Yläkoulun oppilaiden näkemyksiä digitaalisuudesta

Teemat ja kehittäminen

Tällä sivulla esitetään yhteenveto yläkoulun oppilaille tehdystä kyselystä, jolla kartoitettiin oppilaiden näkemyksiä digitaalisuudesta koulussa. Kysely toteutettiin loppuvuodesta 2024 ja siihen vastasi 1 223 oppilasta. Vastaukset annettiin nimettöminä joko oppitunnilla pienryhmässä keskustellen tai itsenäisesti vastaten. Kyselyn avoimiin kysymyksiin vastasi lähes jokainen, mutta vastausten laatu vaihteli. Noin kaksi kolmasosaa vastauksista (61–76 %) oli asiallisia ja sisältöä tuottavia, loput olivat lyhyitä, aiheen ulkopuolisia tai asiattomia. Tämän yhteenvedon havainnot perustuvat asiallisina pidettäviin vastauksiin.

Kuvituskuva peruskoululaisista oppimassa digitaalisilla välineillä

Kuva: Opetushallitus

Vastaukset jakaantuivat vuosiluokittain seuraavasti:

Vaakapalkkikaavio vastaajien jakautumisesta luokka-asteittain yläkoulussa. Vastaajat jakautuvat tasaisesti kolmelle vuosiluokalle: 9. luokka 35,2 %, 7. luokka 32,8 % ja 8. luokka 32,0 %. Vastaajia yhteensä 1 223. — Vastaajat luokka-asteittain

Tiivistelmä

Tärkeimpänä digiosaamisena yläkoululaiset pitävät turvallisuutta ja vastuullisuutta (82 %). Medialukutaito ja lähdekriittisyys nousevat selvästi kärkeen.
Tulevaisuuden taidot hahmotetaan hyvin konkreettisesti: laskujen maksu, pankki- ja terveyspalvelut, sähköposti ja työelämän viestintä.
Tekoäly jakaa mielipiteitä: 59 % sallisi sen käytön tehtäviin, 41 % ei. Oppilaista 84 % arvioi tunnistavansa tekoälyllä tehdyn sisällön.
Lähes puolet (46 %) kokee, ettei koulussa opeteta riittävästi digitaitoja – kriittisimpiä ovat 8.-luokkalaiset.

Oppilaiden näkemykset digitaalisesta osaamisesta

Kuvituskuva koululaisista kuvastamassa digitaalista osaamista

Kuva: Opetushallitus

Oppilaita pyydettiin arvioimaan neljän digitaalisen osaamisen (TVT-osaaminen, POPS 204) alueen tärkeyttä. Näiden sisältö avattiin oppilaille kysymyksen yhteydessä väärien tulkintojen välttämiseksi. Turvallisuus ja vastuullisuus erottui selvästi tärkeimpänä: 82 % piti sitä melko tai todella tärkeänä, ja lähes puolet (49 %) todella tärkeänä. Muut alueet – tiedonhallinta (73 %), vuorovaikutus (72 %) ja käytännön taidot ja oma tuottaminen (68 %) arvioitiin myös laajasti tärkeiksi.

Divergoiva pinottu palkkikaavio neljän osaamisalueen koetusta tärkeydestä (neliportainen asteikko, ei neutraalia vaihtoehtoa). Turvallisuus ja vastuullisuus erottuu tärkeimpänä: 82 % pitää sitä melko tai todella tärkeänä, lähes puolet (49 %) todella tärkeänä. Seuraavina tiedonhallinta (73 %), vuorovaikutus (72 %) ja käytännön taidot ja oma tuottaminen (68 %). Vastaajia 1 223. — Oppilaiden näkemys digitaalisen osaamisen alueiden tärkeysjärjestyksestä

Sama kuva vahvistuu, kun oppilaat asettivat yhdeksän taitoa tärkeysjärjestykseen. Turvallisuus nousi tärkeimmäksi, samoin, kuin alakoululaisten vastauksissa. Turvallisuus nousi ykköseksi (keskimääräinen sijaluku 3,89), ja heti sen jälkeen tulevat monilukutaito (4,17) ja lähdekriittisyys (4,33), joten kyky arvioida tiedon luotettavuutta ja tulkita erilaisia viestejä on yläkoululaisille keskeinen taito. Alakoulun kyselyssä kolme tärkeimmiksi arvioitua taitoa olivat samat. Yläkoulun selkein ero alakouluun on tekoälyn korkeampi arvostus: tekoälyosaaminen sijoittuu tärkeysjärjestyksessä keskelle, kun se alakoulussa jäi lähes pohjalle. Ohjelmointi ja oma tuottaminen jäivät häntäpäähän.

