Kestävyyskunto

Kestävyyskunto tarkoittaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kykyä pumpata verta sekä kuljettaa happea lihasten käyttöön. Kestävyys ilmenee kehon kykynä jaksaa pitkäkestoista fyysistä rasitusta, kuten juoksua tai pyöräilyä. 

Hyvä kestävyyskunto...

• toimii pohjana kaikelle liikkumiselle
• tukee yksilön jaksamista päivittäisissä toimissa (mm. seisominen, käveleminen, portaiden kulkeminen)
• edistää jaksamista koulupäivän aikana ja vapaa-ajalla
• auttaa kehoa palautumaan rasituksesta ja mahdollistaa kovemmankin fyysisen harjoittelun. 

Move!-mittauksissa kestävyyskuntoa mittaa 20 metrin viivajuoksu.

Kestävyyskunnon kehittäminen

Kestävyyskunnon ylläpitäminen vaatii säännöllistä, reipasta tai rasittavaa liikuntaa. Sen perusta on arkisessa aktiivisuudessa ja tehokkaimmin se kehittyy, kun riittävän usein hengästyy ja hikoilee itselleen sopivalla tavalla. Kehittymistä ei huomaa saman tien, vaan muutokset näkyvät viiveellä. Parantuneen kestävyyskunnon huomaa, kun arjessa jaksaa paremmin ja tuntee itsensä virkeämmäksi. Kestävyyskunto lähtee heikkenemään, mikäli reipas ja rasittava liikkuminen vähenee pitkäksi aikaa.

Arjessa kestävyyskuntoa voi kehittää esimerkiksi:

• kulkemalla koulumatkan aktiivisella tavalla esimerkiksi pyöräillen tai kävellen
• valitsemalla portaat hissin sijaan
• ulkoiluttamalla koiraa
• pelaamalla vauhdikkaita pihapelejä ja -leikkejä
• osallistumalla kodin pihatöihin, kuten haravointiin tai lumitöihin
• luonnossa liikkumalla.       

Kestävyyskuntoa kehittävät tehokkaimmin ne liikuntamuodot, joissa useat suuret lihasryhmät tekevät töitä ja joissa hengästyy reilusti. Tällaisia liikuntamuotoja ovat esimerkiksi:

• reipas kävely ja juoksu
• hiihto
• uinti
• rullaluistelu
• tanssi
• pyöräily
• palloilulajit, kuten jalkapallo ja koripallo.