Kansainvälinen selvitys: Opettajan Erasmus+ -täydennyskoulutuksesta hyötyy koko koulu

Erasmus+ -ohjelmassa rahoitetaan kansainvälistä toimintaa, kuten oppilaiden, opiskelijoiden ja oppilaitosten henkilökunnan oppimiseen liittyvää liikkuvuutta. Päiväkotien ja koulujen opettajien kohdalla liikkuvuus tarkoittaa täydennyskoulutusjaksoa ulkomailla. Ne sisältävät erilaisia kursseja ja koulutuksia, kollegan työn seuraamista tai opetusta ulkomaisessa yhteistyökoulussa. Vuosittain näille jaksoille osallistuu noin 800 suomalaista.

Täydennyskoulutuksen taustalla on aina hanke, joka jo Erasmus+ -ohjelman tavoitteiden mukaisesti perustuu koulun kehittämistarpeisiin. Rahoitusta hankkeelle hakee organisaatio, eli esimerkiksi koulu tai kunnan sivistystoimi. Opettajien koulutustarpeet siis määrittelee koulu.

Kansainvälisyys tuo vipinää opettajanhuoneisiin

Opettaja parantaa täydennyskoulutuksessa omaa osaamistaan, kuten kielitaitoa tai kansainvälisen toiminnan valmiuksia, ja saa myös tietoa opetusmenetelmistä ja uutta perspektiiviä omaan työhönsä. Selvityksen tulokset osoittavat kuitenkin, että jakson vaikutukset ulottuvat laajemmalle kouluyhteisöön.

Selvityksestä Suomen osalta vastannut Satu Niemelä toteaa, että täydennyskoulutushankkeiden vaikutukset näkyivät selvimmin koulukulttuurin muutoksina:

- Kansainväliset asiat olivat enemmän esillä koulun arjessa ja innostivat uusia opettajia ja oppilaita mukaan toimintaan. Koulun ilmapiiri muuttui avoimemmaksi ja suvaitsevammaksi. Tätä mieltä olivat koulujen rehtorit ja opettajat – myös ne, jotka eivät itse olleet täydennyskoulutuksessa.

Opettajat – ja myös oppilaiden vanhemmat – uskoivat, että hanke oli auttanut koulun kehittämisessä ja strategisten tavoitteiden saavuttamisessa. Vanhemmat kokivat lisäksi oppimistulosten ja opetuksen laadun parantuneen opettajan ulkomaisen täydennyskoulutuksen tuloksena. Valtaosa vanhemmista piti koulun roolia tärkeänä oppilaille tarpeellisten kansainvälisyystaitojen kehittämisessä. Opettajan täydennyskoulutus ulkomailla nähtiin tässä hyväksi välineeksi.

Oppilaatkin huomasivat positiivisia vaikutuksia: täydennyskoulutuksessa ollut opettaja piti entistä mielenkiintoisempia oppitunteja ja antoi aikaisempaa kiinnostavampia projekti- ja kotitehtäviä. Opettaja oli myös aiempaa innostuneempi uuden teknologian hyödyntämisestä. Opettajan kautta saatiin tietoa koulunkäynnistä toisessa maassa ja kontakteja oppilaisiin.

Nyt julkaistut Suomea koskevat tulokset ovat osa laajempaa selvitystä, jota koordinoi Liettuan kansallinen Erasmus+ -toimisto. Suomen osallistumista koordinoi oma Erasmus+ -toimistomme, joka sijaitsee Opetushallituksessa (vuoteen 2016 CIMO). Lisäksi mukana ovat myös Puola, Saksa ja Viro. Selvityksessä kartoitettiin sitä, miten hyvin ohjelman tavoitteet toteutuvat täydennyskoulutushankkeissa, miten toiminnan vaikutukset näkyvät kouluyhteisössä ja miten pitkäkestoisia tuloksia toiminnalla saavutetaan.

Suomen aineisto kerättiin kyselyllä, johon vastasi 250 opettajaa tai rehtoria, 150 oppilasta ja 109 vanhempaa. Mukana oli 56 koulua. Lisäksi tehtiin ryhmähaastatteluja, joihin osallistui parikymmentä opettajaa ja rehtoria.