Maahanmuuttotaustaiset ovat merkittävä osa ammatillisen koulutuksen opiskelijajoukkoa
Vuonna 2023 ammatillisen koulutuksen opiskelijoista 15 prosentilla oli muu kuin suomen tai ruotsin kieli äidinkielenä. Ammatillista perustutkintoa opiskelevista osuus oli vielä hieman suurempi, 17 prosenttia. Osuus on kasvanut viime vuosina. Naisia on näissä opiskelijoissa hiukan miehiä enemmän. Muunkielisten määrä on suurin Uudellamaalla, Pohjanmaalla ja Varsinais-Suomessa.
Opetushallituksen julkaisema Maahanmuuttotaustaiset ammatillisessa koulutuksessa – Tilannekuva (2024) kokoaa tilastoja ja selvityksiä maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden opintoihin hakeutumisesta, opinnoista, tuesta, siirtymistä ja hyvinvoinnista. Maahanmuuttotaustaisia tarkastellaan pääasiassa äidinkielen perusteella. Muunkielisten ryhmä on kuitenkin moninainen, eikä äidinkieli yksin kerro esimerkiksi henkilön kielitaidosta, Suomessa vietetystä ajasta tai suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen tarpeesta.
Opiskelijoiden lähtömaat ja taustat ovat moninaisia. Viime vuosina ammatilliseen koulutukseen on tullut paljon opiskelijoita muun muassa Venäjältä, Virosta, Filippiineiltä ja Irakista. Myös Ukrainasta tulleiden opiskelijoiden määrä kasvoi merkittävästi vuosina 2022 ja 2023.
– Maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden kohdalla laadukkaan, suunnitelmallisen ja yksilöllisen ohjauksen merkitys korostuu, opetusneuvos Mia Vartiainen Opetushallituksesta kommentoi.
Ohjauksen keskeisiä tavoitteita ovat opiskelijan opiskeluvalmiuksien vahvistaminen, kielitaidon tukeminen, työelämään kiinnittymisen edistäminen sekä sujuvien koulutus- ja urapolkujen rakentaminen.
Koulutus- ja urapolut eivät ole samanlaisia kuin suomenkielisillä
Maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden koulutuspolut eroavat osin suomen- ja ruotsinkielisten opiskelijoiden poluista. Sosiaali- ja terveysala, liiketalous sekä ravintola- ja catering-ala ovat muunkielisten keskuudessa suosituimpia perustutkintojen koulutusaloja. Näistä viimeinen on reilusti suositumpi kuin kotoperäisten kielten puhujilla. Esimerkiksi sähkö- ja automaatioalan perustutkintoja sekä kasvatus- ja ohjausalan perustutkintoja he puolestaan suorittavat suhteellisesti vähemmän.
Tilannekuva tuo esiin myös opiskelijoiden erilaiset lähtökohdat. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelee paljon aikuisena Suomeen muuttaneita, mikä näkyy muunkielisten opiskelijoiden korkeampana keski-ikänä. Osalle opiskelijoista koko tutkinnon suorittaminen ei ole tarkoituksenmukaista, vaan tavoitteena voi olla yhden tai useamman tutkinnon osan suorittaminen ja aiemman osaamisen täydentäminen työelämän tarpeisiin.
Myös opintojen etenemisessä on eroja. Vuonna 2017 ammatillisen peruskoulutuksen aloittaneista tutkinnon oli suorittanut 3,5 vuoden kuluttua 63 prosenttia suomen- ja ruotsinkielisistä ja 58 prosenttia muunkielisistä opiskelijoista. Muunkielisistä suurempi osa jatkoi kuitenkin edelleen opintojaan.
Siirtymävaiheiden tukeminen on maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden ohjauksessa erityisen tärkeää, Mia Vartiainen toteaa. Sujuva tiedonkulku ja yhteistyö koulutusasteiden välillä helpottavat opiskelijan siirtymistä koulutukseen, opintojen etenemistä sekä siirtymistä työelämään tai jatko-opintoihin.
Ohjauksella on tärkeä rooli polun eri vaiheissa
Ammatillinen koulutus on monelle tärkeä väylä osaamisen kehittämiseen, työllistymiseen ja suomalaisessa yhteiskunnassa toimimiseen. Maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden määrän kasvu vahvistaa tarvetta kehittää koulutukseen hakeutumista, opiskelijoiden ohjausta ja siirtymiä tukevia käytäntöjä.
