Tässä Varhaiskasvatuksen digipedagogiikkaa -juttusarjassa tuomme terveisiä varhaiskasvatuksen kehittämistyöstä eri puolelta Suomea. Juttusarjan toinen tervehdys tulee Vantaalta. Jutun kirjoittaja Heli Hemilä työskentelee tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijana Vantaan kaupungilla.


Vantaalla varhaiskasvatuksen digipedagogiikkaa on kehitetty määrätietoisesti jo pitkään. Työn tuloksia näkyy niin toimintakulttuurissa kuin osaamisessakin ja sitä kautta arjen pedagogisissa ratkaisuissa.  

Kun digitaalisen osaamisen kuvaukset julkaistiin valtakunnallisesti vuonna 2022, Vantaalla ei lähdetty liikkeelle tyhjästä. Vantaan Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen digipedagogiikan ohjelma oli valmistunut jo aiemmin, ja sen avulla oli luotu yhteinen näkemys siitä, mitä digipedagogiikka tarkoittaa varhaiskasvatuksen arjessa. Ohjelmaa valmisteltiin laajassa yhteistyössä henkilöstön kanssa ja sen ydin on periaatteet, jotka konkretisoitiin myös käytännön esimerkkien avulla. 

 

10 varhaiskasvatuksen digipedagogiikan kehittämisen periaatetta
Kuva: Vantaan kaupunki
Digipedagogiikan periaatteita Vantaan varhaiskasvatuksessa
  • Opettele yhdessä muiden kanssa.
  • Mahdollista lapsen osallisuus.
  • Kiinnitä huomio arjen teknologiaan.
  • Ota digivälineet mukaan tutkimiseen, leikkimiseen ja liikkumiseen.
  • Ruoki luovuutta ja kokeile rohkeasti.
  • Tiedosta roolisi mediakasvattajana.
  • Tunnista ohjelmoinnin näkökulma.
  • Tee pedagogiikkaa näkyväksi.
  • Hyödynnä digivälineitä pedagogisessa dokumentoinnissa.
  • Huomioi turvallisuus ja yhteiset pelisäännöt.

Digipedagogiikkaa ei kehitetä yksittäisten asiantuntijoiden tai koulutusten voimin. Muutos syntyy siellä, missä varhaiskasvatusta toteutetaan eli päiväkotien arjessa. 

Vantaalla kehittämistyötä on tuettu rakentamalla laaja digiverkosto, johon kuuluu digituutoreita, digitukihenkilöitä sekä erilaisia vertaisoppimisen rakenteita. Verkostoon ei tarvitse tulla valmiina digi- tai teknologiaosaajana. Tärkeintä on kiinnostus oppia uutta ja halu jakaa osaamista muiden kanssa. Digiverkostolle järjestetään säännöllisesti koulutuksia ja yhteisiä kohtaamisia, joissa kokemuksia voidaan jakaa yli yksikkö- ja koulutusasterajojen.  

Vertaisoppiminen on osoittautunut arvokkaaksi toimintamalliksi. Moni uusi toimintatapa leviää tehokkaammin kollegalta toiselle kuin valmiina ohjeena. Kun kasvattaja saa nähdä, miten toinen hyödyntää digitaalisuutta tutkimisessa, dokumentoinnissa tai mediakasvatuksessa, syntyy usein rohkeutta kokeilla itsekin. Samalla vahvistuu ymmärrys siitä, että digipedagogiikka ei ole erillinen osa varhaiskasvatusta vaan osa kaikkea pedagogista toimintaa. 

Digipedagogiikan kehittäminen varhaiskasvatuksessa ei synny yksittäisistä laitehankinnoista tai lyhyistä projekteista. Kestävä muutos rakentuu yhteisestä suunnasta, henkilöstön osaamisen kehittämisestä, mahdollisuuksista oppia toisilta ja pedagogisesta johtamisesta.   

Takaisin ylös

Vertaisoppimisen lisäksi Vantaalla digipedagogiikan kehittämistä tukee DIIPPI – Digipedagogiikan ja tekoälyn osaamiskeskus, joka tunnettiin aiemmin Robotiikan oppimiskeskuksena. Osaamiskeskus tarjoaa henkilöstölle koulutuksia, työpajoja, materiaaleja ja välinelainausta sekä mahdollisuuksia tutustua uusiin digitaalisiin välineisiin ja toimintatapoihin.  

DIIPIN merkitys ei rajoitu yksittäisiin koulutuksiin. Sen tehtävänä on vahvistaa henkilöstön osaamista pitkäjänteisesti sekä tarjota turvallinen ympäristö uusien pedagogisten ratkaisujen kokeilemiseen. Koulutuksissa käsitellään esimerkiksi digitaalista osaamista, medialukutaitoa, ohjelmointia, robotiikkaa ja viime aikoina myös tekoälyn mahdollisuuksia kasvatuksen ja opetuksen tukena.  

Monessa kunnassa vastaavaa keskitettyä resurssia ei ole. Vantaalla DIIPPI muodostaa yhdessä digiverkoston kanssa kokonaisuuden, jossa henkilöstöllä on sekä vertaistukea että asiantuntijatukea oman osaamisensa kehittämiseen.  

