Esiopetus on ollut avoinna ja toiminnassa koko koronaepidemian ajan. Toiminta on pyritty toteuttamaan lasten näkökulmasta normaaliolosuhteita vastaavasti, ohjeet ja suositukset huomioiden. On tärkeää suunnata katseet kohti tulevaa ja suunnitella, miten koronan aiheuttamasta poikkeuksellisesta tilanteesta palaudutaan ja mihin esiopetuksenjärjestämisessä tulisi jatkossa kiinnittää huomiota.
Tyttö syö lounasta varhaiskasvatuksessa.
Kuva: Satu Haavisto

Jos koronatilanne mahdollisesti tasaantuu, on keväällä 2022 tärkeää rakentaa yhdessä uudenlaista, sujuvaa, hyvinvoivaa ja turvallista esiopetuksen arkea lapsille ja henkilöstölle. Paikallisesti on tärkeää suunnitella, miten koronan aiheuttamasta poikkeuksellisesta tilanteesta palaudutaan ja miten tämä tulisi huomioida esiopetuksen järjestämisessä. 

Tautitilanteen helpottaminen ei tarkoita, että esiopetuksessa voitaisiin siirtyä täysin tavanomaisiin käytäntöihin. Esiopetuksen järjestäjien on hyvä varautua samalla myös siihen, että koronatilanne voi vaihdella paikallisesti. Tähän liittyvä tukimateriaali löytyy Varautuminen koronatilanteen jatkumiseen esiopetuksessa 1.1.2022 alkaen -sivulta.

Koronaepidemian vaikutukset esiopetukseen ja varhaiskasvatukseen ovat olleet hyvin erilaisia eri puolilla Suomea, joten myös palautumiseen tarvittavat toimet voivat olla erilaisia. Vaikka esiopetus ja varhaiskasvatus ovat olleet kaikille lapsille avoimia sekä poikkeusaikana että sitä seuranneena epidemia-aikana, on poikkeuksellinen aika voinut syventää jo aiemmin syntyneitä ongelmia ja vaikeuttaa niiden ratkomista paikallisesti tai yksilön kannalta. Eroja voi olla myös saman alueen, esiopetuksen tai varhaiskasvatuksen järjestäjän ja toimintayksikön sisällä. 

Koronaviruksen vaikutukset voivat olla pitkäaikaisia, ja lapsille on voinut muodostua hyvinvointi- tai osallistumisvajetta, jota on syytä selvittää ja paikata erilaisin keinoin. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota niihin lapsiin, joilla on ennestään ollut vaikeuksia ja jotka ovat kärsineet koronavirustilanteesta. Myös henkilöstön ja esihenkilöiden jaksamiseen ja hyvinvointiin tulee kiinnittää huomiota. Tämä ohje on tarkoitettu muistilistaksi ja tueksi esiopetuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen paikallisesti keväällä 2022. Katso myös palautumista ja varautumista käsittelevä esiopetuksen webinaari ja esitysmateriaali syyslukukauteen 2021.

Esiopetuksen järjestämisessä kevätlukukaudella 2022 on hyvä suunnitella seuraavat asiat: 

  •  Millaisia toimia koronatilanteesta palautumiseen tarvitaan? 
  •  Miten lasten tulevaisuususkoa voidaan vahvistaa?
  •  Miten esiopetukseen ja varhaiskasvatukseen palaamista ja oppimista tuetaan tai osallistumisvajetta paikataan koronaepidemian jälkeen?
  •  Miten varmistetaan maahanmuuttotaustaisten lasten esiopetukseen pääsy, opetuksen jatkuminen ja tarvittava pedagoginen tukeminen? 
  •  Miten vastataan haavoittuvassa asemassa olevien lasten erityistarpeisiin ja varmistetaan keinot heidän tukemisekseen?
  •  Miten tuetaan ja lisätään lasten hyvinvointia ja yhteisöön kuulumisen tunnetta uudessa tilanteessa?
  •  Miten selvitetään pitkään poissa olleiden, varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen palaavien lasten tilanteet ja mahdolliset tuen tarpeet?
  •  Miten esiopetuksesta viestitään koteihin sekä jatketaan kodin ja esiopetuksen yhteistyötä?
  •  Mitä on syytä huomioida johtamisen käytännöissä ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimisessa?
  •  Miten tasataan mahdolliset erot eri esiopetusta ja varhaiskasvatusta antavien yksiköiden välillä?
  •  Miten varmistetaan, että koronaepidemia-aikana kehittyneet myönteiset toimintatavat säilyvät?
  •  Kuka tai ketkä kirjaavat korona-ajan paikalliset opit mahdollisia uusia poikkeustilanteita varten