Avovastauksissa annetuissa perusteluissa turvallisuus nähdään perustana, jolle muu rakentuu, ja se kytketään usein vastuullisuuteen ja sosiaalisiin taitoihin.

"turvallisuus on aina ensin ja vastuullisuus sen jälkeen. muut tulevat oman mielipiteen mukaan." (7. lk)
"turvallisuus on tärkeintä kaikissa elämän osa-alueissa." (9. lk)
"Medialukutaitoa ja vuorovaikuttamista vielä enemmän kuin nykyään." (9. lk)

Tekoäly on kasvava ja alaavaltaava organismi joka on pakko hallita tulevaisuudessa. (9.lk)

Kuva: Opetushallitus

Oppilaiden näkemyksiä turvallisuudesta

Yläkoululaisilta kysyttiin millaisia turvataitoja oppilaat kokevat tarvitsevansa ja mitä aikuisten tulisi tietää nuorten digiarjesta. Konkreettisina turvataitoina korostuivat huijausten ja epäluotettavien linkkien tunnistaminen, henkilötietojen suojaaminen sekä lähteiden luotettavuuden arviointi.

"Tajuaa huijauslinkit ja kaikki muut ettei vaan laita miettimättä." (9. lk)
"Pitää ymmärtää, että kaikki mitä netissä on ei ole luotettavaa." (7. lk)
"Jos et osaa olla turvallisesti netissä, niin rahasi lähtevät ensimmäiselle hekoheko-yritykselle. Se olisi aika ikävää." (8. lk)

Oppilailta kysyttiin myös mitä aikuisten tulisi tietää nuorten digiarjesta. Moni toivoo aikuisten tietävän, millaisissa palveluissa ja sivustoilla nuoret liikkuvat ja millaisia sisältöjä he näkevät (n. 26 % avovastauksissa). Moni toivoo myös aikuisten olevan tietoisia verkon vaaroista ja opettavan lapsia ja nuoria niistä (n. 18 %). Jotku taas korostavat yksityisyyttä ja luottamusta: aikuisten ei tulisi valvoa liikaa (n. 9 %).

"Aikuisten tulisi tietää, mitä sovelluksia/sivustoja lapset ja nuoret käyttävät." (8. lk)
"vanhempien ei tarvii tietää lapsensa puhelimen sisältöä, paitsi jos tulee huoli niin silloin." (9. lk)

Digitaidot tulevaisuuden taitoina

Kysyttäessä tulevaisuudessa tarvittavia taitoja yläkoululaiset ovat käytännönläheisiä. Yleisin teema on aikuisuuden digiarki: laskujen maksu, pankki- ja terveyspalvelut, verkko-ostokset, sähköposti ja työelämän viestintä.

"Osata asioida erilaisissa terveyden palveluissa netissä ja ostaa esim. leffaliput tai kauppaostokset netistä. Tehdä töitä ja kouluhommia diginä. Maksaa laskuja, ja hoitaa raha-asiat diginä." (9. lk)

"sähköpostin/viestimisen esimerkiksi työnantajalle, palveluntarjoajille tai vaikkapa tutuille." (8. lk)

Osa oppilaista esittää myös kritiikkiä: he toivovat koulun keskittyvän taitoihin, joita heidän mielestään tulevaisuudessa eniten tarvitaan.