Tilannekuva korostaa erityisesti kielitietoista opetusta, opintojen henkilökohtaistamista ja opiskelun aikaista tukea. Tuen tarpeet voivat liittyä esimerkiksi opiskelukieleen, opiskeluvalmiuksiin tai työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen. Myös työpaikkaohjaajien valmiuksiin ohjata erilaisista taustoista tulevia opiskelijoita on tärkeää kiinnittää huomiota.
– Kulttuurisensitiivinen kohtaaminen ja selkeä viestintä vahvistavat osallisuuden kokemusta, Mia Vartiainen muistuttaa.
Ohjauksen näkökulmasta olennaista on tunnistaa opiskelijan aiempi osaaminen, tavoitteet ja yksilöllinen tilanne. Samalla on huolehdittava siitä, että opiskelijalla on riittävät tiedot eri koulutus- ja uravaihtoehdoista sekä mahdollisuuksista jatkaa opintoja.
Hyvinvointi on osa onnistunutta koulutuspolkua
Tilannekuvan perusteella maahanmuuttotaustaiset opiskelijat ovat yleisesti tyytyväisiä opintoihinsa. Hyvinvointiin liittyy kuitenkin myös huolta: muunkieliset opiskelijat kokevat kiusaamista, syrjintää ja häirintää muita opiskelijoita useammin. Arvo-päättökyselyyn vuosina 2022–2023 vastanneista muunkielisistä opiskelijoista 9 prosenttia kertoi kokeneensa henkilökohtaisesti kiusaamista, syrjintää tai häirintää oppilaitoksessa tai työpaikalla. Kaikista vastaajista osuus oli 5 prosenttia.
Turvallinen ja yhdenvertainen opiskeluympäristö onkin olennainen osa koulutus- ja urapolkujen rakentumista. Tilannekuvassa suositellaan kiinnittämään huomiota opintojen ohjauksen lisäksi muun muassa yhteisölliseen opiskeluhuoltoon sekä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitteluun
Kohti sujuvampia koulutus- ja urapolkuja sekä yhdenvertaisia mahdollisuuksia yhteiskunnassa
Onnistunut koulutuspolku tarkoittaa eri ihmisille erilaisia ratkaisuja. Ohjaushenkilöstön tulee tunnistaa kulttuuristen taustojen vaikutus opiskelijan kokemuksiin, odotuksiin ja tavoitteisiin.
– Tavoitteena on rakentaa luottamuksellinen ohjaussuhde, jossa opiskelija tulee kuulluksi ja kohdatuksi yksilönä, Opetushallituksen Vartiainen painottaa.
Toimiva ohjaussuhde on ratkaisevan tärkeää opintojen jatkuvuuden, hyvinvoinnin ja osallisuuden kannalta. Keskeistä on oikea-aikainen tuki, yksilöllisten lähtökohtien tunnistaminen, kielitietoisuus sekä eri koulutus- ja työllistymisvaihtoehtojen näkyväksi tekeminen. Näillä voidaan vahvistaa opiskelijoiden mahdollisuuksia edetä koulutuksessa, siirtyä työelämään ja rakentaa omaa tulevaisuuttaan Suomessa.
– Kielellinen tuki ja selkokielisyys ovat yksi keskeisimmistä maahanmuuttotaustaisten opiskelijoiden oppimisen ja ohjauksen tukimuodoista.
Riittävä suomen kielen taito vaikuttaa sekä opintojen etenemiseen että työelämässä tarvittavan osaamisen saavuttamiseen.
Kielen kehittymisen tukeminen ei ole vain kielten opettajien tehtävä, vaan sen tulee olla osa koko oppilaitoksen toimintakulttuuria. Lisäksi opiskelijoiden opiskeluvalmiuksien vahvistaminen esimerkiksi opiskelutekniikoiden ja digitaalisten taitojen osalta tukee opintojen sujuvaa etenemistä.
HOKSissa voidaan suunnitella kielellistä tukea, opiskelutaitojen vahvistamista ja muita opintojen etenemistä edistäviä tukitoimia.
– On tärkeää varmistaa, että opiskelija ymmärtää HOKSin sisällön, tavoitteet ja oman roolinsa suunnitelman toteuttamisessa.
Maahanmuuttotaustaisilla opiskelijoilla tulee olla samat mahdollisuudet opiskella, kehittyä ja saavuttaa tavoitteensa kuin muillakin opiskelijoilla.
– Tämä edellyttää ohjaukselta ennakkoluulotonta työotetta, yksilöllisten tarpeiden huomioimista sekä aktiivista syrjinnän ja eriarvoisuuden ehkäisyä, Mia Vartiainen tiivistää.