Koronaepidemia on voinut vaikuttaa monin tavoin siihen, miten lapset ovat voineet osallistua esiopetukseen ja varhaiskasvatukseen, ja miten niitä on järjestetty viime lukuvuoden aikana. Poikkeuksellisesta tilanteesta on tarpeen käydä keskusteluja, jakaa kokemuksia ja luoda yhteisöllisyyttä lukuvuoden alkaessa. Paikallisen tilanteen mukaan on arvioitava, millaista suunnittelua koronatilanteesta toipuminen edellyttää.

Esiopetuksenjärjestäjän vastuulla on, että varhaiskasvatus sekä kasvun ja oppimisen tuki sekä esiopetuksen oppilashuolto järjestetään lainsäädännön ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisen suunnitelman mukaisesti. Opetushallitus suosittelee, että esiopetuksen järjestäjä suunnittelee, millaisia toimia paikallisesti tarvitaan koronavirustilanteesta toipumisen tueksi. Paikallisesti voidaan myös päättää laatia erillinen palautumissuunnitelma tai liittää suunnitelma osaksi yksikön toimintasuunnitelmaa. 

Palautumissuunnittelussa otetaan huomioon esimerkiksi seuraavia seikkoja:

  •  Miten paikallisessa suunnittelussa otetaan huomioon esimerkiksi seuraavat tasot: esiopetuksen järjestäjä, toimintayksikkö ja yksittäinen henkilöstön jäsen sekä lapsi ja huoltaja?
  •  Millaista tietoa tarvitaan suunnittelun tueksi?
  •  Miten kerätään tietoa koronatilanteen vaikutuksista eri ryhmiin, esimerkiksi lapsiin, henkilöstöön?
  •  Miten lapsia, henkilöstöä ja huoltajia osallistetaan ja kuullaan?
  •  Miten koronavirusta käsitellään esiopetuksessa ja kokemuksia koronasta jaetaan?
  •  Miten suunnittelun avulla tuetaan ja luodaan luottamusta tulevaan?
  •  Millaisille toimille on tarve eri ryhmillä tai alueellisesti, paikallisesti tai yksikkökohtaisesti?

Korona-ajan kokemusten perusteella voidaan kehittää esiopetuksen toimintaa ja opetusta esimerkiksi luomalla toimintamalleja 

  •  lasten hyvinvoinnin tukemiseksi
  •  lasten tuen tarpeiden tunnistamiseksi ja yksilöllisen tuen vahvistamiseksi
  •  lasten oppimisvalmiuksien vahvistamiseksi
  •  digitaitoihin ja -pedagogiikkaan osana varhaiskasvatusta
  •  esiopetuksen toimintayksikön johtamisen johdonmukaisuuteen ja henkilöstön tukemiseen.

Erityisesti on tärkeää hyödyntää korona-aikana hyviksi todettujen digitaalisten ratkaisujen käyttöä myös jatkossa. On tärkeää kuulla henkilöstön, lasten ja huoltajien kokemuksia siitä, mitkä ratkaisut ovat toimineet hyvin ja mitkä ovat edistäneet vuorovaikutusta. Samalla voidaan arvioida, mitkä ratkaisut eivät toimineet ja pohtia käytetäänkö niitä jatkossa. 

Uudet lukutaidot -kehittämisohjelmassa laadittuja tieto- ja viestintäteknologisen osaamisen kuvauksia voidaan käyttää apuna kun suunnitellaan, miten lasten ja esiopetuksen henkilöstön digitaitoja on hyvä kehittää edelleen. 
 