Takaisin ylös

Viime vuosina varhaiskasvatuksen digikehittämistä on vauhdittanut myös usea valtakunnallinen kehittämishanke. Hankkeet ovat tarjonneet resursseja, uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia kokeilla erilaisia toimintamalleja. Samalla ne ovat auttaneet rakentamaan yhteistyötä kuntien ja valtakunnallisten toimijoiden välille. 

Vantaalla hankkeet ovat olleet väline kehittämiseen, eivät itse tarkoitus. Hankerahoitusta on haettu silloin, kun se on tukenut strategiasta nousevia kehittämiskohteita ja tarjonnut mahdollisuuden viedä toimintaa eteenpäin. Alusta asti tavoitteena on ollut, että hankkeissa syntyvät ideat, osaaminen ja toimintamallit juurtuvat osaksi arkea. Hankkeen onnistumista mitataan lopulta sillä, mitä tapahtuu hankkeen päättymisen jälkeen. 

Takaisin ylös

Vantaalla digipedagogiikan kehittämistä on ohjannut vuodesta 2021 lähtien varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen digipedagogiikan ohjelma. Kehittämistyössä on kuitenkin huomattu, että arjen pedagogiikan tueksi tarvitaan entistä konkreettisempia välineitä. Tämän vuoksi Vantaalla on päätetty uudistaa digipedagogiikan ohjelma digipedagogiikan työkorteiksi. Tarkoituksena ei ole luoda kokonaan uutta sisältöä, vaan siirtää ohjelman keskeiset toimintaperiaatteet uuteen ja helpommin hyödynnettävään muotoon.  

Työkortteihin on sisällytetty digipedagogiikan ohjelman alkuperäiset periaatteet sellaisenaan. Näin vuosien aikana yhdessä rakennettu ymmärrys säilyy. Samalla työkortit tuovat periaatteet lähemmäksi päivittäistä pedagogista suunnittelua, arviointia ja yhteistä keskustelua.  

Työkorttien valmistelussa on hyödynnetty myös Valssi-arviointijärjestelmän sisältöjä. Näin digipedagogiikan kehittäminen kytkeytyy entistä vahvemmin osaksi varhaiskasvatuksen laadun arviointia ja jatkuvaa kehittämistä. Työkortit tarjoavat työyhteisöille mahdollisuuden pysähtyä pohtimaan omaa toimintaansa, tunnistaa vahvuuksiaan ja löytää yhdessä uusia kehittämisen kohteita.

Takaisin ylös

Digitalisoituvassa yhteiskunnassa tarve ja oikeus digitaalisten taitojen oppimiseen korostuvat jatkuvasti. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tarjota turvallisia, yhdenvertaisia ja pedagogisesti perusteltuja mahdollisuuksia tutustua digitaaliseen maailmaan. 

Myös perheiden kanssa tehtävä yhteistyö on tärkeää. Avoin keskustelu auttaa tekemään näkyväksi, miksi ja miten digitaalisia välineitä käytetään varhaiskasvatuksessa: ne eivät ole itseisarvo, vaan välineitä tutkimiseen, ilmaisemiseen, dokumentointiin ja yhteiseen oppimiseen. Kun perheet saavat tietoa arjen digipedagogisista ratkaisuista, vahvistuu yhteinen ymmärrys lasten digitaalisen osaamisen tukemisesta turvallisesti ja ikätasoisesti. 

Vuosien aikana Vantaalle on rakentunut kokonaisuus, jossa yhteisesti luodut digipedagogiset periaatteet, aktiivinen vertaisoppiminen, DIIPIN tarjoama koulutustuki sekä jatkuva arviointi ja kehittäminen tukevat toisiaan. Nämä rakenteet luovat vahvan perustan digipedagogiikan pitkäjänteiselle kehittämiselle. 

Suuressa kaupungissa yhteiset rakenteet eivät kuitenkaan takaa yhdenvertaista kehittämistä kaikissa yksiköissä. Päiväkodin johtajalla on keskeinen rooli siinä, miten kunkin yksikön rakenteet tukevat kehittämistä ja miten esimerkiksi digiverkoston opit saadaan koko henkilöstön käyttöön. Johtamisen ratkaisut näkyvät usein suoraan siinä, kuinka aktiivisesti digipedagogiikkaa yksikössä kehitetään. 

Yhteiset rakenteet, vertaisoppiminen ja pedagoginen johtaminen tukevat yhdessä sitä, että digipedagogiikka voi kehittyä suunnitelmallisesti myös tulevaisuudessa. Samalla ne auttavat varmistamaan, että jokaisella lapsella on mahdollisuus oppia, osallistua ja rakentaa digitaalista osaamistaan osana tavallista varhaiskasvatuksen arkea.

______

Haluaisitko kertoa sivuillamme varhaiskasvatuksen digipedagogiikkaan liittyvästä kehittämistyöstä? Ota yhteyttä paivi.leppanen [at] oph.fi (paivi[dot]leppanen[at]oph[dot]fi) 

Takaisin ylös
Päivitetty