"Mielestäni koulussa pitäisi opettaa enemmän asioita tulevaisuuden kannalta, esim kuinka laskut maksetaan. En usko tarvitsevani tulevaisuudessa Pythagoraan lausetta tai polynomeja." (9. lk)
"ohjelmointi on turhaa, paitsi jos haluat olla ohjelmoija. sinun pitäisi opetella tekoälyn tunnistamista, ja turvallisuutta enemmän." (8. lk)

Digitaalisuus oppimisen kohteena ja välineenä

Kuvituskuva oppilaista käyttämässä digitaalisia välineitä

Kuva: Opetushallitus

Kritiikkiä digitaitojen opettamisesta

Selkeästi kriittinen näkökulma aineistossa koskee digitaitojen opetuksen riittävyyttä: vain 54 % on samaa mieltä siitä, että koulussa opetetaan riittävästi digitaitoja, kun lähes puolet (46 %) on eri mieltä.

Divergoiva pinottu palkkikaavio väittämästä, opetetaanko koulussa riittävästi digitaitoja. Vastaajista 54 % on samaa mieltä ja 46 % eri mieltä. Vastaajia 1 223 — Oppilaiden käsitys digitaitojen opetuksen riittävyydestä

Ikäjaottelussa 8. luokkalaisten tyytyväisyys digitaitojen opettamiseen notkahtaa ja he ovat selvästi kriittisempiä. Heistä vain 43 % kokee opetuksen riittäväksi, kun 7.-luokkalaisista 61 % ja 9.-luokkalaisista 58 % arvioivat digitaalisten taitojen opetuksen olevan riittävää. Kyselyn data ei anna selitystä tälle notkahdukselle.

Viivakaavio väittämästä, että koulussa opetetaan riittävästi digitaitoja, luokka-asteittain. Samaa mieltä olevien osuus on matalin 8. luokalla (43 %), kun se 7. luokalla on 61 % ja 9. luokalla 58 %. Kahdeksasluokkalaiset ovat selvästi kriittisimpiä. — Oppilaiden käsitys digitaitojen opettamisen riittävyydestä koulussa

Avovastauksissa useimmin mainittuja opetuksen kehityskohteita ovat tekoälytaidot, etenkin tekoälysisällön tunnistaminen, sekä turvataidot ja medialukutaito/lähdekriittisyys. Jos tarkastellaan toiveiden painotuksia asiallisten avovastausten mukaan (vastauksiin mahtui myös aiheeseen liittymätöntä sisältöä), niin jakauma näyttää seuraavalta:

Teema	Opetuksen lisäämistä toivoneiden määrä
Tekoäly	47
Turvallisuus	34
Medialukutaito / lähdekriittisyys	32
Käytännön arkitaidot	27
Ohjelmointi	16
Kymmensormijärjestelmä	11

"Opetella lukemaan kriittisesti mediaa, ei opeteta tarpeeksi." (9. lk)
"häkkereiden välttämistä meille ei opeteta eikä miten viruksen tietää virukseksi." (7. lk)
"Olisi mukavaa jos koulussa opetettaisiin vielä enemmän digitaitoja ja sen käyttämistä apuvälineenä. Ja miten sitä voi hyödyntää koulun jälkeen omassa elämässä kuten töiden tekemisessä, tehtävien tekemisessä tai omassa hyvinvoinnissa." (9. lk)
"Robotiikka tai koodaus tai ihan vaan digi tunti olisi kiva oppiaine jossa voisi opetella laitteen käyttöä." (7. lk)

Yksittäiset oppilaat nostavat esiin myös kymmensormijärjestelmän opetuksen vähyyden: "Olisi varmaan hyvä opetella enemmän kymmensormijärjestelmää. Se helpottaisi paljon kirjoittamista." (7. lk)

Suuri joukko oppilaista ei valita digitaitojen opettamisen puutteesta vaan kokee sen riittäväksi (n. 42 vastausta) tai katsoo oppivansa digitaidot itse, kotona ja vapaa-ajalla (n. 41) eikä pidä koulua niiden oikeana paikkana.

"Koulussa harjoitetaan näitä asioita ihan tarpeeksi, jopa vähän liikaa." (7. lk)
"niitä opetetaan mielestäni riittävästi. monet osaa käyttää ja tehdä kaikenlaista jo entuudestaan." (8. lk)
"Ne oppii ihan elämän kautta, ei niitä koulussa tarvi jankata." (9. lk)

Avovastausten jakautuminen on linjassa suljetun kysymyksen kanssa digitaitojen opettamisen riittävyydestä.

