Tämän sivun tiedot on tarkoitettu ensisijaisesti asiantuntijoille, jotka työskentelevät ulkomaisen tutkinnon suorittaneiden opettajien parissa. Sivulla annetaan tietoa päätöksenteon kriteereistä ja lainsäädännöstä, johon päätöksenteko perustuu, sekä esimerkkejä erilaisista päätöksistä.

Sivun sisältö perustuu vuonna 2018 julkaistuun oppaaseen, joka on liitteenä pdf-muotoisena (ei saavutettava).
Opettaja ja oppilaita luokkahuoneessa.
Kuva: Niina Rodionoff

Jos ulkomailla tutkinnon suorittanut haluaa saada Suomessa kelpoisuuden opetustehtävään, johon edellytetään tiettyä koulutusta, hänen on yleensä haettava Opetushallituksen päätöstä.

Opetushallitus tekee päätöksiä kelpoisuudesta seuraaviin opetustehtäviin:

  • esiopetus
  • luokanopetus
  • aineenopetus*
  • erityisopetus
  • oppilaanohjaus tai opinto-ohjaus
  • ammatillisten tai yhteisten tutkinnon osien opetus ammatillisessa koulutuksessa
  • vapaan sivistystyön opetus

Kelpoisuusvaatimukset on määritelty opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998). Päätöksen muotoilussa noudatetaan kelpoisuuslainsäädännön muotoilua. Opetushallituksen päätös antaa kelpoisuuden koulutuksen osalta. Opetushallitus tekee päätöksensä hakemuksesta asiakirjojen perusteella. Jokainen hakemus käsitellään erikseen.

Opetushallituksen päätökset perustuvat lakiin ammattipätevyyden tunnustamisesta (1384/2015, jatkossa ammattipätevyyslaki), lakiin ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen tuottamasta virkakelpoisuudesta (1385/2015, jatkossa ulkomaanopintolaki) tai asetukseen opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998). Sovellettava lainsäädäntö määräytyy tutkinnon suoritusmaan, hakijan kansalaisuuden ja haettavan kelpoisuuden mukaan.


*Kelpoisuus voidaan antaa sellaisen aineen opetukseen, jonka opetettavan aineen opinnot suomalaisessa yliopistossa on mahdollista suorittaa aineenopettajan koulutukseen kuuluvina.

Kuvituskuva, opettaja neuvoo oppilasta
Kuva: Kari Kuukka
Takaisin ylös

Opetushallitus voi antaa toisessa EU-/ETA-jäsenvaltiossa tai Sveitsissä opettajaksi pätevöityneelle päätöksen ammattipätevyyden tunnustamisesta. Päätöksessä voidaan antaa kelpoisuus sellaiseen luvussa 2 mainittuun opetustehtävään, johon hakija on toisessa jäsenvaltiossa pätevöitynyt.

Päätöksenteko perustuu ammattipätevyyslakiin. Lakia sovelletaan pääsääntöisesti EU-/ETA-jäsenvaltion tai Sveitsin kansalaisen toisessa EU-/ETA-jäsenvaltiossa tai Sveitsissä hankkiman ammattipätevyyden tunnustamisessa. Lähtökohtana on, että hakijan toisessa jäsenmaassa hankkima ammattipätevyys tunnustetaan Suomessa. Hakijalta voidaan edellyttää korvaavia toimenpiteitä. Täydentäviä opintoja ei kuitenkaan voida edellyttää.

Sopeutumisaika ja kelpoisuuskoe

Jos hakijan koulutus eroaa olennaisesti Suomessa vaadittavasta koulutuksesta, päätöksessä voidaan edellyttää korvaavana toimenpiteenä sopeutumisajan tai kelpoisuuskokeen suorittamista. Ennen vaatimuksen asettamista arvioidaan todistusten perusteella, korvaako hakijan ammattikokemus tai elinikäinen oppiminen olennaisen eron kokonaan tai osittain. Hakija voi yleensä valita, suorittaako hän sopeutumisajan vai kelpoisuuskokeen.

Sopeutumisaika on ammatissa työskentelyä Suomessa kyseisen ammatin pätevän harjoittajan valvonnassa. Sopeutumisaikaan voi liittyä täydennyskoulutusta. Sopeutumisajan ehdot määritellään päätöksessä. Hakija hankkii itse työpaikan sopeutumisajan suorittamista varten.

