Perusopetuslakia ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita täsmennettiin 1.8.2023 perusopetuksen oppilaiden poissaoloihin liittyen. Opetuksen järjestäjän toimintamalli ohjaa koulujen toimintaa paikallisesti. Kansalliset suuntaviivat vahvistavat poissaolojen ehkäisemistä sekä täsmentävät kohdennettuihin ja vahvoihin toimenpiteisiin siirtymistä poissaoloihin puuttumisessa.
Piirretty kuva, jossa yksi lapsi hyppii hyppynarua ja 3 lasta seisoo hymyillen hänen ympärillään.
Kuva: Kirsi Tapani

Olet jo saattanutkin tutustua elokuussa 2023 voimaan tulleeseen perusopetuslain ja siihen liittyvään perusopetuksen opetussuunnitelman muutokseen. 

Perusopetuslain mukaan:

Opetuksen järjestäjän tulee ennaltaehkäistä perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja sekä seurata ja puuttua niihin suunnitelmallisesti. Opetuksen järjestäjän tulee ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.

Perusopetuslaki velvoittaa myös opetuksen järjestäjä vastaamaan oppivelvollisen oikeudesta saada työpäivinä opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilaalla on oikeus saada opetusta ja ohjausta kunkin vuosiluokan viikkotuntimäärän verran. 

Oppivelvollisen on puolestaan osallistuttava perusopetuslain mukaisesti järjestettyyn perusopetukseen tai saatava muulla tavoin perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot. Perusopetukseen osallistumisesta voidaan myöntää tilapäinen vapautus erityisestä syystä. 

Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta, ja päättyy, kun oppivelvollinen täyttää 18 vuotta tai kun hän tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon (ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto) tai vastaavan ulkomaisen koulutuksen. Oppivelvollisuutta tulee suorittaa lasten perusopetuksessa siihen asti, kunnes perusopetuksen oppimäärä on suoritettu, kuitenkin enintään lukuvuoden koulutyön päättymiseen asti sinä kalenterivuonna, jona oppilas täyttää 17 vuotta.

Oppivelvollisuuslain mukaan oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollinen suorittaa oppivelvollisuuden. 

Takaisin ylös

Lakimuutoksen myötä myös perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin täsmennettiin, mitä opetuksen järjestäjän tulee tehdä poissaolojen ennaltaehkäisemisen sekä suunnitelmallisen seurannan ja puuttumisen osalta. Löydät perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) kirjaukset poissaoloihin liittyen opetussuunnitelman luvuista: 

  • 4.2 Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet
  • 5.1 Yhteinen vastuu koulupäivästä 
  • 5.6 Paikallisesti päätettävät asiat 

Jotta tämä verkkosivusto tukisi sinua parhaalla mahdollisella tavalla myös opetussuunnitelman perusteiden huomioinnissa, on tekstissä otteita suoraan perustetekstistä. Lisäksi olemme otsikoineet sivuston opetussuunnitelman Yhteinen vastuu koulupäivästä -luvun (5.1.) kolmen pääkappaleen mukaisesti:

  1. kouluun kiinnittyminen ja poissaolojen ehkäiseminen
  2. poissaolojen seuranta ja niistä ilmoittaminen
  3. poissaoloihin puuttuminen ja taustasyiden selvittäminen 

Aikaisemmin poissaoloihin liittyvät asiat olivat osa opetuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmalukua. Nykyisin opiskeluhuoltosuunnitelmaluvussa viitataan luvussa 5.6. kuvattuun paikalliseen toimintamalliin.

Takaisin ylös

Jos mietit, miten poissaoloihin puututaan omassa koulussasi, löydät toimintamallin paikallisesta opetussuunnitelman luvusta 5.6. Paikallisesti päätettävät asiat. Perusopetuksen järjestäjien on pitänyt kirjata 1.8.2023 lähtien oma toimintamallinsa paikalliseen opetussuunnitelmaan. Toimintamallissa kuvataan tarkemmin, miten poissaolojen ehkäiseminen, suunnitelmallinen seuranta ja poissaoloihin puuttuminen hoidetaan kunkin opetuksen järjestäjän ylläpitämissä kouluissa. Toimintamallin koulukohtaisia ratkaisuja voidaan opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti täsmentää myös koulukohtaisissa lukuvuosisuunnitelmissa. 