Digitaalisuus on aine- ja tilannekohtaista

Oppilaat erittelevät tarkasti, missä oppiaineissa digitaalisuus toimii ja missä ei. Kirjoitus- ja kielipainotteisten aineiden koetaan hyötyvän digivälineistä, ja esitelmien sekä esseiden tekemistä koneella pidetään sujuvana.

"Esitelmät ja esseet on helppo tehdä koneella, kun kirjoittamisen ajan voi käyttää tiedon hakemiseen." (9. lk)

Kirjoittamista koneella pidetään nopeana ja kätevänä, mutta lähes yhtä moni kokee oppivansa tai muistavansa paremmin käsin tai kirjasta. Mielipiteiden jakautuminen näkyy erityisesti kielissä ja äidinkielessä.

"Yleisesti paperille kirjoittaessa asiat muistaa paremmin, mutta netissä jotkut asiat hoituvat nopeammin ja helpommin." (7. lk)
"Digikirjat ovat käteviä, mutta käsin kirjoittaminen parantaa muistamista." (9. lk)
"kielissä digilaitteet ovat huonoja, koska käsin kirjoittamalla on helpompi oppia kieliä." (9. lk)

Matematiikka on eniten mainittu yksittäinen oppiaine, mutta näkemykset siitä jakautuvat: osa kokee hyötyvänsä matikkapeleistä ja -sovelluksista, osa kokee digin vaikeuttavan etenkin laskemista.

"Matematiikassa läppärit on hyvä juttu, kun niillä voi pelata matikkapelejä." (8. lk)
"Ei toimi matikassa. Digitaalinen vaikeuttaa oppimistani siinä." (9. lk)

Osa oppilaista toivoo paluuta paperiin: "Voitaisiin palata takaisin paperikirjoihin ainakin kielissä ja reaaliaineissa." (9. lk). Avovastausten perusteella digitaalisuutta vastustavien määrä oli pieni suhteessa niihin oppilaisiin, jotka toivoivat enemmän digiä.

Edistävätkö digivälineet oppimista?

Yläkoulun kyselyssä asiaa ei kysytty suoraan, mutta noin 40 oppilasta otti siihen kantaa avovastauksessa, kun he kertoivat millaiset digivälineiden käyttötavat ovat toimineet eri oppiaineissa. Vastauksista ei voi tehdä tarkempia päätelmiä, vaan ne kuvaavat millaisia näkökulmia oppilailla on.

Myönteisiä ja kriittisiä mainintoja oli suunnilleen yhtä paljon. Myönteisissä vastauksissa korostuivat oppimispelit ja tietovisat, joiden koettiin auttavan muistamaan ja keskittymään, sekä laajemmat kirjoitustehtävät ja kokeisiin kertaaminen. Kriittisissä vastauksissa toistui kokemus siitä, että käsin kirjoittaminen jää paremmin mieleen erityisesti kielissä ja matematiikassa, sekä huoli keskittymisen herpaantumisesta laitteilla.

Moni korosti kuitenkin viisaasti, että digitaalisen tai perinteisemmän välineen vahvuus riippuu oppiaineesta ja tehtävästä:
"[...]Digitaalisten ja perinteisten opiskelutapojen käytössä olisi hyvä pitää tasapaino, jotta kaikki voisivat oppia monipuolisemmin." (8. lk)

Tekoäly jakaa oppilaiden mielipiteitä

Kysymys tekoälyn käyttämisestä tehtävien tekemisessä jakaa oppilaiden mielipiteitä. Oppilaista 59 % olisi sallimassa tekoälyn käytön tehtävien tekoon, kun 41 % vastustaa. Suhtautuminen on hieman positiivisempaa, kuin alakoulun oppilailla (53 %). Tekoäly arvioitiin myös digiosaamisen tärkeysjärjestyksessä keskikastiin, kun se alakoulussa jäi lähes pohjalle. Avovastaukset näyttävät koko kirjon.