Kelpoisuuskokeessa mitataan ammatillista tietämystä ja arvioidaan hakijan kykyä harjoittaa säänneltyä ammattia Suomessa. Opettajan kelpoisuuskokeen voi suorittaa korkeakoulussa, joka järjestää kyseiseen opetustehtävään pätevöittävää koulutusta. Kelpoisuuskoe suoritetaan yleensä suomen tai ruotsin kielellä. Opettajien kelpoisuuskoe koostuu esseistä ja opetusnäytteestä. Kokeen sisältöalueet määritellään päätöksessä, ja päätöksen mukana lähetetään ohjeet kelpoisuuskokeeseen valmistautumiseksi. Korkeakoulu antaa tarkempaa tietoa kokeen sisällöstä ja suoritustavoista, kun hakija ilmoittautuu suorittamaan koetta.

Kun hakija on suorittanut sopeutumisajan tai kelpoisuuskokeen päätöksen ehtojen mukaisesti, hän lähettää Opetushallitukselle hakemuksen lopulliseksi päätökseksi ammattipätevyyden tunnustamisesta.

Esimerkkejä päätöksistä

Seuraavassa annetaan esimerkkejä ammattipätevyyden tunnustamishakemuksista ja -päätöksistä. Esimerkeissä on tiedot hakijan koulutuksesta. 

Luokanopettajan ammattipätevyyden tunnustaminen 

Esimerkki 1

Pätevöitymismaa ja -vuosi: Irlanti, 2017
Hakijan ammattipätevyys lähtömaassa: Opettaja
Hakijan pätevyyden osoittavat asiakirjat: Todistus, joka osoittaa, että hakija on rekisteröity opettajaksi (Primary) Irlannissa ja että hän on suorittanut vaadittavan perehtymisjakson.
Hakijan opettajankoulutus: Bachelor of Education. Tutkinto sisältää nelivuotiset korkeakouluopinnot, jotka ovat suuntautuneet eri aineiden opetukseen 4–12-vuotiaille.
Suomalainen tutkintotaso, johon koulutus on rinnastettu: Alempi korkeakoulututkinto
Hakijan ammattikokemus tai elinikäisen oppimisen avulla hankkimat tiedot, taidot ja pätevyys: Ei
Olennainen ero kansallisesti vaadittavaan koulutukseen: Ero koulutuksen sisällössä: koulutukseen ei sisälly tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen valmiuksia antavia opintoja
Opetushallituksen päätös ammattipätevyyden tunnustamisesta: Todistukset tuottavat opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun kelpoisuuden antaa perusopetuksessa luokanopetusta sen jälkeen, kun hakija on suorittanut joko kelpoisuuskokeen tai sopeutumisajan. Kelpoisuuskokeen aihealueet ovat opettajuutta tutkimassa, suomalainen koulu ja opetusnäyte luokanopetuksessa äidinkielessä ja kirjallisuudessa (lukeminen ja kirjoittaminen). Kelpoisuuskokeen voi suorittaa sellaisessa yliopistossa, jossa annetaan luokanopettajan kelpoisuuden tuottavaa koulutusta. Sopeutumisaika suoritetaan toimimalla luokanopettajana Suomessa. Vaadittavan sopeutumisajan pituus on 9 kuukautta.

Esimerkki 2

Pätevöitymismaa ja -vuosi: Espanja, 2015 
Hakijan ammattipätevyys lähtömaassa: Kelpoisuus antaa eri aineiden opetusta perusopetuksen luokkia 1–6 vastaavassa opetuksessa
Hakijan pätevyyden osoittavat asiakirjat: Tutkintotodistus 
Hakijan opettajankoulutus: Graduada en la Educación Primaria. Tutkinto sisältää nelivuotiset korkeakouluopinnot, jotka ovat suuntautuneet eri aineiden opetukseen 6–12-vuotiaille.
Suomalainen tutkintotaso, johon koulutus on rinnastettu: Alempi korkeakoulututkinto
Hakijan ammattikokemus tai elinikäisen oppimisen avulla hankkimat tiedot, taidot ja pätevyys: Kahden vuoden ammattikokemus luokanopetusta vastaavissa tehtävissä.
Olennainen ero kansallisesti vaadittavaan koulutukseen: Ero koulutuksen sisällössä: koulutukseen ei sisälly tieteellisen tiedon ja tieteellisten menetelmien soveltamiseen valmiuksia antavia opintoja
Opetushallituksen päätös ammattipätevyyden tunnustamisesta: Hakijan todistus tuottaa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun kelpoisuuden antaa perusopetuksessa luokanopetusta. Hakijan ammattikokemuksensa avulla hankkimat tiedot, taidot ja pätevyys korvaavat olennaisen eron koulutuksen sisällössä.

