Kooliskäimine ja tugi õppimiseks Soomes

Tämä opas kertoo lapsen koulunkäynnistä Suomessa. Opas on käännetty yleisimmille Suomessa käytössä oleville kielille. Opas on kirjoitettu selkeällä kielellä. Lähteinä on käytetty Opetushallituksen antamia ohjeita ja määräyksiä.

Kolme pientä kuvaa: Koulurakennus ja piha, opettaja joka osoittaa liitutaulua sekä suomen kartta ja lippu.

Käesolev juhend tutvustab laste haridusteed Soomes. Juhend on tõlgitud Soomes enimkasutatavatesse keeltesse. Juhend on koostatud võimalikult selges keeles. Allikatena on kasutatud Soome haridusameti välja antud juhiseid ja eeskirju.

Takaisin ylös

Eelõpe ja õppekohustus

Suomessa on lakiin perustuva oppivelvollisuus. Jokaisen lapsen pitää osallistua esiopetukseen ja suorittaa perusopetuksen opinnot. Esiopetus kestää yleensä yhden vuoden. Esiopetusta järjestetään päiväkodissa, koulussa tai jossain muussa siihen sopivassa paikassa.

Kolme pientä kuvaa: Suomen kartta ja lippu, joukko ihmishahmoja keskiössä sekä pöytä jonka ääressä on lapsia, opettaja seisoo liitutaulun edessä.

Soomes on seadusega kehtestatud õppekohustus. Iga laps peab osalema eelõppes ja omandama põhihariduse. Eelõpe kestab tavaliselt ühe aasta. Eelõpet korraldatakse lasteaedades, koolides või muudes sobivates asutustes.

 

Perusopetus ja oppivelvollisuus alkavat yleensä sinä vuonna, kun lapsi täyttää seitsemän vuotta. Perusopetus kestää yleensä yhdeksän vuotta eli vuosiluokat 1–9.

Kolme pientä kuvaa: Ihmishahmo kakun edessä. Kuvassa on myös numero seitsemän. Koululainen menossa kouluun sekä koulurakennus. Kuvassa on myös numerot 1-9.

Põhihariduse omandamine ja õppekohustus algavad tavaliselt aastal, mil laps saab seitsmeaastaseks. Põhikoolis käiakse tavaliselt üheksa aastat ehk esimesest üheksanda klassini.

 

Oppivelvollisuus tarkoittaa sitä, että lapsi osallistuu perusopetukseen tai saa perusopetuksen oppimäärän tiedot muulla tavalla. Oppivelvollisuus jatkuu myös perusopetuksen jälkeen. Oppivelvollisuus päättyy, kun opiskelija täyttää 18 vuotta tai opiskelija on suorittanut ylioppilastutkinnon tai ammatillisen tutkinnon. Huoltajalla on vastuu siitä, että lapsi suorittaa oppivelvollisuutensa.

Kolme pientä kuvaa: Paperiarkki jossa on pykälän kuva, perhe jossa on äiti, isä ja kaksi lasta sekä kuva koululaisesta menossa kouluun.

Õppekohustus tähendab seda, et laps osaleb põhikooli õppetegevuses või omandab põhiharidusele vastavad teadmised mingil muul moel. Õppekohustus jätkub ka pärast põhihariduse omandamist. Õppekohustus kestab seni, kuni õpilane on saanud 18-aastaseks või omandanud kesk- või kutsehariduse. Lapse õppekohustuse täitmise eest vastutab lapsevanem või hooldaja.

 

Turvapaikanhakija­lapset ja tilapäistä suojelua saavat lapset eivät ole Suomessa oppivelvollisia. Tämä tarkoittaa, että heidän ei ole pakko käydä koulua. Heillä on silti oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Siksi on tärkeää, että lapsi ohjataan kouluun mahdollisimman nopeasti, kun perhe on saapunut Suomeen. Turvapaikanhakijalapset ja tilapäistä suojelua saavat lapset osallistuvat yleensä aluksi perusopetukseen valmistavaan opetukseen.

Kaksi pientä kuvaa: Lapsia juoksemassa suuren käden päällä sekä kuva koululaisesta menossa kouluun.