Takaisin ylös

Koronaepidemia on vaikuttanut lasten elämään monilla eri tavoilla. Jokaisen lapsen kokemus kaikille uudessa tilanteessa on ollut erilainen ja yksilöllinen. Epidemian aika on hyvin todennäköisesti vaikuttanut lasten kokemuksiin arjesta ja tulevaisuudesta. Esiopetuksen henkilöstön tärkeänä tehtävänä on ylläpitää ja vahvistaa lasten tulevaisuususkoa ja turvallisuuden tunnetta. Koronavuosi ja sen aikaiset kokemukset ovat vain yksi osa lasten elämää.  

Sekä lasten että esiopetuksen henkilöstön korona-aikana oppimat taidot ja uudessa tilanteessa löydetyt vahvuudet toimivat omalta osaltaan monipuolisina tulevaisuuden rakennusaineina. Yhdessä tekeminen, tulevaisuustaitojen pohtiminen ja positiivisen utelias suhtautuminen tulevaisuuteen ovat toimivia keinoja vahvistaa lasten hyvinvointia.

On myös syytä pohtia, millä konkreettisilla toimilla voidaan tukea esimerkiksi esiopetuksen johdon, henkilöstön tai lastentulevaisuususkon vahvistumista. 
 

Takaisin ylös

Yhdeksi keskeiseksi korona-ajanvaikutukseksi on tunnistettuoppimisvajeen käsite. Oppimisvajeella tarkoitetaan tässä eri syistä, kuten lapsen tai opettajan poissaloista, kotien epävarmasta tilanteesta tai oppimisen tuen toteutumisen puutteista lapsille aiheutunutta viivästymistä oppimisessa. 

Oppimisvaje voi olla laajaa tai se voi ilmetä vain joillain oppimisen osa-alueilla. Oppimisvaje voi liittyä esimerkiksi työtapoihin, kaveritaitoihin tai vaikkapa kielellisten taitojen kehittymiseen. Vaje voi heijastua oppimisvaikeuksina, epävarmana työskentelynä, levottomuutena tai lapsen oppimisen ilon katoamisena. Oppimisvajeen paikkaaminen on tärkeää lapsen hyvinvoinnin ja oppimisen jatkumon näkökulmista. lapsen tuen tarpeiden varhaisella havaitsemisella ja tarpeisiin vastaamisella on myös kansantaloudellista merkitystä.

On hyvä kiinnittää huomiota yhteisöllisyyden tukemiseen ja uudelleen ryhmäyttämiseen. On hyvä antaa aikaa totuttelulle uuteen tilanteeseen ja yhdessä tekemiseen. Lasten kanssa voidaan rakentaa ja kerrata yhdessä turvallisuuteen ja yhdessäoloon liittyviä sääntöjä. 
 

Takaisin ylös

Esiopetus voi alkaa lapsille tutussa ryhmässä, mutta usein ryhmä vaihtuu. Lasten ryhmäytyminen, toisiin tutustuminen ja yhteishengen löytäminen ovat tärkeä vaihe esiopetuksen alussa. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää uusiin lapsiin tai pitempään poissaolleisiin lapsiin. Ryhmään kuulumisen tunne on erityisen tärkeää myös lapsille, joille esiopetuksen kieli on vieras tai joilla on vaikeuksia kommunikoinnissa. 

Lapsella on oikeus saada tarvitsemaansa ohjausta sekä kasvun ja oppimisen tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Opetuksen järjestäjän ja opettajien tulee huolellisesti seurata mahdollisia uusia ja vanhoja tuen tarpeita. Osalle lapsista on saattanut kertyä poissaoloja koronaepidemian aikana ja tämä on voinut vaikuttaa heidän oppimistuloksiinsa. Lapsella on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta. Tarvittaessa opettaja ja erityisopettaja tekevät tilannearvion sekä täsmentävät tukitoimien suunnitelmia tai päivittävät voimassa olevia pedagogisen tuen asiakirjoja.  
 