Lapsii istuu pöydän ääressä ja aikuinen on kumartunut hänen puoleensa neuvomaan lasta.
Kuva: Niina Rodionoff

Aineenopettajan ammattipätevyyden tunnustaminen 

Esimerkki 1

Pätevöitymismaa ja -vuosi: Ruotsi, 2016 
Hakijan ammattipätevyys lähtömaassa: Kelpoisuus antaa englannin ja saksan kielten opetusta perusopetusta vastaavassa opetuksessa ja toisen asteen opetuksessa.
Hakijan pätevyyden osoittavat asiakirjat: Lärarlegitimation
Hakijan opettajankoulutus: Lärarexamen 270 högskolepoäng -tutkinto, joka sisältää englannin ja saksan kielten opintoja sekä pedagogisen koulutuksen.
Suomalainen tutkintotaso, johon koulutus on rinnastettu: Ylempi korkeakoulututkinto
Olennainen ero kansallisesti vaadittavaan koulutukseen: Ei olennaisia eroja
Opetushallituksen päätös ammattipätevyyden tunnustamisesta: Hakijan todistukset tuottavat opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 5 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetun kelpoisuuden antaa perusopetuksessa englannin kielen ja saksan kielen opetusta. Todistukset tuottavat opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 10 §:n 1 momentissa tarkoitetun kelpoisuuden antaa lukiossa aineenopetusta, jossa yhtenä opetettavana aineena on englannin kieli ja muuna opetettavana aineena saksan kieli.

Esimerkki 2

Pätevöitymismaa ja -vuosi: Romania, 2015 
Hakijan ammattipätevyys lähtömaassa: Kelpoisuus antaa liikunnan opetusta 10-18-vuotiaille
Hakijan pätevyyden osoittavat asiakirjat: Tutkinto- ja opintotodistukset
Hakijan opettajankoulutus: Diploma de Master (2015), Diploma de Licenta (2013). Koulutuskokonaisuuteen sisältyvät viisivuotiset korkeakouluopinnot, joiden pääaineena on liikuntakasvatus ja joihin sisältyy pedagoginen koulutus
Suomalainen tutkintotaso, johon koulutus on rinnastettu: Ylempi korkeakoulututkinto
Hakijan ammattikokemus tai elinikäisen oppimisen avulla hankkimat tiedot, taidot ja pätevyys: Ei
Olennainen ero kansallisesti vaadittavaan koulutukseen: Ero koulutuksen sisällössä: opinnot eroavat lukion aineenopetukseen vaadittavista liikunnan opetettavan aineen opinnoista.
Opetushallituksen päätös ammattipätevyyden tunnustamisesta: Hakijan todistukset tuottavat opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 5 §:n 1 momentissa tarkoitetun kelpoisuuden antaa perusopetuksessa liikunnan aineenopetusta. Todistukset tuottavat opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 10 §:n 1 momentissa tarkoitetun kelpoisuuden antaa lukiossa liikunnan aineenopetusta sen jälkeen, kun hakija on suorittanut joko kelpoisuuskokeen tai sopeutumisajan. Kelpoisuuskokeen aihealueet ovat suomalainen koulu sekä opetusnäyte liikunnan aineenopetuksessa lukiossa. Kelpoisuuskokeen voi suorittaa sellaisessa yliopistossa, jossa annetaan aineenopettajan kelpoisuuden tuottavaa koulutusta. Kelpoisuuskokeen suorittaminen osoitetaan yliopiston antamalla todistuksella. Sopeutumisaika suoritetaan toimimalla liikunnan aineenopettajana Suomessa. Sopeutumisajan pituus on 9 kuukautta. 

