Tutkintovientiä toteuttava organisaatio

Suomalainen koulutuksen järjestäjä on aina vastuussa toteutuksen laadusta, osaamisen arvioinnista ja todistusten antamisesta.

Koulutuksen järjestäjän velvollisuus on eriyttää valtion rahoittama ammatillinen koulutus tutkintoviennistä ja varmistaa, että rahoitusta koskevat tiedot on merkitty oikein myös tietojärjestelmiin. 

 

Tutkintoviennin sopimukset ja eettisen toiminnan varmistaminen

Tutkintovientiin, kuten kaikkeen liiketoimintaan liittyy riskejä. Huolellinen sopimusvalmistelu parantaa tilauskoulutuksen laatua sekä ehkäisee epäselvyyksistä aiheutuvia ongelmia tilauskoulutuksen opiskelijoille ja mainehaittoja koulutuksen järjestäjille ja suomalaiselle koulutusjärjestelmälle. Koulutuksen järjestäjän tulee varmistaa, että sen solmimat sopimukset eivät anna sijaa epäeettiselle tai lainvastaiselle toiminnalle sen omassa tai yhteistyökumppaneiden toiminnassa. Sopimuksilla turvataan muun muassa koulutuksen järjestäjän oikeudellinen asema ja taloudelliset saatavat. 

Tilauskoulutuksen sopimukset (sekä tilaajan ja koulutuksen järjestäjän välillä, että tilaajan ja opiskelijan välillä) vaikuttavat olennaisesti myös opiskelijoiden asemaan ja oikeusturvaan. Sopimuksia solmittaessa varmistetaan, että tutkintovienti toteutuu kestävästi myös opiskelijan näkökulmasta.

 

Tutkintoviennin rahoittaminen

Tutkintovienti on koulutuksen järjestäjän liiketaloudellista toimintaa kilpailluilla markkinoilla. Toiminta ei saa heikentää koulutuksen järjestäjän järjestämisluvassa määrättyjen tutkintojen ja koulutuksen järjestämisedellytyksiä Suomessa. Koulutuksen järjestäjä organisoi kaupallisen toiminnan huomioiden toiminnan riskit ja kaupallisen luonteen. Tutkintokoulutuksesta EU-/ETA-alueen ulkopuolelle tai tilauskoulutuksesta ei voi saada perus-, suoritus tai vaikuttavuusrahoitusta. 

 

Tutkintokoulutus vs. tilauskoulutus

Tutkintokoulutus kattaa mahdollisuuden tutkinnon osien tai koko tutkinnon suorittamiseen.

Tutkintokoulutuksen järjestämisestä Euroopan talousalueen ulkopuolella sekä tilauskoulutuksesta säädetään ammatillisen koulutuksen laissa.  

Tutkintokoulutusta voidaan järjestää EU-/ETA-alueen ulkopuolisten maiden yksittäisille kansalaisille, jotka maksavat itse koulutuksen.  

Tilauskoulutuksena myytävän tutkintokoulutuksen koulutuspaikkaa ei ole rajattu. Sitä voidaan järjestää joko Suomessa, EU-maissa tai EU-/ETA-alueen ulkopuolisissa maissa. Tilauskoulutusta järjestetään aina opiskelijaryhmille. Tilaajana ja rahoittajana voi olla valtio, kansainvälinen järjestö taikka suomalainen tai ulkomainen julkisyhteisö, säätiö tai yritys. Tilauskoulutusta voikin tarjota maksullisena esimerkiksi englannin kielellä Suomeen tuleville opiskelijaryhmille. 

Tilauskoulutuksessa aloittaneet opiskelijat suorittavat tutkintonsa lähtökohtaisesti tilauskoulutuksena. Tilauskoulutukseen osallistuvia opiskelijoita tulee informoida siitä, että heidän asemansa poikkeaa muista tutkinto-opiskelijoista.

 

Tilauskoulutus oppisopimuskoulutuksena

Suomessa tilauskoulutusta voidaan toteuttaa myös oppisopimuskoulutuksena, jolloin opiskelija hankkii osaamista pääosin käytännön työtehtäviä tehden työpaikalla työ- tai virkasuhteessa. Silloin noudatetaan oppisopimuskoulutuksesta annettuja säännöksiä.  Näissä tilanteissa selvitetään, tarvitseeko opiskelija opiskelijan vai työntekijän oleskeluluvan. Tilauskoulutuksena käynnistynyt koulutus on näissäkin tapauksissa tilauskoulutusta, eikä sitä saa rahoittaa valtionosuusrahoituksella.

Takaisin ylös

Opetushallitus määrää tutkinnon perusteista. Perusteet laaditaan ensisijaisesti suomen ja ruotsin kielellä. Tutkintovientiä varten Opetushallitus tekee määräyksen poiketa tutkinnon perusteista. Tutkintovientiä edistääkseen Opetushallitus voi poiketa tutkinnon perustemääräyksessä välttämättömiltä osin sellaisista tutkinnon perusteiden mukaisista ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista, jotka liittyvät Suomen lainsäädäntöön, kulttuuriin tai olosuhteisiin taikka vastaaviin Suomeen sidoksissa oleviin seikkoihin. Perusteiden keskeisistä ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista ei kuitenkaan voi poiketa. Tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset ja arvioinnin kriteerit muodostavat suomalaisten tutkintojen sisällön ja vaatimustason, jota ulkomaisen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmilla tai maan omilla standardeilla ei voi muuttaa.  