Takaisin ylös

Epidemia-aikana on eri selvityksissä ja myös julkisessa keskustelussa kannettu huolta epidemian vaikutuksista lasten hyvinvointiin ja erityisesti mielenterveyteen. Tässä yhteydessä hyvinvointivaje tarkoittaa lapsen psykologisen, sosiaalisen tai fyysisen hyvinvoinnin vaarantumista, mikä voi johtua eri syistä. Hyvinvointivajeen käsite voi viitata myös tilanteeseen, jossa epidemian seurauksena esiopetuksessa on jouduttu muuttamaan toimintatapoja. Korona-aika on voinut aiheuttaa osalle lapsista turvattomuutta, kun esimerkiksi yhteiset kohtaamiset ja harrastukset ovat vähentyneet ja yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemukset ovat yleistyneet. 

Lasten kokemusmaailmassa yli vuoden kestänyt ajanjakso on huomattavan pitkä ja se on muuttanut merkittävästi heidän elämäänsä. Kokemukset ovat kuitenkin yksilöllisiä. Lasten mahdollisuudet saada tukea kehitykseen, oppimiseen ja hyvinvointiin ovat saattaneet heikentyä johtuen esimerkiksi pitkään jatkuneesta poissaolosta tai vaikeuksista tukipalvelujen saatavuudessa. Myös perheiden voimavarat lasten tukemisessa ovat erilaisia. Tässä vaiheessa voi olla haasteellista erottaa, mitkä lasten mahdollisista ongelmista tai lisääntyneestä avun tarpeesta ovat yksinomaan epidemian aiheuttamia. 

Lasten hyvinvointi rakentuu heidän arkiympäristössään. Henkilöstön tehtävä on tunnistaa lasten yksilölliset oppimisen ja hyvinvoinnin tarpeet sekä vastata niihin oikea-aikaisesti. Poikkeava tilanne on voinut luoda myös uusia toimivia käytäntöjä, kuten aiempaa parempaa kuvallista viestintää huoltajien kanssa. 

 Toimintavuoden käynnistyessä on tärkeää huomioida seuraavat kohdat:

  •  Jokaisen lapsen yksilölliseen hyvinvointiin ja osallistumiseen tulee kiinnittää huomiota. Lasten tuen tarpeita ja poikkeuksellisten järjestelyjen mahdollisia vaikutuksia seurataan ja arvioidaan erityisesti heidän kohdallaan, jotka ovat olleet poissa pitkään tai jotka ovat jo aiemmin tarvinneet enemmän tukea kehitykseen ja oppimiseen tai suomi/ruotsi toisena kielenä -oppimiseen.
  •  Erityisesti varhaisessa tunnistamisessa ja hyvinvoinnin tukemisessa opettajat ja muu henkilöstö ovat avainasemassa. Lasten yksilöllinen kohtaaminen, arvostetuksi tulemisen kokemukset sekä myönteinen ja kannustava palaute ovat erityisen tärkeitä.
  •  Yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden vahvistamisen tarve on kaikille merkityksellistä. Yhteisöllisen työn toimintatavat suunnitellaan ja sovitaan yhdessä henkilöstön kanssa, lasten ja huoltajien osallisuus huomioiden. 
  •  Lasten tunne- ja vuorovaikutustaitojen, ryhmäytymisen tukemisen sekä myönteisen ryhmädynamiikan rakentamiseen on hyvä kiinnittää huomiota jokaisessa ryhmässä.
  •  Fyysistä aktiivisuutta ja riittävää liikkumista on hyvä vahvistaa suunnitelmallisesti.
  •  Työtapojen valinnalla voidaan harjoitella sosiaalisia taitoja, kaveritaitoja ja edistää lasten liittymistä ryhmään. 
Takaisin ylös

Esiopetuksen käynnistyessä on oikea hetki tarkistaa myös oppilashuollon toimintatavat lukuvuoden varalle. 

Jokaisessa esiopetusta järjestävässä koulussa / päiväkodissa toimii oppilashuoltoryhmä, joka suunnittelee oppilashuollon ja hyvinvointityön toimintatavat sekä sopii työn edellyttämästä vastuunjaosta. 
Oppilashuoltoryhmien työn aloituksen tueksi kevätlukukaudella 2022 on valmisteltu erillinen muistilista.