Varjupaigataotlejatest lastel ja ajutise kaitse all olevatel lastel ei ole Soomes õppekohustust. See tähendab, et nad ei ole kohustatud koolis käima. Neil on siiski õigus tasuta põhiharidusele. Seetõttu on oluline, et laps läheks kooli nii kiiresti kui võimalik pärast pere saabumist Soome. Varjupaigataotlejatest lapsed ja ajutise kaitse all olevad lapsed alustavad tavaliselt põhihariduse ettevalmistava õppega.

Takaisin ylös

Põhiteave Soome koolide kohta

Jokaisella oppilaalla on oma luokka ja opettaja. Vuosiluokilla 1–6 luokanopettaja opettaa yleensä suurimman osan oppiaineista. Vuosiluokilla 7–9 luokanvalvoja vastaa luokan asioista ja aineenopettajat opettavat eri oppiaineita.  uokassa voi työskennellä myös koulunkäynninohjaajia tai -avustajia. Jokaisella koululla on rehtori, joka johtaa koulua ja vastaa sen toiminnasta. Koulun henkilökunta voi olla mitä tahansa sukupuolta. Enemmistö henkilökunnasta on yleensä naisia. Perusopetuksessa opetuskieli on yleensä suomi tai ruotsi.

Kolme pientä kuvaa: Opettaja seisomassa liitutaulun edessä, opettaja joka auttaa oppilasta pulpetin äärellä sekä kuva hymyilevästä ihmisestä työpöydän ääressä.

Igal õpilasel on oma klass ja igal klassil klassijuhataja. 1.–6. klassis õpetab enamikku õppeaineid tavaliselt klassiõpetaja. 7.–9. klassis korraldab klassijuhataja klassi üldist õppetegevust ja erinevaid õppeaineid õpetavad aineõpetajad. Õppetöös võivad osaleda ka juhendajad ja abiõpetajad. Igal koolil on direktor, kes juhib kooli ja vastutab selle tegevuse eest. Koolis võivad töötada nii naised kui ka mehed. Tavaliselt on enamik kooli töötajaid naised. Põhikoolis on õppekeel tavaliselt soome või rootsi keel.

 

Lukuvuosi alkaa elokuussa ja päättyy viikon 22 viimeisenä lauantaina. Lukuvuosi koostuu syys- ja kevätlukukaudesta. Kesäloma kestää noin kaksi kuukautta. Muita lyhyempiä lomia ovat syysloma, joululoma, pääsiäisloma ja talviloma. 

Ympyrä joka on jaettu neljään osaan vuodenaikojen mukaan.

Õppeaasta algab augustis ja lõpeb 22. nädala viimasel laupäeval. Õppeaasta koosneb sügis- ja kevadsemestrist. Suvevaheaeg kestab ligikaudu kaks kuud. Teised lühemad koolivaheajad on sügisvaheaeg, jõuluvaheaeg, lihavõttevaheaeg ja talvevaheaeg. 

 

Kouluun ei saa tulla sairaana. Kaikista poissaoloista pitää ilmoittaa opettajalle.

Kolme pientä kuvaa: Punanenäinen ihminen peiton alla sängyssä, kaksi ihmistä peräkkäisissä pulpeteissa sekä mustavalkoinen kuva ihmishahmosta joka soittaa puhelimella.

Kooli ei tohi tulla haigena. Kõikidest puudumistest tuleb teatada õpetajale.

 

Opetus, oppikirjat ja koulutarvikkeet ovat ilmaisia. Koulussa tarjotaan myös ilmainen koululounas. Oppilaan koulupäivän pituus kerrotaan lukujärjestyksessä. Koulupäivien pituudet vaihtelevat. Koulusta voi kysyä, järjestetäänkö lapsille aamu- ja iltapäivätoimintaa.

Kolme pientä kuvaa: Kolme erilaista kirjaa, kuva ateriasta sekä kuva jossa on rahan päällä kieltomerkki.

Õppetöö, õpikud ja õppevahendid on tasuta. Koolis pakutakse ka tasuta koolilõunat. Õpilase koolipäeva pikkus sõltub tunniplaanist. Koolipäevade pikkus on erinev. Koolist saab küsida, kas lastel on võimalik käia hommikuses või pealelõunases pikapäevarühmas.