 

Kansallisten tutkinnon perusteiden käyttäminen tutkintoviennissä

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain säännökset eivät estä kansallisten tutkinnon perusteiden käyttämistä tutkintoviennissä. Tutkintovientiä toteuttavan koulutuksen järjestäjän tuleekin yhdessä koulutuksen tilaajan kanssa harkita, milloin kansallisen perustemääräyksen käyttäminen on tarkoituksenmukaista. Jos tilauskoulutuksella on tarkoitus kouluttaa ammattitaitoisia ja päteviä osaajia suomalaisille työmarkkinoille, on perusteltua käyttää kansallisia tutkinnon perusteita. Tällainen tilanne voi syntyä esimerkiksi, jos tilauskoulutuksen kohderyhmänä ovat Suomeen ETA-alueen ulkopuolelta tulevat opiskelijat, joiden tavoitteena on koulutuksen jälkeen työllistyä Suomeen työvoimapulasta kärsivälle alalle.

Kansallisia tutkinnon perusteita käytettäessä on otettava huomioon perusteissa määrätyt kielitaitovaatimukset. Henkilökohtaistamisen yhteydessä voidaan yksittäisen opiskelijan osalta arviointia mukauttaa ja osaamistavoitteista tai ammattitaitovaatimuksista voidaan poiketa. Näissä tapauksissa tutkintotodistuksen antamiselle voi muodostua esteitä.

Käytettäessä kansallisia tutkinnon perusteita tutkintoviennissä, koulutuksen järjestäjän ei tarvitse hakea Opetushallitukselta erillistä lupaa.

 

Lupa tutkinnon perusteiden poikkeamismääräyksen soveltamiseen tutkintoviennissä

Koulutuksen järjestäjä anoo lupaa poikkeamismääräyksen soveltamiseen tutkintoviennissä. Koulutuksen järjestäjä vastaa perusteiden kääntämisestä. 

Tutkintojen uudistuessa perusteelle määriteltävä siirtymäaika koskee myös poikkeamismääräystä. 

Takaisin ylös

Tutkintovienti ei vaadi koulutuksen järjestäjältä vieraskielisen koulutuksen järjestämislupaa. Opetus ja tutkinto järjestetään niillä kielillä, jotka ovat kohdemaan kannalta tarkoituksenmukaisia ja joista sovitaan tilaajan kanssa. Opetus- ja tutkintokielten tarkoituksenmukainen valinta parantaa tilauskoulutuksen vaikuttavuutta ja vahvistaa kohdemaan työmarkkinoiden kannalta tarpeellista kielitaitoa.

Koulutuksen järjestäjä vastaa koulutukseen ja tutkintoon kytkeytyvien dokumenttien käännöksistä. 

Takaisin ylös

Koulutuksen järjestäjä perii koulutuksen tilaajalta tai EU- ja ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta maksun, joka kattaa vähintään koulutuksen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset. Koulutuksen tilaajalla on lisäksi oikeus periä EU- ja ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoiltaan lähtömaan elinkustannuksiin nähden kohtuullisen maksun. EU- ja ETA-alueen kansalaisilta tilaaja ei saa periä maksua.

 

Takaisin ylös

Suomalainen ammatillinen koulutus on vahvasti osaamisperusteista. Keskeistä on tutkinnon perusteissa vaaditun osaamisen saavuttaminen, ei se miten tutkintokoulutus järjestetään. Opiskelijalla on kuitenkin oikeus saada riittävästi ohjausta ja tukea. Koulutuksen järjestäjän tulee varmentaa, että osaamista hankitaan tutkinnon suorittamisen kannalta tarkoituksenmukaisessa oppimisympäristössä.

Osaamisen arviointiin sovelletaan yleisesti ammatillisen koulutuksen arviointiin annettuja säädöksiä ja määräyksiä. Arviointi toteutetaan käytännön työtehtävissä. Arvioijat voivat olla suomalaisia tai paikallisia opettajia ja työelämän edustajia. Arvioijat tulee aina kouluttaa ja perehdyttää tehtävään. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että arvioijat on perehdytetty. 

Tilauskoulutuksessa asiakkaan kanssa sovitaan, tehdäänkö opiskelijoille opintojen henkilökohtaistaminen. 

Koulutuksen järjestäjät kuvaavat omat toimintatapansa tutkintoviennin toteuttamisessa siinä vaiheessa, kun ne hakevat lupaa soveltaa määräystä poiketa tutkinnon perusteista tutkintoviennissä.    

Takaisin ylös

Koulutuksen järjestäjä vie opiskelijan arviointeja koskevat tiedot opintohallintojärjestelmäänsä. Jos opintohallintojärjestelmä on integroitu, opiskelijan suorituksia koskevat tiedot siirtyvät automaattisesti KOSKI-järjestelmään. 

Takaisin ylös

Koulutuksen järjestäjä myöntää opiskelijoille todistukset Opetushallituksen antamaa todistusmääräystä noudattaen. Tutkintoviennissä suoritettu tutkinto tuottaa vastaavan jatko-opintokelpoisuuden kuin suomalaiset toisen asteen ammatillisen koulutuksen tutkinnot. 

Takaisin ylös