  •  Työyhteisössä kerrataan oppilashuollon toimintatavat niin yhteisöllisessä työssä (ml. oppilashuoltosuunnitelman ajantasaistaminen) kuin yksilökohtaisten oppilashuoltopalvelujen osalta.
  • Huoltajille annetaan tietoa oppilashuoltopalveluihin (psykologi, kuraattori ja kouluterveydenhuolto) hakeutumisesta ja palveluiden yhteystiedot sekä tietoa kouluyhteisön yhteisöllisestä työstä ja sen toimintatavoista.
  • Jos esiopetuksen tai oppilashuollon työntekijällä herää huoli lapsesta, työntekijän on oltava viipymättä yhteydessä psykologi- tai kuraattoripalveluihin. Jos yhteydenottoa ei voida tehdä yhdessä lapsen kanssa, annetaan hänelle tieto yhteydenotosta. Välttämättömät tiedot tuen tarpeen arvioimiseksi luovutetaan psykologille tai kuraattorille salassapidon estämättä.
  • Lapsia ohjataan tarvittaessa myös kouluterveydenhuollon palveluihin normaalien käytäntöjen mukaisesti.
  • Tarvittaessa yksittäisen lapsen tukemiseksi kootaan monilainen asiantuntijaryhmä (edellyttää suostumuksen).
  • Aina koulun/päiväkodin omat toimenpiteet ja opiskeluhuoltopalvelujen tuki eivät ole riittäviä. Tällöin lapsi ohjataan koulun ulkopuolisen avun piiriin kuten perheneuvolaan tai erikoissairaanhoidon palveluihin. Lastensuojelua voi konsultoida alaikäistä lasta koskevissa ongelmatilanteissa ja kysyä heiltä neuvoa toimintatavasta. Tilanteissa, joissa huoli on akuutti tai suuri, tehdään ilmoitus lastensuojeluun vastaavin edellytyksin kuin normaalioloissa.
Takaisin ylös

Esiopetuksessa seurataan lasten poissaoloja ja tarpeen mukaan keskustellaan huolta aiheuttavista poissaoloista huoltajan kanssa. Runsaisiin poissaoloihin tai epäsäännölliseen esiopetukseen osallistumiseen tulee kiinnittää huomiota ja käydä keskustelua huoltajien kanssa tilanteesta. Ne voivat olla syy aloittaa tuen tarpeen kartoitus, yksilöllisen oppilashuollon toimet tai tehostaa lapsen suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta. 

Riskiryhmään kuuluvia lapsia, tai lapsia joiden perheenjäsen kuuluu riskiryhmään, on saattanut olla pitkään pois varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta. Koronavirustilanteen mahdollisesti helpottaessa esiopetukseen osallistuminen on mahdollista. Koronaepidemian takia varhaiskasvatuksesta tai esiopetuksesta kotiopetukseen siirtyneiden lasten huoltajille on hyvä muistuttaa, että lapset ovat tervetulleita osallistumaan esiopetukseen. Lähiopetukseen palaavat lapset voivat tarvita oppimisen tukea tai oppilashuollon palveluja.
 

Takaisin ylös

Korona-ajan sosiaalinen eristäytyminen, harrastusten ja yhteisen toiminnan väheneminen sekä etäopetusjaksot ovat usean suomalaisen selvityksen mukaan lisänneet merkittävissä määrin lasten ja nuorten kokemaa yksinäisyyttä ja ulkopuolisuutta. Yksinäisyyden ja ulkopuolisuuden kokemukset olivat mm. WHO koululaistutkimuksen ja Kouluterveyskyselyn tulosten perusteella lisääntyneet jo ennen korona-aikaa, mutta kulunut vuosi on nostanut ne yhä voimakkaampaan kasvuun. Lapset ja nuoret kaipaavat ystäviä, kavereita ja vertaissuhteita erityisesti silloin, jos tilanne kotona on epävarma tai turvaton. 
Yksinäisyyden kokemusten lisääntymisen lisäksi erityistä huolta tuottaa mm. Lapsistrategian koronatyöryhmän esille nostama nuorten kokemus siitä, että vaikka ystäviä ja vertaissuhteita kaivataan, ovat pitkään jatkuneet rajoitukset johtaneet tilanteeseen, jossa osallistumisen kynnys on noussut korkeaksi. Yksinäisyyden kokemuksista ja kavereiden kaipuusta huolimatta lapset ja nuoret ovat epävarmoja siitä, uskaltavatko lähteä muiden seuraan. Pitkään jatkunut etäelämä ja epävarmuus tulevasta ovat passivoineet ja lisänneet sosiaalisten tilanteiden pelkoja ja ahdistuneisuutta. Tämä tuo haasteita erityisesti uuden lukukauden alkuun.

