikaa, miten leikkiä voidaan hyödyntää oppimisen tukena sekä miten pedagogisilla ratkaisuilla, oppimisympäristöillä ja henkilöstön osallistumisella voidaan vahvistaa laadukasta leikkiä, jonka avulla oppiminen mahdollistuu. Tässä muutamia nostoja pohtimisen avuksi:

Leikki oppimisen mahdollistajana

  • Suunnittele oppimistilanteita niin, että ne sisältyvät leikkiin (esim. rooli- ja rakenteluleikit).
  • Hyödynnä leikkiä luontevana toimintaympäristönä uusien taitojen harjoittelussa (esim. kieli, matematiikka, sosiaaliset taidot).
  • Havainnoi leikkejä ja tee päätelmiä millainen pedagoginen toiminta ja opetus edistää lasten oppimista, kehitystä ja hyvinvointia   

Luo oppimisympäristö, joka houkuttelee leikkiin

  •  Tarjoa monipuolisia materiaaleja (esim. kirjat, palikat, roolileikkivälineet).
  • Järjestä tiloja yhdessä lasten kanssa niin, että ne innostavat erilaisiin leikkeihin sekä mahdollistavat lasten oma-aloitteisen leikin aloittamisen ja jatkamisen. 

Aikuinen mukana leikin rikastajana ja tarvittaessa eteenpäin viejänä 

  • Osallistu leikkiin havainnoiden sekä rikasta ja tue leikkiä hienovaraisesti.
  • Tuo leikkiin kielellisiä ja ajattelun taitoja vahvistavia elementtejä (esim. kysymyksiä, käsitteitä ja uutta sanastoa).
  • Opeta ja harjoitelkaa yhdessä erilaisia leikkejä (esim. sääntöleikkejä).

Yhdistä oppimisen tavoitteet leikin sisältöön

  • Jos tavoitteena on lasten kielellinen kehitys, käytä tarinallisia leikkejä ja roolipelejä, joissa käytetään monipuolista ja kuvailevaa kieltä.
  • Jos tavoitteena on matemaattisen ajattelun vahvistaminen, sisällytä leikkiin matemaattista ajattelua tukevia sisältöjä, kuten luokittelua, vertailua ja säännönmukaisuuksien tutkimista.

Dokumentoi ja arvioi

  • Kirjaa, miten leikki tukee oppimista, kehitystä ja hyvinvointia.
  • Havainnoi, millaiset leikit ovat lapselle mieluisia ja mihin leikkeihin hän osallistuu harvemmin. Havainnoi, keiden kanssa lapsi hakeutuu leikkeihin.
  • Tarkastele, millaisia rooleja lapsella on leikeissä.
  • Arvioi, millaiset pedagogiset ratkaisut tukevat leikkiä lapsiryhmässä.
  • Hyödynnä havaintoja toiminnan suunnittelussa, arvioinnissa ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa.
Takaisin ylös