Erityisopettajan ammattipätevyyden tunnustaminen 

Esimerkki 1

Pätevöitymismaa ja -vuosi: Viro, 2017 
Hakijan ammattipätevyys lähtömaassa: Erityisopettaja (eripedagoog)
Hakijan pätevyyden osoittavat asiakirjat: Tutkintotodistukset
Hakijan opettajankoulutus: Bakalaureus artium - ja haridusteaduse magister -tutkinnot. Magister-tutkintoon sisältyy erityisopettajan koulutus.
Suomalainen tutkintotaso, johon koulutus on rinnastettu: Ylempi korkeakoulututkinto
Olennainen ero kansallisesti vaadittavaan koulutukseen: Ei olennaisia eroja
Opetushallituksen päätös ammattipätevyyden tunnustamisesta: Hakijan todistukset tuottavat opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun kelpoisuuden antaa perusopetuslain (628/1998) 16 §:n 2 momentissa tarkoitettua osa-aikaista erityisopetusta

Kuvituskuva - pojat ja tietokoneet
Kuva: Satu Haavisto
Takaisin ylös

Opetushallitus voi rinnastaa ulkomailla suoritettuja korkeakouluopintoja Suomessa suoritettaviin korkeakoulututkintoihin tai -opintoihin, jotka ovat kelpoisuusvaatimuksena tiettyyn opetustehtävään. Päätöksenteko perustuu ulkomaanopintolakiin. Lakia sovelletaan, jos hakijalle ei voida antaa luvussa 3 kuvattua päätöstä ammattipätevyyden tunnustamisesta.

Päätöksenteko perustuu korkeakoulututkintojen ja -opintojen vertailuun. Työkokemusta ei voida huomioida. Myönteinen päätös voidaan antaa, jos hakijan korkeakoulututkinto ja -opinnot vastaavat tasoltaan ja sisällöltään Suomessa opetustehtävään vaadittavaa korkeakoulututkintoa ja opettajankoulutuksen opintoja. Esimerkiksi perusopetuksen tai lukion opettajan kelpoisuuden tuottava rinnastamispäätös on mahdollista antaa vain, jos ulkomainen tutkinto on tasoltaan rinnastettavissa ylempään korkeakoulututkintoon.

Täydentävät opinnot

Päätöksissä edellytetään yleensä Suomessa suoritettavia täydentäviä opettajankoulutuksen opintoja. Kun ulkomailla suoritetut korkeakouluopinnot rinnastetaan tiettyyn, nimeltä mainittavaan Suomessa suoritettavaan korkeakoulututkintoon, päätöksessä voidaan edellyttää täydentäviä korkeakouluopintoja enintään kolmasosa suomalaiseen tutkintoon johtavien korkeakouluopintojen laajuudesta. Esimerkiksi rinnastettaessa ulkomailla suoritetut korkeakouluopinnot luokanopettajan kelpoisuuden tuottavaan kasvatustieteen maisterin tutkintoon, johon johtavien korkeakouluopintojen laajuus on 300 opintopistettä, voidaan edellyttää enintään 100 opintopisteen laajuiset täydentävät opinnot.

Kun ulkomailla suoritetut korkeakouluopinnot rinnastetaan tiettyyn Suomessa suoritettavaan korkeakoulun opintosuoritukseen, päätöksessä voidaan edellyttää täydentäviä korkeakouluopintoja enintään puolet Suomessa suoritettavan opintosuorituksen laajuudesta. Esimerkiksi rinnastettaessa ulkomailla suoritetut korkeakouluopinnot opettajan pedagogisiin opintoihin, joiden laajuus on 60 opintopistettä, voidaan edellyttää enintään 30 opintopisteen laajuiset täydentävät opinnot.

Myönteistä päätöstä ei voida antaa, jos erot koulutuksen sisällössä ovat niin suuret, että täydentävien opintojen enimmäismäärä ylittyisi. Jos päätöksessä edellytetään täydentäviä opintoja, hakija ottaa itse yhteyttä suomalaiseen korkeakouluun niiden suorittamiseksi. Täydentävät opinnot suoritettuaan hän hakee Opetushallitukselta lopullista päätöstä opintojensa rinnastamisesta.