 

Jokaisella oppilaalla on oikeus saada koulupäivinä opiskeluhuollon palveluita ja oppilaanohjausta. Opiskeluhuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, terveyden sekä hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä. Opiskeluhuollon työntekijöitä ovat esimerkiksi terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi. Oppilaanohjauksella edistetään koulutyön onnistumista. Sen avulla edistetään myös yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista sekä ehkäistään syrjäytymistä koulutuksesta ja työelämästä. Luokkien 7–9 aikana koulun opinto-ohjaajalla on päävastuu oppilaanohjauksen toteuttamisesta.

Kolme pientä kuvaa: Sairaanhoitaja hymyilee pöydän ääressä, kaksi ihmistä keskustelevat vastakkaisissa nojatuoleissa sekä kuva aikuisesta keskustelemassa lapsen kanssa pöydän ääressä.

Igal õpilasel on koolipäevadel õigus saada õppehoolduse teenuseid ja õppenõustamist. Õppehoolduse all mõeldakse õpilase õppimise, tervise ja heaolu edendamist ja hoidmist. Koolis tegelevad õppehooldusega näiteks tervishoiutöötaja, kuraator ja psühholoog. Õppenõustamine aitab õpilastel koolitööga hakkama saada. See aitab kindlustada ka võrdõiguslikkust ja võrdset kohtlemist ning ennetada haridus- ja tööelust kõrvale jäämist. 7.–9. klassis vastutab õppenõustamise eest peamiselt kooli õppenõustaja.

 

Maahanmuuttotaustaiselle oppilaalle järjestetään perusopetukseen valmistavaa opetusta, jos oppilaalla ei ole riittävää suomen tai ruotsin kielen taitoa. Valmistava opetus kestää yleensä vuoden. Valmistavan opetuksen päätyttyä oppilaalle annetaan osallistumistodistus. Tarvittaessa oppilas voi opiskella toisen vuoden valmistavan opetuksen lisäopetuksessa. Lisäopetus järjestetään perusopetuksessa ja oppilas opiskelee oman vuosiluokkansa mukana.

Kolme pientä kuvaa: Ihminen josta osoittaa nuoli suomen karttakuvaa kohti, ihminen joka istuu pulpetin ääressä. Taustalla on suomen ja ruotsin liput sekä ympyrä joka on jaettu neljään osaan vuodenaikojen mukaan.

Sisserändaja taustaga õpilastele pakutakse põhihariduse ettevalmistavat õpet, kui nad ei valda piisavalt soome või rootsi keelt. Ettevalmistav õpe kestab tavaliselt ühe aasta. Pärast ettevalmistava õppe läbimist antakse õpilasele osalemistunnistus. Vajadusel võib õpilane saada lisaõpet ettevalmistava õppe teisel aastal. Lisaõpet antakse põhikoolis, kus õpilane õpib koos oma klassiga.

 

Maahanmuuttotaustaisilla oppilailla ja heidän huoltajillaan on oikeus tulkin käyttöön, jos heillä ei ole yhteistä kieltä koulun henkilökunnan kanssa. Koulu hankkii tulkin esimerkiksi koulun järjestämiin vanhempien ja henkilökunnan tapaamisiin. Tulkki voi olla mukana tapaamisessa tai tulkata puhelimen välityksellä. Lapsi tai perheenjäsen ei voi toimia tulkkina virallisissa tapaamisissa. Opetusta ei kuitenkaan tulkata lasten äidinkielille. Jos lapsi tarvitsee tulkkia vammaisuuden vuoksi, koulu voi kuitenkin järjestää tulkin koulupäivän ajaksi.

Kolme pientä kuvaa: Kaksi ihmistä keskustelemassa keskenään, ilmassa on paljon kysymysmerkkejä. Kuva jossa kolme ihmistä keskustelee ja ilmassa on puhekuplia. Kuva jossa kolme ihmistä katsoo toisiaan pöydän ääressä.

