Varhaiskasvatuksen digipedagogiikkaa -juttusarja: Digikehittämistä Lahden varhaiskasvatuksessa

Digipedagogiikan kehittäminen on ollut yhteisen oppimisen ja kasvun prosessi Lahden kaupungin varhaiskasvatuksessa. Digikehittäminen sai alkunsa havaitusta tarpeesta avata varhaiskasvatuksen henkilöstölle digitaalisen osaamisen osa-alueen sisältöjä käytännössä sekä vahvistaa varhaiskasvatuksen henkilöstön digiosaamista. 

Opetushallituksen hankerahoilla palkattiin vuonna 2021 tvt-koordinaattori, jonka ensimmäinen tehtävä oli selvittää kaupungintasoiset kehittämiskohteet ja koulutustarpeet. Huomattiin, että päiväkodeissa ei ollut kiinnitetty huomiota henkilöstön digitaitoihin eikä lasten digitaalisen osaamisen edistämiseen eikä henkilöstö osannut hyödyntää digitaalisia laitteita pedagogisesti. Henkilöstö suoriutui moitteettomasti omassa arjessa eri ohjelmistojen ja laitteiden parissa, mutta digipedagogiikka oli vielä vieras käsite niin varhaiskasvatuksessa kuin esiopetuksessa. Digipedagogiikan esille nostaminen herätti myös runsaasti keskustelua ja erilaisia tunteita henkilöstön keskuudessa ja tuntui, että jokaisella työntekijällä oli mielipide digitaalisuutteen liittyen. Vuosien kehittämistyön jälkeen mielipiteitä on edelleen monenlaisia, mutta tietoisuus digipedagogiikasta on lisännyt ymmärrystä digitaalisen osaamisen edistämisen tavoitteista ja sisällöistä. Samalla on vahvistunut käsitys siitä, että digipedagogiikka on paljon muutakin kuin laitteita tai pelaamista. 

Varhaiskasvatuksessa digitaalisten laitteiden ja palvelujen käytön tarkoituksena ei ole olla osa kaikkea pedagogista toimintaa, vaan rikastaa sitä sopivalla hetkellä ja mahdollistaa monipuolisia työskentelytapoja. Samalla on tärkeää huomioida lasten erilaiset lähtökohdat: tasa-arvoinen ja yhdenvertainen digitaitojen opetus tukee sitä, että kaikille lapsille rakentuu samanlaiset valmiudet tulevaisuuteen. 

Lahden varhaiskasvatuksessa digipedagogiikan kehittämisessä onkin haluttu nostaa esiin varhaiskasvatussuunnitelma ja esiopetuksen opetussuunnitelma kokonaisuudessaan sekä tuoda näkyväksi, kuinka laajasti digipedagogiikka voi tukea tavoitteiden toteutumista. Hyödynnämme monipuolisesti digin tuomat mahdollisuudet esimerkiksi liikunnassa, tunnekasvatuksessa, kaveritaidoissa ja sosiaalisissa taidoissa. Digi toimii varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa sekä taitojen opettelun kohteena että pedagogisena välineenä. 

Digipedagogiikka kuuluu osaksi jokaisen lapsiryhmässä työskentelevän arkea ja vastuuta. Sen ei ole tarkoitus toteutua vain digiopettajan vierailujen aikana. Etsiessämme helppoja, arkeen sopivia ja leikillisiä tapoja vahvistaa lasten digitaitoja, loimme avuksi Ryhmän digitaitopelin. 