"tekoälytieto tulee olemaan tärkeämpi tulevaisuudessa." (9. lk)
"tekoäly ei ole tärkein prioriteetti nuorille, eikä sen avulla pitäisi tehdä kaikkia tehtäviä kopioiden; sen sijaan turvallisuus, vastuullisuus ja monilukutaito ovat tärkeämpiä." (8. lk)
"Minä en pidä tekoälystä, se vie taiteen ihan huonoksi." (9. lk)

Huomattavan suuri osuus oppilaista, 84 %, kokee tunnistavansa tekoälyllä tehdyt sisällöt, mikä kertoo vahvasta itseluottamuksesta. Samalla avovastauksissa toivotaan, että koulussa opetettaisiin tekoälyllä tehdyn sisällön tunnistamista. Kun yläkoululaiset kuvailevat tekoälyyn liittyvää osaamista, he puhuvat avovastauksissa ylivoimaisesti useimmin sen tunnistamisesta, kyvystä erottaa tekoälyn tuottama sisältö ihmisen tekemästä. Tämä kytkee tekoälyyn liittyvän osaamisen medialukutaitoon ja lähdekriittisyyteen, jotka nousivat tärkeysjärjestyksessäkin kärkeen.

"Tarvitsen taidon erottaa tekoälyn tekemän tekstin ihmisen tekemästä ja tiedon tietää mitkä asiat ovat ok sanoa netissä." (7. lk)
"Tulevaisuudessa tulen tarvitsemaan taitoja toimia tekoälyn kanssa, ja pystymään tunnistamaan tekoälyn tuotokset." (7. lk)
"Tekoälyn tekemät materiaalit tulisi tunnistaa." (9. lk)

Divergoiva pinottu palkkikaavio kahdesta tekoälyväittämästä (neliportainen asteikko, ei neutraalia). Suurin osa (84 %) kokee tunnistavansa tekoälyllä tehdyt materiaalit. Tekoälyn salliminen tehtäviin jakaa: 59 % samaa mieltä, 41 % eri. Vastaajia 1 223. — Yläkoululaisten näkemyksiä tekoälystä

Jotkut oppilaat ideovat keinoja opetella tekoälyllä tehtyjen aineistojen tunnistamista:
"Olisi hyvä pitää tietovisa tai jotakin sellaista tekoälyn tekemästä materiaalista ihmisen tekemän rinnalla." (8. lk)
"Opetellaan tarkastamaan kuvia ja niitten yksityiskohtia, ja sitten koitetaan saada selville onko kuva AI tekemä." (9. lk)

Johtopäätöksiä

Kysely piirtää kuvan yläkoululaisista, jotka suhtautuvat digitaalisuuteen kriittisemmin ja käytännöllisemmin kuin alakoululaiset. Kaksi havaintoa nousee ylitse muiden. Ensinnäkin turvallisuus ja medialukutaito muodostavat oppilaiden oman arvomaailman ytimen: he eivät korosta niinkään teknisiä taitoja vaan kykyä toimia tur

Kuvituskuva, joka kuvastaa oppilaiden toiveita digitaalisuudesta

Kuva: Opetushallitus

vallisesti ja arvioida tietoa kriittisesti. Toiseksi oppilaat hahmottavat digitaidot aikuisiän ja yhteiskunnan arjen tarpeiden kautta.

Lähes puolet oppilaista kokee, ettei digitaitojen opetus ole riittävää, ja tämä kritiikki on syytä ottaa vakavasti. Avovastauksista nousee toive opetuksesta, joka vastaa tulevaisuuden tarpeisiin ja huomioi erilaiset oppijat.

"Koulussa tietokonetta pitäisi saada käyttää vapaammin ja töitä pitäisi saada tehdä monella eri tavalla, koska kaikki eivät opi samalla tavalla." (7. lk)

Oppilaiden kanssa tulee keskustella digitaalisista välineistä oppimisessa ja tarjota heille mieleisiä ja monipuolisia tapoja oppia.

* Graafien piirtämisessä ja excel-aineiston jäsentämisessä on käytetty apuna tekoälyä (Anthropic Claude Opus 4.8). Aineisto ei sisällä oppilaiden henkilötietoja eikä sitä käytetä kielimallin kehittämiseen.