Kestävä kouluruokailu kutsuu kaikki syömään ja oppimaan. Kouluruokailu on nähty jo pitkään keskeisenä kestävän elämäntavan edistämisen ja hyvinvointioppimisen areenana. Tietoisesti suunnitellut ateriat ohjaavat ruokavalintoja ja ovat ruokailemiseen liittyvän oppimisen väline. Kun syödään yhdessä, opitaan yhdessä - myös kestäväksi!

Oppijat ruokailevat
Kuva: Niina Rodionoff

Kirjoittaja: opetusneuvos Marjaana Manninen, Opetushallitus

Perinteisesti ruokailun järjestämisessä on korostunut terveys, talous ja tehokkuus. Kestävyyden näkökulmasta nämä kaikki ovat tärkeitä osa-alueita. Kestävyyden kokonaisuutta ajatellen ruokailun järjestämisen viitekehyksenä toimii kuitenkin kestävän kehityksen kaikki neljä ulottuvuutta: taloudellinen, kulttuurinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys. Uusimmat koulu- ja oppilaitosruokailuun kohdennetut ruokailusuositukset ohjaavat kohti kokonaista kestävästi toimivaa kouluruokailujärjestelmää.

Vihreäsävyinen kuva kasvisruokalautasesta

Kestävän kehityksen teemat ovat osa aterian järjestämistä muun muassa niin, että suositeltavaa on tarjota vaihtoehtoja pääaterialle. Toisena vapaavalintaisena ateriana tulisi aina tarjota kasvisruokaa ja raaka-ainevalinnoissa huomioida ruoan terveys-, ilmasto- ja ympäristövaikutukset. Aterioiden suunnittelussa ja järjestämisessä kiinnitetään huomiota myös ruokahävikin ehkäisemiseen. Ruokavalikoimassa on lisääntynyt ja monipuolistunut kasvisten käyttö sekä terveys- että ympäristösyistä.

Takaisin ylös

Päivittäisessä nykyaikaisessa ruokailussa korostuvat koko kouluyhteisön yhteiset pedagogiset, koulutyöskentelyä rytmittävät ruokahetket. Arjen usein toistuvilla rutiineilla ja niihin liittyvillä valinnoilla on suuri vaikuttavuusarvo. Koulun opetussuunnitelmaan ja päivittäiseen työjärjestykseen kiinnitetty ruokailu on yksi oppimistulostemme menestystekijä. Menestys perustuu juuri meille ominaisille ja globaalissa mittakaavassa ainutlaatuisille vahvuuksillemme. Menestyksemme on tulosta siitä, että toteutamme oppimisen monia muotoja kouluympäristön eri toiminnoissa. Kouluruokailulla on ollut vuosikymmenien saatossa suuri potentiaali ja vaikuttavuus. Siinä toteutuu sekä informaali että formaali oppiminen mallioppimisena ja tietoisen, tavoitteellisen ohjauksen tukemana.

Takaisin ylös

Sinisävyinen haarukka, jonka päässä on spagettia ja kantarellia

Vaikka voimme ennustaa tulevaisuutta, ennusteiden tarkkaa toteutumista me emme tiedä. Haaste kestävän elämäntavan edellyttämälle arjen keinovalikoimalle, uusille toimintatavoille ja osaamista tukevalle pitkäjänteiselle koulutukselle on ilmeinen.  Tarvitaan suunnitelmallisia kokeiluja ja yhteiskehittämistä. Kouluruokailun kehittäminen voi osaltaan vastata yhteiskunnallisiin ja ympäristömuutoksen edellyttämiin muutostarpeisiin. Esimerkiksi peruskoulussa ruokailuhetkien tavoitteeksi on asetettu paitsi kulttuurisen osaamisen kartuttaminen myös ilmaston muutosta hidastavan kestävän elämäntavan edistäminen. Kouluruokailun merkitys on sen kokonaisvaltaisuudessa oppimisympäristönä ja vaikuttavuudessa oppijoiden oppimistuloksiin ja hyvinvointiin.  Siksi erilaisten, vaihtoehtoisten ratkaisujen kokeileminen ja testaaminen käsillä oleviin kysymyksiin on erityisen tarkoituksenmukaista. Osallisuus on tärkeä osa oppimista, ja siksi koulujen ja oppilaitosten toimintakulttuurissa on oleellista lasten ja nuorten siirtyminen aktiviisiksi toimijoiksi.

Takaisin ylös

Purppurainen omena

Kestävä elämäntapa syntyy perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa laaja-alaisena osaamisena. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen tavoitteena on paitsi yksittäisten tieteenalojen tietojen ja taitojen oppiminen, myös laaja-alaisen osaamisen syntyminen. Tällä tarkoitetaan eri oppiaineiden yhteydessä opiskeltujen tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta, jota vaaditaan ihmisenä kasvamiseen, opiskeluun, työntekoon sekä kansalaisena toimimiseen nyt ja tulevaisuudessa. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Siihen, miten oppijat näitä tietojaan ja taitojaan käyttävät, vaikuttaa heidän omaksumansa arvot ja asenteet sekä tahto ja kyky toimia. Kestävä elämäntapa on suureksi osaksi arkisten asioiden, kuten juuri syömiseen liittyvien valintojen, hallintaa. Koulun ja oppilaitoksen arjessa pidetään huolta siitä, että arjen hallinnan edellyttämä kyvykkyys ja minäpystyvyys saavat kehittymiseensä tukea.

Takaisin ylös

Sininen pihlajanoksa

Kansallinen tahtotila on sinetöity säädöksin, ja se tarjoaa jokaiselle tasa-arvoisen mahdollisuuden maksuttomaan ja ohjattuun kouluruokailuun. Yhteiskunnan varoilla toteutetulta ruokailutapahtumalta voi myös odottaa tiettyjä toimintatapoja. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden kouluruokailulta vaatima ruokaosaamisen tukeminen edellyttää yhä vahvempaa ruokakasvatuksellista otetta koko kouluyhteisöltä. Sen lisäksi, että ruokailulla on monipuolinen oppimista ja hyvinvointia tukeva tehtävä, on sen myös osaltaan tuettava oppilaiden kasvua ihmisinä. Jokapäiväisessä ruokailussa näkyvien arvojen on vastattava koulutuksen yleisiä arvoja ja tuotava tehtyjä valintoja näkyviksi ruokailuun osallistuville oppilaille ja koulun henkilöstölle.

Takaisin ylös