Ryhmän digitaitopeli koostuu pelialustasta ja 21 tehtäväkortista. Pelialusta löytyy myös Thinglink-alustalta digitaalisena versiona. Pelialusta on rakennettu mielikuvituksella höystetyn ja mukautetun Lahden kaupungin kartan ympärille. Digitaitoja harjoittavia tehtäviä on yhdistetty Lahden kaupungin suosittuihin kohteisiin tai nähtävyyksiin, kuten vesitorni ja Launeen perhepuiston leikkialue. Pelialustan tutkimiseen voidaan yhdistää monia eri oppimisen teemoja, kuten oman lähiympäristön ja kaupungin tutkiminen, lasten omien kokemuksien kertominen, kulttuuri, liikenne, ympäristökasvatus, jne. Tehtäväkorteissa kerrotaan, mitä taitoja kyseissä kortissa harjoitellaan. Kortit on jaettu digiosaamiseen, medialukutaitoon sekä ohjelmointiosaamiseen. Tehtävät ovat suurimmaksi osaksi tuttuja varhaiskasvatuksesta, nyt ne vaan on nostettu esiin digipedagogiikan näkökulmasta.  

Digitaitopelissä on huomioitu myös laitteeton digipedagogiikka. Kuten esimerkiksi erilaisten kirjojen lukemista (mm. kuvakirjat, äänikirjat, satukirjat, lisätyn todellisuuden kirjat), kuvien tulkitsemista ja median tuottamista eri tavoin. Ryhmän digitaitopelissä on useampi tehtäväkortti, johon ei tarvita mitään laitteita. Yksi tehtäväkortti sisältää esim. luovaa ilmaisua, jossa pitää esittää muille tuttua peli-, elokuva- tai satuhahmoa pantomiimin avulla.  

Jotta digipedagogiikkaa olisi mahdollisimman helppo toteuttaa ympäri vuoden, suunnittelimme varhaiskasvatuksen digivuosikellon. Digivuosikellon pohjana toimii digitaalisen osaamisen kuvaukset (Uudet lukutaidot -kehittämisohjelma). Jaoimme tavoitteet jokaiselle kuukaudelle ja mietimme kuukauden tavoitteeseen liittyen esimerkkejä. Digivuosikellossa on hyödynnetty kalenterivuodessa olevia tapahtumia ja pyhiä sekä siinä on myös haluttu nostaa esiin varhaiskasvatussuunnitelman sekä esiopetuksen opetussuunnitelman eri osa-alueet. Esimerkiksi tammikuussa, kun vietetään uutisten viikkoa, on kuukauden tavoitteena median tulkinta ja arviointi. Toteutettavaksi on vinkattu: tutkitaan uutisia ja keksitään valeuutinen. Ajatuksena on ollut, että jos toimintakauden aikana toteutat digipedagogiikkaa digivuosikellon mukaan, on digitaalista osaamista edistetty monipuolisesti ja huomaamatta vuoden aikana. Kaikki strategiaa varten luodut materiaalit (Digidiplomi, Ryhmän digitaitopeli, perhepäivähoidon digitehtävä -vihko) ovat sidoksissa digivuosikelloon.

Digiopettajat tuottavat Lahden kaupungin varhaiskasvatukselle Digisanomia yhdeksän kertaa vuodessa. Digisanomissa tiedotetaan ajankohtaisista asioista ja koulutuksista, nostetaan esiin digivuosikellon kuukauden teema ja siihen liittyen tuodaan esiin konkreettisia toimintavinkkejä. Digisanomissa voi olla myös koulutuksellinen osio tai vinkkivitonen arjen digitaitoihin liittyen. 

Digipedagogiikan tueksi on luotu myös Digimateriaalipankki kaupungintasoiselle Teams-alustalle, johon kootaan itse tehtyjä digimateriaaleja ja linkkivinkkejä hyville digipedagogiikka tukeville sivuille. Digimateriaalipankki on kaikille varhaiskasvatuksen työntekijöille tarkoitettu. 

Lisäksi henkilöstölle on pidetty digipedagogiikkaa tukevia koulutuksia, tekijänoikeus-, tietoturva- ja suojakoulutuksia. Henkilöstö on suorittanut osaamismerkkejä ja jokainen työntekijä on velvollinen suorittamaan tietosuoja- ja turvan sekä tekoälyn koulutuksen. Digiopettajat pitävät myös toiveiden ja tarpeiden mukaan päiväkotikohtaisia koulutuksia.