Opetushallituksen johtokunta: Globaalin osaamisen mallimaaksi tuleminen edellyttää Suomelta selvästi nykyistä kunnianhimoisempaa tahtotilaa
Suomi nähdään kansainvälisesti oppimisen ja koulutuksen mallimaaksi, ja suomalaiselle opetusalan osaamiselle on maailmalla kysyntää. Opetushallituksen johtokunnan mielestä tätä osaamista ei kuitenkaan hyödynnetä eikä meillä myöskään ole riittävän aktiivista roolia globaalin oppimisen kriisin ratkaisemisessa.
Johtokunnan kannanotossa todetaan, että esimerkiksi muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomi kohdentaa selvästi vähemmän rahoitusta opetussektorilla tehtävään kehitysyhteistyöhön. Jatkossa tätä pitäisi kuitenkin priorisoida ja myös koulutusvienti tarvitsee entistä tehokkaampia tukitoimia.
Kannanotossa todetaan myös, että Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneiden ulkomaalaisten osaaminen jää helposti käyttämättä. Meidän pitää huolehtia siitä, että Suomi koetaan yhteiskunnaksi, jonne halutaan jäädä asumaan ja töihin myös opintojen päätyttyä. Tässä tarvitaan tiivistä yhteistyötä eri ministeriöiden ja niiden alaisten virastojen sekä elinkeinoelämän toimijoiden välillä.
Opetushallituksen johtokunnan kannanotto 21.11.2018: Suomi globaalin osaamisen mallimaaksi
Suomella on paljon annettavaa koko maailmaa koskevien haasteiden ratkaisemisessa, mutta globaalin oppimisen mallimaaksi tuleminen edellyttää meiltä selvästi nykyistä kunnianhimoisempaa tahtotilaa. Suomi loistaa poissaolollaan monilta opetussektorin kansainvälisiltä foorumeilta ja panostuksemme opetussektorin kehitysyhteistyöhön on vähäisempi kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa.
Opetushallituksen johtokunta pitää tärkeänä, että Suomi osallistuu jatkossa nykyistä suuremmalla roolilla globaalin oppimisen kriisin ratkaisuihin. Tämä edellyttää merkittävästi suurempaa panostusta opetussektorin kehitysyhteistyöhön ja entistä tehokkaampia koulutusviennin tukitoimia. Kehitysyhteistyö ja koulutusvienti täydentävät toisiaan mm. elinikäisen oppimisen mallien ja oppimisinnovaatioiden hyödyntämisessä kehittyvillä alueilla.
Kansainvälinen yhteistyö ja osaaminen on elinehto suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän kehitykselle. On tärkeää, että hyödynnämme suomalaisissa korkeakouluissa tutkintonsa suorittaneiden ulkomaalaisten osaamista. Meidän pitää huolehtia siitä, että maamme vetovoima korkeakouluopiskelumaana vahvistuu ja että Suomi koetaan yhteiskunnaksi, jonne halutaan jäädä asumaan ja töihin myös opintojen jälkeen. Sujuvat lupaprosessit tukevat tätä tavoitetta. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä eri ministeriöiden ja niiden alaisten virastojen sekä elinkeinoelämän toimijoiden välillä. Kansainväliset osaajat lisäävät omalta osaltaan osaavan työvoiman saatavuutta ja luovat samalla kasvun mahdollisuuksia suomalaiselle elinkeinoelämälle.
Myös Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelmalla on tärkeä roolinsa suomalaisen yhteiskunnan osaamispotentiaalin kasvattajana. Ohjelman budjetin oletetaan kaksinkertaistuvan seuraavalla EU:n budjettikaudella 2021─2027. Suomen pitää varmistaa, että ohjelman tarjoamat mahdollisuudet ovat kaikkien saatavilla ja yhä useampi nuori, opiskelija ja opettaja pääsee kerryttämään yhteiskunnallemme tärkeää kansainvälistä osaamista.
Opetushallituksen johtokunta
kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta, SDP
puheenjohtaja Alvar Euro, Suomen Lukiolaisten Liitto
toimitusjohtaja Teemu Hassinen, EK
koulutus- ja työllisyysasioiden päällikkö Mikko Heinikoski, SAK
pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen, Opetushallitus
professori Kristiina Kumpulainen, Helsingin yliopisto
pääekonomisti Mika Kuismanen, Yrittäjät
koulutusjohtaja Heljä Misukka, OAJ
koulutuspoliittinen asiantuntija Riina Nousiainen, STTK
kansanedustaja Mikaela Nylander, RKP
kansainvälisten asioiden ja EU-edunvalvonnan asiantuntija Maria Nyroos, SYL
puoluesihteeri Jouni Ovaska, Suomen Keskusta
puheenjohtaja Emmi Pentikäinen, Suomen Opiskelija-Allianssi OSKU
johtaja Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto
apulaisrehtori Kari Salminen, Perussuomalaiset
kansanedustaja Sari Sarkomaa, Kansallinen kokoomus
assistentti Tuula Tammi-Sirén, Opetushallitus