Sisserändaja taustaga õpilastel ja nende vanematel või hooldajatel on õigus kasutada tõlki, kui nad ei oska koolis kasutatavat keelt. Kool korraldab tõlke näiteks koolis toimuvatel lapsevanemate ja õpetajate kohtumistel. Tõlk võib kohtumisel kohal olla või tõlkida telefoni teel. Last ega tema pereliiget ei saa ametlikel kohtumistel tõlgina kasutada. Õppetööd laste emakeelde siiski ei tõlgita. Kui laps vajab tõlki puude tõttu, võib kool korraldada tõlke ka koolipäeva ajaks. 

 

Takaisin ylös

Õppimine põhikoolis

Perusopetuksessa opiskellaan yleensä eri oppiaineita. Oppiaineita ovat esimerkiksi matematiikka, ympäristöoppi, liikunta, käsityö, kuvataide, englannin kieli, musiikki ja uskonto tai elämänkatsomustieto. Perusopetuksessa opiskellaan suomen tai ruotsin kieli ja kirjallisuus -oppimäärää. Jos suomen tai ruotsin kielen peruskielitaidossa on puutteita, maahanmuuttotaustainen oppilas voi opiskella suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää (S2). Oppilaan huoltaja päättää, opiskeleeko oppilas suomen tai ruotsin kieli ja kirjallisuus - vai suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää. Lisäksi koulusta voi kysyä mahdollisuudesta oman äidinkielen opiskeluun.

Poika istuu pulpetin ääressä. Seinällä on suomen ja ruotsin liput.

Põhikoolis õpitakse tavaliselt erinevaid õppeaineid. Õppeained on näiteks matemaatika, loodusõpetus, kehaline kasvatus, käsitöö, kunstiõpetus, inglise keel, muusikaõpetus ning usundiõpetus või eetika. Põhikooli õppekavas on soome või rootsi keel ja kirjandus. Kui sisserändaja taustaga õpilase soome või rootsi keele põhioskus on puudulik, võib ta õppida soome või rootsi keelt teise keelena ja kirjandust (õppekava S2). Õpilase vanem või hooldaja otsustab, kas õpilane õpib soome või rootsi keelt ja kirjandust või soome või rootsi keelt teise keelena ja kirjandust. Lisaks saab koolilt küsida võimaluste kohta õppida lapse emakeelt. 

 

Oman uskonnon opetusta järjestetään, jos siihen osallistuu vähintään kolme oppilasta.  Suomessa uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetus on uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamatonta. Opetus antaa tietoa eri katsomuksista, eikä oppilaita ohjata uskomaan tai ajattelemaan tietyllä tavalla.

Kaksi pientä kuvaa: Liitutaulu jossa on kuvat rististä, puolikuusta ja Daavidin tähdestä sekä kolmen lapsen hymyilevä kuva.

Oma usundi õpetamist korraldatakse juhul, kui osalevaid õpilasi on vähemalt kolm. Soomes ei ole usundiõpetuse ja eetika õppeained seotud kindla religiooni ega maailmavaatega. Õpilastele antakse teavet erinevate usundite ja maailmavaadete kohta ega suunata neid uskuma või mõtlema teatud viisil.

 

Jokaisella vuosiluokalla on omat tavoitteet ja sisällöt eri oppiaineille. Tavoitteet kertovat, mitä lapsen on tarkoitus oppia ja osata eri oppiaineissa. Sisällöt kertovat, mitä lapsi opiskelee eri oppiaineissa. Jokaisen vuosiluokan tavoitteet ja sisällöt kerrotaan paikallisessa opetussuunnitelmassa. Lisäksi osana oppiaineita opiskellaan laaja-alaisia osaamiskokonaisuuksia. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin kuuluvat: 

  • ajattelun ja oppimisen taidot
  • monilukutaito
  • itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
  • kulttuurinen osaaminen sekä vuorovaikutus ja ilmaisu
  • tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
  • työelämätaidot ja yrittäjyys
  • osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen.