Esimerkkejä päätöksistä

Seuraavassa annetaan esimerkkejä ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen rinnastamishakemuksista ja -päätöksistä. Esimerkeissä on tiedot hakijan koulutuksesta.

Rinnastaminen luokanopettajalta vaadittaviin opintoihin

Luokanopettajan tehtäviin on Suomessa kelpoinen henkilö, joka on suorittanut kasvatustieteen maisterin tutkinnon, perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihealueiden monialaiset opinnot (jatkossa monialaiset opinnot) ja opettajan pedagogiset opinnot. Luokanopettajan tehtäviin on kelpoinen myös henkilö, joka on pätevöitynyt aineenopettajaksi ja on lisäksi suorittanut monialaiset opinnot. Jotta ulkomainen koulutus voidaan rinnastaa Suomessa luokanopettajalta vaadittaviin tutkintoon ja opintoihin, sen tulee vastata tasoltaan Suomessa suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa ja sisällöltään Suomessa luokanopettajan kelpoisuuden antavaa koulutusta. Koulutuksen on pitänyt valmistaa luokanopettajan tehtäviä vastaaviin tehtäviin.

Esimerkki 1 

Tutkinnon suoritusmaa ja -vuosi: Venäjä, 2011
Hakijan tutkinto: Alaluokkien opettaja. Erikoisala: alkeiskoulutuksen pedagogiikka ja metodiikka. Tutkinto on viisivuotinen akateeminen loppututkinto. Tutkintoon on sisältynyt opettajankoulutus, joka on valmistanut eri aineiden opetukseen 7–11-vuotiaille.
Opetushallituksen päätös tutkinnon rinnastamisesta: Hakijan suorittama korkeakoulututkinto rinnastetaan Suomessa suoritettavaan ylempään korkeakoulututkintoon. Hakijan suorittama korkeakoulututkinto rinnastetaan luokanopettajan kelpoisuuden tuottavaan kasvatustieteen maisterin tutkintoon, johon sisältyvät vähintään 60 opintopisteen laajuiset peruskoulussa tai perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot sekä vähintään 60 opintopisteen laajuiset opettajan pedagogiset opinnot, jos hakija suorittaa suomalaisessa yliopistossa seuraavat opinnot:
1) 10–20 opintopisteen laajuiset kasvatustieteen syventävät opinnot
2) 20–30 opintopisteen laajuiset täydentävät perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot 15–20 opintopisteen laajuiset täydentävät opettajan pedagogiset opinnot.
Täydentävien perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisten opintojen suorittamisen jälkeen hakijan opinnot rinnastetaan 60 opintopisteen laajuisiin perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaisiin opintoihin. Täydentävien opettajan pedagogisten opintojen suorittamisen jälkeen hakijan opinnot rinnastetaan 60 opintopisteen laajuisiin opettajan pedagogisiin opintoihin.

Rinnastaminen aineenopettajalta vaadittaviin opintoihin

Aineenopettajan tehtäviin on Suomessa kelpoisuusvaatimuksena ylempi korkeakoulututkinto, aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineenopinnot (60 tai 120 opintopistettä) sekä opettajan pedagogiset opinnot. Jotta ulkomainen koulutus voidaan rinnastaa Suomessa aineenopettajalta vaadittavaan koulutukseen, sen tulee vastata tasoltaan Suomessa suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa ja sisällöltään aineenopettajan tehtäviin vaadittavia opintoja. Koulutuksen on suoritusmaassa pitänyt valmistaa aineenopettajan tehtäviin.

Esimerkki 1

Tutkinnon suoritusmaa ja -vuosi: Ukraina, 1992
Hakijan tutkinto: Fysiikan opettaja. Tutkinto on viisivuotinen akateeminen loppututkinto. Tutkintoon on sisältynyt opettajankoulutus, joka on valmistanut fysiikan opetukseen eri koulutustasoilla ja -muodoissa
Opetushallituksen päätös tutkinnon rinnastamisesta: Hakijan suorittama korkeakoulututkinto rinnastetaan Suomessa suoritettavaan ylempään korkeakoulututkintoon. Hakijan tutkintoon sisältyvät fysiikan opinnot rinnastetaan 120 opintopisteen laajuisiin fysiikan opetettavan aineen opintoihin. Hakijan kasvatustieteelliset opinnot rinnastetaan Suomessa suoritettaviin 60 opintopisteen laajuisiin opettajan pedagogisiin opintoihin, jos hakija suorittaa täydentävinä opintoina suomalaisessa korkeakoulussa 25–30 opintopisteen laajuiset opettajankoulutuksen opinnot, joihin sisältyy didaktisia opintoja ja ohjattua harjoittelua

