Elämänkatsomustiedon opetuksessa korostuu oppilaiden ja opiskelijoiden omakohtainen pohdinta ja aiheiden dialoginen käsittely. Tutustu alta elämänkatsomustiedon opetuksen tueksi koottuihin artikkeleihin.
Kuvituskuva, miehiä kävelee siltaa pitkin
Foto: Jaakko Kaisto

Elämänkatsomustieto oppiaineena

Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen kokonaisuus, jonka lähtökohtiin kuuluu filosofiaa sekä yhteiskunta- ja kulttuuritieteitä. Opetuksen tehtävänä on antaa oppilaalle aineksia kasvaa itsenäiseksi, suvaitsevaiseksi, vastuulliseksi ja arvostelukykyiseksi yhteisönsä jäseneksi. Katsomusopetus on taitolaji, jossa yhdistyvät oman identiteetin rakentaminen, suvaitsevuus ja kulttuurinen lukutaito. Artikkelin ovat kirjoittaneet Pekka Elo ja Satu Elo.

YK:n suositus katsomussyrjinnän poistamisesta kouluista

Pekka Elon tiivistelmässä esitellään YK:n suositus katsomussyrjinnän poistamisesta kouluista. YK haluaa voimistaa syrjinnän torjumista myös katsomuksellisista syistä ja tällä kertaa opetuksen osalta. Tiivistelmän suosituksesta on laatinut Pekka Elo.

Katsomusaloite 2015

Kansalaisaloite 13.8.2015 Kaikille yhteinen katsomusaine peruskouluihin ei mennyt jatkoon. Kansalaisaloitteessa korostetaan, että Suomessa on aika uudistaa katsomusopetus ja sallia kaikille oppilaille yhteinen katsomusoppiaine. Oppilaita erottelevasta ja erilaisuutta korostavasta järjestelmästä tulee aloitteen mukaansiirtyä yhteisölliseen opetustapaan. Etiikkaa ja uskontoja tulee voida opettaa niin, että kaikki luokan oppilaat osallistuvat yhdessä pohdiskeluun. Aloitteen ovat panneet vireille Ritva Hujanen, Eeva Suhonen, Teemu Salo, Anu Aarnio ja Kaisa Robbins.

Näkökulma: Elämänkatsomustietoa ja uskontoa ei pidä yhdistää

Arno Kotro tarkastelee kirjoituksessaan sitä koulukeskustelussa usein esiin nousevaa toivetta, että uskontojen opetus ja uskonnottomille tarkoitettu elämänkatsomustieto pitäisi sulauttaa yhdeksi kaikille yhteiseksi oppiaineeksi.

Koulu ei kasvata huuhaa-kriittisyyteen

Arno Kotro pohtii artikkelissaan, opetetaanko kouluissa tarpeeksi kriittisyyttä tai annetaanko välineitä sen tunnistamiseksi.

Miksi holokaustia pitää opettaa

Satu Elon artikkelissa perustellaan, miksi holokaustia on tärkeä opettaa ja mitä sen opetuksessa pitäisi ottaa huomioon.

Hyvät tavat ja hyveet

Kuka tahansa osaa suuttua. Se on helppoa. Mutta osata olla oikealla tavalla sopivasti vihainen oikeasta asiasta oikealle henkilölle, siinä on taito. Pekka Elo kirjoittaa artikkelissaan hyvistä tavoista ja hyveistä.

Todellisuus tapahtumankaltaisena

Yhdysvaltalainen filosofi, sosiologi ja psykologi John Dewey (1859-1952) mainitaan usein 1900-luvun yhtenä merkittävimpänä kasvatusfilosofina. Deweylle filosofia tai tiede ovat kumpikin menetelmään sidottuja. Esimerkiksi tieteen tuloksia ei voida pitää tieteellisinä, ellei ole tehty selkoa siitä, kuinka ja millä menetelmin on päästy noihin tuloksiin. Todetkaan väittämät eivät ole osa tieteellistä tietämystämme, ennen kuin on tehty selkoa siitä, kuinka ne on saatu tietää. Pekka Elo käsittelee artikkelissaan todellisuutta.

Uskonnottomuus Suomessa

Esa Ylikoski käsittelee uskonnottomuutta artikkelissaan "Uskonnottomuus Suomessa". Artikkeli on päivitetty ja muokattu versio tekstistä, joka julkaistiin 2016 teoksessa "Monien uskontojen ja katsomusten Suomi" (Kirkon tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 48).

Elämänkatsomustiedon opetuksen historia Suomessa

Esa Ylikoski käsittelee elämänkatsomustiedon historiaa Vartija-lehden kirjoituksessaan.

Modernin humanismin julistus

Tutustu Kansainvälisen humanistiliiton (Humanists International) yleiskokouksessa Glasgowissa vuonna 2022 annettuu Modernin humanismin julistukseen.