Kõigil õppeainetel on iga klassi jaoks kindlad õpieesmärgid ja õppesisu. Õpieesmärgid näitavad, millised teadmised ja oskused peab laps mingis õppeaines mingis klassis omandama. Õppesisu kirjeldab, mida laps erinevates ainetes õpib. Iga klassi õpieesmärgid ja õppesisu määratakse kindlaks kohalikus õppekavas.Lisaks antakse õpilastele igas õppeaines ka üldisi teadmisi ja oskusi. Üldised teadmised ja oskused on näiteks: 

  • mõtlemis- ja õppimisoskused,
  • funktsionaalne kirjaoskus,
  • enese eest hoolitsemine ja toimetulekuoskused,
  • kultuuriline pädevus, suhtlemine ja eneseväljendus,
  • info- ja kommunikatsioonitehnoloogia alased oskused,
  • tööelus ja ettevõtluses vajalikud oskused,
  • osalus ühiskonnaelus, mõjutamine ja jätkusuutliku tuleviku loomine.
Takaisin ylös

Tugi õppimiseks ja kooliskäimiseks

Perusopetuksen toimintakulttuuri perustuu tasa-arvoon, syrjimättömyyteen ja ihmisten moninaisuuden arvostamiseen. Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt ovat osa koulun jokapäiväistä toimintaa. Opetus järjestetään siten, että kaikki lapset pystyvät osallistumaan ja oppimaan. Opetusta ja tehtäviä eriytetään eli muokataan niin, että ne sopivat erilaisille oppilaille. Koulun toiminnassa huomioidaan saavutettavuus, esteettömyys ja lasten erilaiset tarpeet.

Neljä pientä kuvaa: Hahmo osoittaa karttakepillä kirjaimia rakennuksen sisällä, kaksi ihmistä seisoo vaa'an kummassakin päässä, kolme ihmistä seisovat rinnakkain. Yksi istuu pyörätuolissa. Nuolet osoittavat paperiarkkiin. Viimeisessä kuvassa pyörätuolissa istuvasta hahmosta osoittaa nuoli joukkoon muita ihmishahmoja, jotka ovat ympyrän sisällä.

Põhihariduse tegevuskultuur põhineb võrdsusel, mittediskrimineerimisel ja inimeste mitmekesisuse austamisel. Õppimise eeldusi toetav õppekorraldus on osa kooli igapäevasest tegevusest. Õppetöö on korraldatud nii, et kõik lapsed suudaksid selles osaleda ja õppida. Õpetamine ja õppeülesanded on diferentseeritud ehk muudetud sobivaks erinevat tüüpi õpilastele. Kooli tegevuses võetakse arvesse ligipääsetavust, takistusteta juurdepääsu ja laste erinevaid vajadusi.

 

Jos oppilaalla on vaikeuksia osallistua opetukseen tai suoriutua opinnoistaan, hän voi saada tukea koulunkäyntiinsä. Perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tukeen kuuluvat: 

  • ryhmäkohtaiset tukimuodot
  • oppilaskohtaiset tukitoimet

Näiden lisäksi voidaan poiketa perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista.

Kolme pientä kuvaa: Ihmishahmo jonka päällä on ajatuskupla joka on täynnä kysymysmerkkejä. Oppilaita ja opettaja istumassa pöydän ääressä. Taustalla on liitutaulu. Opettaja auttamassa oppilasta pulpetin ääressä.

Kui õpilasel on raskusi õppetöös osalemisel või heade õpitulemuste saavutamisel, võib ta saada õppetuge. 

Põhihariduse omandamise ja kooliskäimise toetamine hõlmab: 

  • rühmapõhiseid tugivorme
  • individuaalseid tugivorme

Lisaks sellele on lubatud kõrvale kalduda põhihariduse õppekava mahtudest või õpieesmärkidest. 

 

Ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat ensisijaisia. Niitä toteutetaan joustavasti tavanomaisessa opetusryhmässä. Ryhmäkohtaisia tukimuotoja ovat: 

  • opettajan antama yleinen tukiopetus
  • opettajan antama opetuskielen tukiopetus
  • erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä

Rühmapõhiseid tugivorme kasutatakse esmajärjekorras. Neid rakendatakse paindlikult tavalises õpperühmas. Rühmapõhised tugivormid on: 

  • üldine õppetugi õpetajalt
  • õpetajapoolne õppekeele alane õppetugi
  • eripedagoogi poolt õppetöö raames antav õppetugi

 

Oppilaskohtaisia tukitoimia annetaan, jos ryhmäkohtaiset tukimuodot eivät riitä. Oppilaskohtaiset tukitoimet ovat säännöllisiä ja pitkäkestoisia ja ne perustuvat oppilaan yksilöllisiin tarpeisiin. Niitä ovat: 

