Poissaolojen taustasyiden ja kokonaistilanteen selvittäminen

Kirjoittanut Katarina Alanko, psykologian dosentti, erikoistutkija, Turun yliopisto 

Jotta voidaan ymmärtää ja tukea tehokkaasti oppilasta, jolla on vaikeuksia koulunkäynnissä, on ymmärrettävä käyttäytymisen taustalla olevat syyt sekä tekijät, joiden vuoksi käyttäytyminen jatkuu. Näin meillä on mahdollisuus ottaa alusta alkaen käyttöön asianmukaiset ja oikein kohdennetut toimenpiteet. Taustasyyt ovat tekijöitä, jotka ovat alun perin vaikuttaneet ongelmaan, kuten aikaisemmat kokemukset tai geneettiset tekijät. Ylläpitävät tekijät ovat nykyisiä ajatuksia ja käyttäytymistä, jotka aiheuttavat ongelman jatkumisen ajan mittaan. Usein hoidossa keskitytäänkin juuri näiden muuttamiseen. Sosiaalinen ahdistuneisuus on voinut kehittyä lapsuuden kiusaamisen seurauksena. Koulukiusaaminen on tällöin taustasyy siihen, että kouluyhteisön sosiaaliset tilanteet ovat ongelma ja oppilas jää kotiin. Sosiaalisten tilanteiden välttäminen voi kuitenkin olla jatkuvaa ahdistusta ylläpitävä tekijä.  

Koulun sisällä toteutettavat toimenpiteet voivat olla pedagogisia, mutta myös hoitavia, jos ne toteutetaan opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten toimesta. Ahdistusongelmien tapauksessa voidaan ryhtyä pieniin toimenpiteisiin, joilla harjoitellaan selviytymistä siitä, mitä oppilas pelkää, mutta tuki voi olla tehotonta, jos altistamme oppilaamme väärälle asialle. Esimerkiksi oppilas, joka pelkää puhua luokan edessä, voi harjoitella esityksen pitämistä ensin vain opettajalle, ehkä kuvata esityksensä näytettäväksi luokalle, sitten pitää sen pienemmälle oppilasryhmälle jne. Pedagogisten tukitoimien on myös perustuttava oppilaan tilanteen ja tarpeiden laajaan ymmärtämiseen.  

Opettajan ja opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten välinen yhteistyö on tärkeää, kun oppilaan poissaoloja selvitetään. Voikin olla hyödyllistä harkita monialaisen asiantuntijaryhmän perustamista sekä kartoittamaan että pohtimaan toimenpiteitä yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa. 

Lue lisää: 

Luokanopettaja tai luokanvalvoja käy ns. alkukeskustelut poissaolojen ollessa alle 10 % kouluajasta. Nämä keskustelut ovat tärkeitä, jotta voidaan rakentaa hyvä suhde ja lisätä oppilaiden läsnäoloa jo varhaisessa vaiheessa pienin toimenpitein.  Suppea kartoitus voi perustua opettajan ja oppilaan väliseen keskusteluun, jossa opettaja kartoittaa oppilaan tilannetta ja he voivat yhdessä pohtia, miten oppilas voisi paremmin selviytyä koulupäivästään. Ehkäpä oppilas tarvitsee istumapaikan kaukana muista, jotta ympäristön melu ei häiritse tai ahdista häntä, tai ehkä oppilas tarvitsee tukea luetun ymmärtämiseen. Ratkaisuja on paljon ja tarpeet ovat yksilöllisiä.

Laaja-alainen kartoitus tehdään eri menetelmin ja keskustelemalla eri tahojen kanssa. Usein kartoittaja voi olla opiskeluhuoltopalvelujen ammattilainen ja työskentely voidaan aloittaa keräämällä aikaisempia asiakirjoja sekä haastattelemalla oppilasta, huoltajaa ja opettajaa. Keskustelu (haastattelu) on tärkein menetelmä, jota voidaan täydentää muilla menetelmillä. Kartoitukseen soveltuvia kyselylomakkeita ovat ongelmallisten koulupoissaolojen inventointi (ISAP), koulupoissaololomakkeet (SRAS-R ja sen uudempi versio A-SRAS-R) sekä esimerkiksi ahdistusta, masennusta ja vertaissuhteita mittaavat arviointiasteikot. Tunnelämpömittarin tai koulujanan kaltaiset menetelmät (kouluvuosien ”aikajana” ja oppilaan koulunkäyntihistoria) voivat olla tärkeitä täydentäviä työkaluja.  

Lue lisää kartoitustyökaluista: 

Kun arviointi on valmis, on tärkeää koota eri tahoilta saadut tiedot yhteen ja käydä yhteinen keskustelu oppilaan, huoltajien, kouluyhteisön ja mahdollisten muiden yhteistyökumppaneiden kanssa, jotta ongelmasta saadaan yhteinen käsitys ja jotta voidaan sopia toimenpiteistä, joilla pyritään helpottamaan oppilaan koulunkäyntiä. Kartoitusvaihe on mahdollisuus luoda luottamusta ja hyvä yhteistyösuhde jatkoyhteistyötä varten. Käytä riittävästi aikaa ja ole riittävän huolellinen tehdäksesi kartoituksesta mahdollisimman kattavan! 

Tallenteessa psykologi ja tutkija Katarina Alanko nostaa esille miksi on tärkeää varhain kartoittaa poissaolojen taustasyitä, jotta puuttuisimme poissaoloihin oikeilla toimilla, sekä esittelee erilaisia työkaluja taustasyiden kartoittamiseen. Tallenne on osa Opetushallituksen kouluun kiinnittymisen kokonaisuutta ja toteutettiin yhteistyössä Brave Teddy oy:n kanssa.