Paikallisten toimintamallien laadinnassa voidaan hyödyntää opetussuunnitelman perusteiden lisäksi Yhteisellä koulutiellä -käsikirjaa, jonka tarkoituksena on toimia tukimateriaalina. Löydät verkosta myös runsaasti esimerkkejä toimintamalleista sekä niihin suunnitelluista tukimateriaaleista. Olemme keränneet esimerkkejä erilaisista opetuksen järjestäjien tekemistä toimintamalleista sivuston Työn tueksi-osiossa (7. Työn tueksi).

Takaisin ylös

Opetuksen järjestäjä

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet:

Opetussuunnitelman mukainen opetus, ohjaus, opiskeluhuolto ja oppimisen tuki kaikkina koulupäivinä sekä turvallinen oppimisympäristö ovat jokaisen oppilaan oikeus. Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilaan oikeudet toteutuvat ja huolehtii edellytysten luomisesta tätä edistävälle koulutyölle. 
Opetuksen järjestäjän tulee ennaltaehkäistä perusopetukseen osallistuvan oppilaan poissaoloja sekä seurata ja puuttua niihin suunnitelmallisesti. Opetuksen järjestäjän tulee ilmoittaa luvattomista poissaoloista oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.

Koulun johto

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet:

Koulun johdolla on käytännön vastuu opetuksen, ohjaukseen, opiskeluhuollon ja oppimisen tuen järjestämiseen liittyvistä ratkaisuista kouluyhteisössä, kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Tähän sisältyy myös ongelmien ja poissaolojen suunnitelmallinen ennaltaehkäisy sekä kasvun ja oppimisen esteiden tunnistaminen ja poistaminen koulun toimintatavoista. Koulun tehtävänä on puuttua suunnitelmallisesti poissaoloihin ja auttaa oppilaita onnistumaan koulutyössään.

Koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet:

Poissaolojen ehkäisemistä, suunnitelmallista seurantaa ja niihin puuttumista koordinoi koulukohtainen opiskeluhuoltoryhmä osana yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön kokonaisuutta. Yhteisöllisen työn suunnittelussa on tärkeää varmistaa oppilaiden ja huoltajien osallisuus.

Opettaja

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet:

Jokaisella opettajalla on vastuu opetusryhmänsä toiminnasta, oppimisesta ja hyvinvoinnista. Opettajat vaikuttavat näihin pedagogisilla ja didaktisilla ratkaisuillaan ja ohjausotteellaan. Opettajan tehtävään kuuluu oppilaiden oppimisen, työskentelyn ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen, jokaisen oppilaan arvostaminen ja oikeudenmukainen kohtelu, mahdollisten vaikeuksien varhainen tunnistaminen sekä oppilaiden ohjaaminen ja tukeminen. Opettaja huolehtii osaltaan siitä, että oppilaiden oikeus ohjaukseen sekä opetukselliseen ja opiskeluhuollolliseen tukeen toteutuu. Tämä edellyttää vuorovaikutusta oppilaiden ja huoltajien kanssa, opettajien keskinäistä yhteistyötä ja erityisesti opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten kanssa tehtävää yhteistyötä.

Oppilas

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet:

Oppilailla on kouluyhteisön jäseninä oma vastuunsa. Se ilmenee säännöllisenä osallistumisena koulutyöhön, reiluna ja arvostavana suhtautumisena koulutovereihin ja koulun aikuisiin sekä yhteisten sääntöjen noudattamisena. Toisten ihmisten loukkaamattomuuden sekä työn ja työrauhan kunnioittaminen ja sovituista tehtävistä huolehtiminen on koulutyössä välttämätöntä.

Koti

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet:

Koti ja koulu yhdessä ohjaavat oppilaita toimimaan lain edellyttämällä tavalla ja tukevat oppilaita näiden ponnisteluissa. 
Takaisin ylös

Osana Sitouttavan kouluyhteisötyön kehittämistä tuotettiin poissaolojen ennaltaehkäisyyn ja puuttumiseen liittyvät kansalliset suuntaviivat. Suuntaviivoissa mainittujen koulupoissaoloihin puuttumisen prosenttirajojen avulla haluttiin yhtenäistää paikallisia poissaoloihin puuttumisen toimintamalleja. Paikallisissa opetuksen järjestäjien toimintamalleissa saatetaan suosia oppituntien määrään kiinnitettyjä puuttumisen rajoja prosenttien sijaan. Saatatkin huomata, että jossakin kunnassa ensimmäinen puuttumisen raja täyttyy 30 tunnin kohdalla, kun jossakin toisessa kunnassa toimenpiteet käynnistyvät pääsääntöisesti 50 poissaolotunnin jälkeen. Yksittäisen oppilaan kohdalla on kuitenkin aina muistettava, että yhteydenotto kotiin tulee tehdä mahdollisimman varhain ja aina, kun huoli oppilaan poissaoloista herää prosentti- tai tuntirajoista riippumatta.  