  • erityisopettajan antama opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä
  • erityisopettajan tai erityisluokanopettajan antama yhden tai useamman oppiaineen opetus pienryhmässä
  • erityisluokanopettajan antama opetus erityisluokassa
  • tulkitsemis- tai avustajapalvelut
  • apuvälineet

Individuaalseid tugivorme kasutatakse, kui rühmapõhistest tugivormidest ei piisa. Individuaalseid tugivorme kasutatakse regulaarselt ja pika aja jooksul ning need lähtuvad õpilase individuaalsetest vajadustest. Nende hulka kuuluvad: 

  • eripedagoogi poolt antav õppetugi osaliselt väikeses rühmas ja seoses muu õppetööga
  • ühe või mitme aine õpetamine eripedagoogi või eriklassi õpetaja poolt väikeses rühmas
  • õpetamine eriklassi õpetaja juhendamisel eriklassis
  • tõlke- või abiteenused
  • abivahendid

 

Joskus oppilas ei saavuta opintojen tavoitteita hyväksytysti, vaikka hän saa oppilaskohtaista tukea. Tällöin voidaan miettiä, pitäisikö oppiaineen tavoitteista poiketa. Oppiaineen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista voidaan poiketa kolmella tavalla: 

  • oppimäärän rajaaminen eli tavoitteiden helpottaminen oppilaalle sopiviksi
  • oppilaan vapauttaminen oppimäärän suorittamisesta väliaikaisesti terveydellisistä syistä
  • opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain, jolloin oppilas voi edetä omassa tahdissaan, omaa vuosiluokkaa hitaammin tai nopeammin
     

Mõnikord ei saavuta õpilane rahuldavaid õpitulemusi, kuigi ta saab individuaalset tuge. Sellisel juhul võib kaaluda kõrvalekaldumist aine õpieesmärkidest. Aine õppekavast või õpieesmärkidest kõrvale kaldumiseks on kolm võimalust:

  • õppekava piiramine ehk õpieesmärkide õpilase jaoks lihtsamaks muutmine
  • õpilase ajutine vabastamine õppekava läbimisest tervislikel põhjustel
  • õppimine vastavalt seatud eesmärkidele, võimaldades õpilastel edasi minna omas tempos, klassikaaslastest aeglasemalt või kiiremini

 

Jos oppiaineiden opiskelu rajattujen tavoitteiden mukaisesti on oppilaalle vammaisuuden takia liian vaikeaa, hänen koulunkäyntinsä voidaan järjestää toiminta-alueittain. Silloin oppilas opiskelee oppiaineiden sijasta toiminta-alueita (esimerkiksi motoriset taidot ja kognitiiviset taidot). Opetuksen järjestäjän määräämä edustaja, esimerkiksi rehtori, tekee hallintopäätöksen siitä, annetaanko oppilaalle oppilaskohtaista tukea tai poiketaanko oppimäärän tavoitteista. 

Kui õppeainete õppimine piiratud eesmärkide alusel on õpilasele näiteks puude tõttu liiga raske, saab tema õppetööd korraldada tegevusalade kaupa. Sellisel juhul õpib õpilane õppeainete asemel funktsionaalseid (näiteks motoorseid ja kognitiivseid) oskusi. Hariduse juhtorgani poolt määratud esindaja, näiteks koolidirektor, otsustab, kas anda õpilasele individuaalset tuge või kalduda kõrvale õppekavast ja õpieesmärkidest. 

 

Seuraavaksi kerrotaan, miten asiassa edetään virallisesti. 

Ensiksi opettaja ja tarvittaessa koulun muu henkilöstö arvioivat oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa, miten oppilaan opinnot ovat sujuneet. He arvioivat myös, ovatko käytössä olleet ryhmäkohtaiset tukimuodot ovat olleet riittäviä. Asioista neuvotellaan tapaamisessa koulussa. 