Rinnastaminen erityisopettajalta vaadittaviin opintoihin

Perusopetuksessa osa-aikaista erityisopetusta antavan opettajan tehtäviin vaaditaan Suomessa ylempi korkeakoulututkinto ja erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot (jatkossa erityisopettajan opinnot). Jotta ulkomainen koulutus voidaan rinnastaa Suomessa erityisopettajalta vaadittavaan koulutukseen, sen tulee vastata tasoltaan Suomessa suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa ja sisällöltään Suomessa suoritettavia erityisopettajan opintoja. Koulutuksen on pitänyt suoritusmaassa pätevöittää erityisopetuksen tehtäviin. Perusopetuksessa erityisluokanopetusta antavan opettajan tehtäviin vaaditaan Suomessa luokanopettajan kelpoisuus (katso 4.2.1) ja erityisopettajan opinnot. Jotta ulkomainen koulutus voidaan rinnastaa Suomessa erityisluokanopettajalta vaadittavaan koulutukseen, sen tulee vastata tasoltaan Suomessa suoritettavaa ylempää korkeakoulututkintoa ja sisällöltään Suomessa luokanopettajan kelpoisuuden antavaa koulutusta sekä Suomessa suoritettavia erityisopettajan opintoja.

Tutkinnon suoritusmaa ja -vuosi: Venäjä, 2003
Hakijan tutkinto: Kuulovammaisten opettaja. Tutkinto on viisivuotinen akateeminen loppututkinto, johon sisältyy erityisopettajan koulutus
Opetushallituksen päätös tutkinnon rinnastamisesta: Hakijan suorittama korkeakoulututkinto rinnastetaan Suomessa suoritettavaan ylempään korkeakoulututkintoon. Hakijan suorittamat erityispedagogiset opinnot rinnastetaan Suomessa suoritettaviin 60 opintopisteen laajuisiin erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antaviin opintoihin, jos hakija suorittaa täydentävinä opintoina suomalaisessa yliopistossa 10–15 opintopisteen laajuiset erityisopetuksen tehtäviin ammatillisia valmiuksia antavat opinnot, joihin sisältyy opetusharjoittelu


Muut opetustehtävät / opettajankoulutuksen opintojen rinnastaminen

Opettajien kelpoisuusvaatimukset sisältävät yleensä useita osatekijöitä: tietyn tasoisen korkeakoulututkinnon lisäksi edellytetään tiettyjä opettajankoulutuksen opintoja. Opetushallitus voi tarvittaessa päätöksessään rinnastaa opettajankoulutuksen opintoja silloinkin, kun henkilölle ei voida antaa päätöstä kaikkien kelpoisuuden osatekijöiden osalta. 

Jos henkilö on suorittanut ulkomailla korkeakoulututkinnon ja haluaa Suomessa hakeutua suorittamaan opettajan pedagogisia opintoja, hän voi hakea Opetushallituksen päätöstä tutkinnon rinnastamisesta tietyn tasoiseen Suomessa suoritettavaan tutkintoon. Jos tutkinto rinnastetaan ylempään korkeakoulututkintoon, Opetushallitus voi tutkia mahdollisuuden rinnastaa hakijan opintoja Suomessa suoritettaviin opetettavan aineen opintoihin.

Jos henkilö on suorittanut ulkomailla korkeakoulututkinnon ja opettajankoulutuksen, hän voi hakea Opetushallituksen päätöstä tutkinnon rinnastamisesta tietyn tasoiseen Suomessa suoritettavaan tutkintoon sekä päätöstä tutkintoon sisältyvien kasvatustieteellisten opintojen rinnastamisesta opettajan pedagogisiin opintoihin.