Yhteisellä koulutiellä -mallissa esitetyt koulupoissaoloihin puuttumisen rajat mukailevat kansainvälisesti laajasti käytössä olevaa poissaolojen monitasomallia sekä siihen liitettyjä poissaolorajoja, joilla on vahva tutkimusnäyttö.

Poissaolojen ehkäiseminen

Poissaolojen ehkäiseminen tarkoittaa kouluyhteisössä toteutettavaa kaikkiin oppilaisiin kohdentuvaa kouluun kiinnittymistä tukevaa toimintaa. Tällöin oppilaan poissaolot ovat alle 5/10 % kouluajasta. Ennaltaehkäisyn painopisteitä ovat:

  • koulun yhteisöllisyyttä ja osallisuutta tukevan toimintakulttuurin vahvistaminen
  • turvallisen oppimisympäristön luominen
  • oppilaiden kohtaamiseen ja arkiseen vuorovaikutukseen sekä tunne- ja vuorovaikutustaitoihin panostaminen
  • oppimisen ja koulunkäynnin tuentarpeiden varhainen tunnistaminen ja riittävän tuen varmistaminen
  • poissaolojen jatkuva ja suunnitelmallinen seuranta sekä seurantatiedon systemaattinen hyödyntäminen 
  • huoltajien ja oppilaiden kanssa käytävä vuoropuhelu sekä selkeä viestiminen siitä, miten ja miksi poissaoloja seurataan ja niihin puututaan 

Läsnäolon ja kouluun kiinnittymisen tukeminen läpäisee kaiken toiminnan ja jatkuu myös silloin, kun oppilas tarvitsee lisätukea ollakseen läsnä koulussa.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet:

Poissaolojen ehkäiseminen on keskeisessä asemassa suunniteltaessa poissaoloihin liittyviä toimenpiteitä ja toimintamalleja.

Kohdennetut toimet

Kohdennetuilla toimilla tarkoitetaan tukitoimia tilanteessa, jossa yksittäisen oppilaan tai tietyn oppilasryhmän epäsäännöllinen koulunkäynti herättää huolta. Poissaolojen ylittäessä 5/10 % kouluajasta tarvitaan usein kohdennettuja toimia. Kohdennetut toimet voivat olla mm.: 

  • poissaolojen taustasyiden selvittämistä
  • kodin ja koulun välisen yhteistyön vahvistamista
  • läsnä-/poissaolojen tiivistettyä seurantaa
  • yhteisöllisten toimien vahvistamista
  • pedagogisten tukitoimien ja oppimisen tuen tason tarkistamista
  • ohjausta opiskeluhuoltopalveluihin ja yksilökohtaista opiskeluhuollon tukea
  • monialaisen yhteistyön käynnistämistä 

Vahvat toimet

Vahvoilla toimilla tarkoitetaan intensiivisiä yksilökohtaisia poissaoloihin puuttumisen keinoja, joita otetaan käyttöön aikaisemmin käytettyjen kohdennettujen toimien rinnalle tai sijaan. Vahvojen toimien tarpeellisuutta on syytä arvioida viimeistään, kun oppilaan poissaolot saavuttavat 20 prosenttia kouluajasta. Vahvat toimet ovat usein monialaisia ja voivat ulottua yksittäisen oppilaan lisäksi myös oppilaan perheeseen sekä kouluyhteisöön. Vahvojen toimien vaiheessa mm.:

  • vahvistetaan yksilökohtaista tukea koulussa ja yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa 
  • mahdollistetaan joustavat opetusjärjestelyt ja huolehditaan riittävästä pedagogisesta tuesta
  • sovitaan kodin, koulun ja koulun ulkopuolisten toimijoiden koordinoidusta yhteistyöstä
Takaisin ylös