Tarvittaessa pohditaan, voidaanko oppilasta tukea oppilaskohtaisilla tukitoimilla tai pitäisikö oppimäärien tavoitteista poiketa. Nämä asiat kirjataan asiakirjaan, jonka nimi on oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskeva suunnitelma. Asiakirjaan kirjataan myös perustelut, miksi oppilaskohtainen tuki tai tavoitteista poikkeaminen on tarpeen, sekä suunnitelma, miten oppilaan koulunkäyntiä voisi parhaiten tukea. 

Tapaamisen jälkeen oppilas ja hänen huoltajansa voivat tutustua rauhassa asiakirjaan. Tämän jälkeen tiedustellaan vielä uudelleen oppilaan ja hänen huoltajansa mielipidettä asiasta suullisesti tai kirjallisella viestillä. 

Oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskeva suunnitelma annetaan päätöksentekijälle. Hän tekee suunnitelman perusteella myönteisen tai kielteisen päätöksen annettavista tukitoimista tai tavoitteista poikkeamisesta.

Oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskeva suunnitelma päivitetään joka lukuvuosi.

Kolme pientä kuvaa: Joukko aikuisia ja lapsia juttelevat keskenään istuen penkeillä. Ihmishahmoja hymyilemässä ja katsomassa paperiarkkia ja kynää. Mieshahmo painaa leimaisimen paperiarkkiin.

Järgnevalt vaatame, kuidas neid asju ametlikult aetakse. 

Esmalt hindavad õpetaja ja vajadusel ka teised kooli töötajad koos õpilase ja tema vanema või hooldajaga, kuidas õpilasel koolis läheb. Samuti hinnatakse, kas kasutatud rühmapõhine tugitöö on olnud piisav. Küsimusi arutatakse nõupidamisel koolis. 

Vajadusel kaalutakse, kas õpilast saab toetada individuaalsete tugivormidega või tuleks õppekava sisust ja eesmärkidest kõrvale kalduda. Koostatakse dokument, mida nimetatakse individuaalse toe korraldamise plaaniks. Dokumendis tuuakse välja ka põhjused, miks individuaalne tugi või õppekavast kõrvalekaldumine on vajalik, ning plaan, kuidas õpilase kooliskäimist kõige paremini toetada. 

Pärast nõupidamist saavad õpilane ja tema vanem või hooldaja dokumendiga rahulikult tutvuda. Seejärel küsitakse õpilaselt ja tema vanemalt või hooldajalt suulist või kirjalikku arvamust asja kohta. 

Individuaalse toe korraldamise plaan antakse otsuse tegijale, kes teeb selle põhjal positiivse või negatiivse otsuse kasutatavate tugivormide või õppekavast ja eesmärkidest kõrvalekaldumise kohta. 

Individuaalse toe korraldamise plaan vaadatakse üle ja uuendatakse kord õppeaastas. 

 

Näistä asioista voitte keskustella lapsenne opettajan kanssa:

  • Mitä teidän mielestänne lapsen pitäisi oppia koulussa?
  • Mitkä ovat teidän mielestänne lapsen vahvuuksia?
  • Mistä asioista lapsi pitää koulussa?
  • Mitä muuta koulun pitäisi ottaa huomioon, kun työskennellään lapsenne kanssa?
  • Mikä on sinun lapsellesi paras tapa oppia? 

Võite arutada oma lapse õpetajaga näiteks järgmisi küsimusi.

  • Mida peaks laps teie arvates koolis õppima?
  • Mis on teie arvates lapse tugevad küljed?
  • Mis teie lapsele koolitöös meeldib?
  • Mida peaks kool teie lapsega töötades veel arvestama?
  • Milline on teie lapse jaoks sobivaim õppimisviis? 
     
Takaisin ylös

Hindamine

Koulussa arvioidaan oppilaan osaamista, työskentelyä ja käyttäytymistä. Oppilaan arvioinnin tavoitteena on ohjata ja kannustaa opiskelua. Arviointi kertoo, miten hyvin oppilas on saavuttanut oppimisen tavoitteet. Oppilaalle tulee antaa monipuolisia mahdollisuuksia näyttää osaamisensa. Oppimistapoja on erilaisia. Tavoitteena on, että oppilas oppii myös itse arvioimaan omaa työskentelyään ja oppimistaan.  Lisäksi koulussa harjoitellaan palautteen antamista ja sen vastaanottamista koulukavereilta.  Lukuvuoden jälkeen oppilas siirtyy seuraavalle luokalle, jos hän on saavuttanut oppimisen tavoitteensa. Maahanmuuttotaustaisen oppilaan arviointi voi olla sanallista päättöarviointia lukuun ottamatta. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle. Asiasta keskustellaan kevätlukukaudella oppilaan ja huoltajien kanssa. 