Vapaassa sivistystyössä ja ammatillisessa koulutuksessa on opetustehtäviä, joihin on kelpoisuusvaatimuksena soveltuva korkeakoulututkinto ja opettajan pedagogiset opinnot. Jotta ulkomailla opettajaksi pätevöitynyt voi osoittaa kelpoisuutensa tällaiseen tehtävään, hän tarvitsee Opetushallituksen päätöksen tutkinnon rinnastamisesta tietyn tasoiseen Suomessa suoritettavaan korkeakoulututkintoon sekä tutkintoon sisältyvien kasvatustieteellisten opintojen rinnastamisesta opettajan pedagogisiin opintoihin. Tutkinnon soveltuvuudesta kyseiseen opetustehtävään päättää työnantaja.

Esimerkki 1

Tutkinnon suoritusmaa ja -vuosi: Moldova, 1996
Hakijan tutkinto: Viisivuotinen diploma de studii superioare -tutkinto matematiikan alalla. Erikoisala: soveltava matematiikka
Opetushallituksen päätös tutkinnon rinnastamisesta: Hakijan suorittama korkeakoulututkinto rinnastetaan Suomessa suoritettavaan ylempään korkeakoulututkintoon. Hakijan tutkintoon sisältyvät matematiikan opinnot rinnastetaan 120 opintopisteen laajuisiin matematiikan opetettavan aineen opintoihin.

Esimerkki 2

Tutkinnon suoritusmaa ja -vuosi: Albania, 1995
Hakijan tutkinto: Albanian kielen ja kirjallisuuden opettaja
Opetushallituksen päätös tutkinnon rinnastamisesta: Hakijan korkeakoulututkinto rinnastetaan Suomessa suoritettavaan ylempään korkeakoulututkintoon. Hakijan kasvatustieteelliset opinnot rinnastetaan Suomessa suoritettaviin 60 opintopisteen laajuisiin opettajan pedagogisiin opintoihin, jos hakija suorittaa täydentävinä opintoina suomalaisessa korkeakoulussa 25–30 opintopisteen laajuiset opettajankoulutuksen opinnot, joihin sisältyy kasvatustieteellisiä opintoja, didaktisia opintoja ja ohjattua harjoittelua.

Opettaja ja oppilaat tutkivat tekstiä
Kuva: Getty Images - Maskot
Takaisin ylös

Opetushallitus voi erityisestä syystä antaa päätöksen riittävistä opinnoista muulla kuin suomen, ruotsin tai saamen kielellä annettavaan opetukseen perusopetuksessa tai lukiossa. Päätökset perustuvat opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen 21 §:ään. Kelpoisuus rajataan päätöksessä tiettyyn kieleen ja tiettyyn opetustehtävään, esimerkiksi luokanopetukseen englannin kielellä annettavassa koulutuksessa. 

Myönteiselle päätökselle riittävistä opinnoista on seuraavia yleisiä edellytyksiä:

  • Hakijalla on korkeakoulututkinto, joka on rinnastettavissa vähintään alempaan korkeakoulututkintoon.
  • Hakija on suorittanut lähtömaassa vastaavaan opetustehtävään vaadittavat korkeakouluopinnot.
  • Hakijan suorittama opettajankoulutus vastaa laajuudeltaan, vaativuudeltaan ja sisällöltään kyseiseen opetustehtävään Suomessa vaadittavia opettajankoulutuksen opintoja.
  • Hakija on suorittanut opettajankoulutuksen sillä vieraalla kielellä, jolla aikoo opettaa Suomessa ja joka on lähtömaan virallinen kieli.

Päätöksissä edellytetään yleensä kelpoisuuskokeen suorittamista. Kelpoisuuskokeessa osoitetaan Suomessa kyseisessä opetustehtävässä vaadittavien tietojen ja taitojen hallinta. Kelpoisuuskokeen järjestää suomalainen opettajankoulutusta tarjoava yliopisto. Opetushallituksen päätöksessä määritellään kelpoisuuskokeen aihealueet ja se, missä kokeen voi suorittaa. Vieraskielisen opetuksen tehtäviin tuottaa koulutuksen osalta kelpoisuuden myös päätös ammattipätevyyden tunnustamisesta tai päätös ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen rinnastamisesta (katso luvut 3 ja 4).