Koolis hinnatakse õpilase teadmisi ja oskusi, osalust koolitöös ja käitumist. Õpilase hindamise eesmärk on suunata ja innustada teda õppima. Hindamine näitab, kui hästi õpilane on õpieesmärgid saavutanud. Õpilasele tuleks anda mitmekülgseid võimalusi oma teadmiste ja oskuste näitamiseks. Õppimiseks on erinevaid viise. Eesmärk on, et õpilane õpiks ka ise oma tööd ja õpitulemusi hindama.  Lisaks harjutatakse koolis õpilaste omavahelise tagasiside andmist ja vastuvõtmist. Pärast õppeaasta lõppu viiakse õpilane üle järgmisse klassi, kui ta on oma õpieesmärgid saavutanud. Õpilane võidakse jätta ka klassikursust kordama. Seda arutatakse õpilase ja tema vanema või hooldajaga kevadsemestril. 

 

Lukuvuoden päättyessä oppilas saa lukuvuositodistuksen. Oppilas saa päättötodistuksen, kun lukuvuosi päättyy 9. luokalla. Vuosiluokilla 1–3 oppiaineiden osaamisesta annetaan sanallinen arvio tai numeroarvosana. Vuosiluokilla 4–9 annetaan numeroarvosana. Numeroarvosana annetaan asteikolla 4–10. Arvosana 4 tarkoittaa hylättyä suoritusta ja arvosanat 5–10 hyväksyttyä osaamisen tasoa välttävästä erinomaiseen. 

Maahanmuuttotaustaisen oppilaan arviointi voi olla sanallista 9. luokan päättöarviointia lukuun ottamatta.

Õppeaasta lõpus saab õpilane klassitunnistuse. Pärast 9. klassi lõpetamist saab õpilane põhikooli lõputunnistuse. 1.–3. klassis antakse ainealaste teadmiste eest sõnaline hinnang või numbriline hinne. 4.–9. klassis hinnatakse teadmisi numbriliselt.  Numbrilisi hindeid antakse skaalal 4–10. Hinne 4 tähendab mitterahuldavat tulemust ja hinded 5–10 näitavad positiivset teadmiste taset rahuldavast kuni suurepäraseni. 

Sisserändaja taustaga õpilaste õpitulemustele võib anda suulisi hinnanguid, välja arvatud 9. klassi lõpuhinded.

Takaisin ylös

Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC; Mulberry Symbols
Papunet: Mulberry Symbols, Sclera; muokkaus Papunet; Sergio Palao / ARASAAC
Papunet: Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Lauri Räty; Kuvako; Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Lauri Räty
Papunet: Kuvako; Kuvako: Sari Kivimäki, Johanna Eskelinen, muokkaus: Anni Raukko; Kuvako
Papunet: Kuvako; Kuvako
Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Elina Vanninen; Sergio Palao / ARASAAC
Papunet: Bongiwe Forsgrén, Ammattiopisto Spesia
Papunet: Elina Vanninen; Sergio Palao / ARASAAC; Sclera
Papunet: Sergio Palao /ARASAAC; Elina Vanninen; Elina Vanninen
Papunet: Kuvako; Elina Vanninen; Sergio Palao / Arasaac
Papunet: Kuvako; Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Papunet; Papunet, muokkaus Katri Kuukka; Bongiwe Forsgrén, Ammattiopisto Spesia
Papunet: Kuvako; Kuvako; Elina Vanninen
Papunet: Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Papunet, Katri Kuukka
Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Katri Kuukka
Papunet: Kuvako Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Papunet; Kuvako; Sergio Palao / ARASAAC
Papunet: Kuvako; Sergio Palao / ARASAAC, muokkaus Papunet; Elina Vanninen
Papunet: Sergio Palao / ARASAAC; Sclera, muokkaus Ritva Hämäläinen Savas; Kuvako
 

Takaisin ylös
Päivitetty