Esimerkkejä päätöksistä

Luokanopetus englannin kielellä annettavassa opetuksessa 

Esimerkki 1

Tutkinnon suoritusmaa ja -vuosi: Australia, 2012
Hakijan tutkinto ja ammattipätevyyden osoittava todistus: Bachelor of Education (Primary and Middle). Tutkinto on akateeminen loppututkinto, johon johtaneet opinnot ovat olleet yhteensä nelivuotiset. Certificate of Teacher Registration
Hakijan opettajankoulutus: Bachelor of Education -tutkintoon sisältyvät korkeakouluopinnot, jotka ovat suuntautuneet eri aineiden opetukseen 6–11- sekä 11–14-vuotiaille.
Suomalainen tutkintotaso, johon koulutus on rinnastettu: Alempi korkeakoulututkinto
Tutkinnon ja opettajankoulutuksen kieli: englanti
Opetushallituksen päätös riittävistä opinnoista vieraskielisessä opetuksessa: Hakijalla on opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 21 §:ssä tarkoitetut riittävät opinnot luokanopetuksen antamiseen englanninkielisessä perusopetuksessa sen jälkeen, kun hän on suorittanut kelpoisuuskokeen kahdessa aihealueessa, jotka ovat opettajuutta tutkimassa ja suomalainen koulu.

Aineenopetus englannin kielellä annettavassa perusopetuksessa

Esimerkki 2

Tutkinnon suoritusmaa ja -vuosi: Kanada, 2003
Hakijan tutkinto ja ammattipätevyyden osoittava todistus: Bachelor of Education (Secondary Curriculum), Physical Education, English. Tutkinto on akateeminen loppututkinto, johon johtaneet opinnot ovat olleet yhteensä viisivuotiset. Permanent Professional Certificate
Hakijan opettajankoulutus: Tutkintoon sisältyy opettajankoulutus, joka on valmistanut liikunnan ja englannin opetukseen 6–18-vuotiaille.
Suomalainen tutkintotaso, johon koulutus on rinnastettu: Alempi korkeakoulututkinto
Tutkinnon ja opettajankoulutuksen kieli: englanti
Opetushallituksen päätös riittävistä opinnoista vieraskielisessä opetuksessa: Hakijalla on opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) 21 §:ssä tarkoitetut riittävät opinnot antaa liikunnan ja englannin aineenopetusta englanninkielisessä perusopetuksessa sen jälkeen, kun hän on suorittanut kelpoisuuskokeen kahdessa aihealueessa, jotka ovat opettajuutta tutkimassa ja suomalainen koulu. 

Kuvituskuva: opettaja auttaa oppilasta
Kuva: Kari Kuukka
Takaisin ylös

Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa tai Islannissa luokanopettajan tutkinnon suorittanut on tietyin edellytyksin ilman erillistä päätöstä kelpoinen antamaan luokanopetusta (asetus 986/1998, 4 §). Hän voi myös halutessaan hakea Opetushallituksen päätöstä opettajakelpoisuuden tunnustamisesta.

Koristeellinen kuva.
Kuva: Getty Images - Johner Images
Takaisin ylös

Eri opetustehtävissä vaadittavasta kielitaidosta ja kielenhallinnan osoittamisesta on säädetty opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa (986/1998). 

Se, miten opetustehtävässä vaadittava suomen tai ruotsin kielen taito tarvittaessa osoitetaan, määritellään valtioneuvoston asetuksessa suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa (481/2003). Vaadittavan suomen tai ruotsin kielen taidon voi osoittaa valtionhallinnon kielitutkinnolla tai yleisellä kielitutkinnolla tai tietyin edellytyksin myös suomalaisilla tutkintotodistuksilla.

Henkilöllä, joka on kouluttautunut opettajaksi Ruotsissa ja on suorittanut opetusharjoittelunsa yksinomaan ruotsin kielellä, katsotaan olevan ruotsinkielisen koulun erinomainen opetuskielen suullinen ja kirjallinen kielitaito.

 

Takaisin ylös
Opettajaksi Suomessa ulkomaisen koulutuksen perusteella
Vuonna 2018 laadittu ja vuonna 2020 päivitetty opas, johon sivun sisältö perustuu. Ei saavutettava.
Päivitetty