Takaisin ylös

Viime lukuvuoden poikkeukselliset opetusjärjestelyt ovat voineet tuoda haasteita monien maahanmuuttotaustaisten lasten ja nuorten opiskeluun ja oppimiseen. Myös olojen palautuessa tarvitsee edelleen kiinnittää huomiota viestintään ja vuorovaikutukseen maahanmuuttotaustaisten lasten perheiden kanssa. Poikkeuksellisen lukuvuoden jälkeen tukea tarvitsevat erityisesti lapset, jotka puhuvat äidinkielenään muuta kuin esiopetuksen opetuskieltä tai joita koti ei ole pystynyt tukemaan esimerkiksi huoltajien suomen kielen taidon riittämättömyyden vuoksi. 

Maahanmuuttotaustaisia oppilaita opettavia opettajien kanssa on hyvä keskustella mahdollisista oppimisen puutteista tai jos oppilas on ollut paljon poissa. Jos lapselle on epidemia-ajan seurauksena muodostunut osaamisvajetta suomi tai ruotsi toisena kielenä osaamiseensa, sen opetusta tulisi tehostaa.


 

Takaisin ylös

Osallisuuden on todettu olevan keskeinen keino syrjäytymisen ja huono-osaisuuden torjumisessa. Osallisuus motivoi ja auttaa kiinnittymään esiopetukseen ja lapsiryhmään. Lapsella on oikeus tulla kuulluksi häntä itseään koskevissa päätöksissä. Lapsen osallisuus ei tarkoita, että hän saisi päättää kaikesta kuten esimerkiksi tietyistä rutiineista, päiväkotiin lähdöstä tai nukkumisesta. 

Lapsen osallisuus on lapsen kohtaamista ja kuulemista, kunnioittavaa vuorovaikutusta ja mielipiteiden huomioimista. Esiopetuksen osallisuuden näkökulmasta on tärkeää, että korona-ajan kokemuksista keskustellaan lasten kanssa lapsilähtöisesti ja tarpeen mukaan. Uuteen tilanteeseen voidaan etsiä toimintatapoja yhdessä lasten kanssa, heitä kuullen ja kokemuksia jakaen.

Pohdittavaksi

  •  Miten lapsiryhmässäsi näkyy se, että lapsi voi kokea joka päivä olevansa tärkeä osa yhteisöä? 
  •  Miten lapsiryhmänne ja toimintakulttuurinne mahdollistaa lasten kuulemisen sekä lasten aloitteiden ja mielipiteiden huomioimisen? 
  •  Millä tavalla lapsi voi vaikuttaa häntä koskeviin asioihin lapsiryhmässä? Miten lapset otetaan mukaan päätöksentekoprosessiin? 
  •  Miten otatte huomioon lasten aloitteet toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa? 
  •  Kaipaavatko toimintatapanne kehittämistä osallisuuden näkökulmasta? 
  •  Mahdollistaako työskentelytapanne lasten kuuntelemisen ja kuulemisen? Huomioidaanko lapsi joka päivä esiopetukseen tullessa?
Takaisin ylös

Aktiivinen viestintä esiopetusikäisten perheille vahvistaa luottamusta varhaiskasvatukseen ja sen laatuun. Poikkeusajan kokemuksista on hyvä käydä keskustelua myös huoltajien kanssa ja kuulla heidän näkemyksiään siitä, miten varhaiskasvatus onnistui poikkeusaikana ja sitä seuranneena epidemia-aikana. Koronan takia vanhempainiltoja ja -tapaamisia on voinut jäädä pitämättä, jolloin yhteydenpito huoltajiin on voinut heikentyä. 

Sopivia viestinnän tapoja kannattaa etsiä huoltajien toiveita ja palautetta kuullen. Viestintää esiopetuksen ja kotien välillä on uudistettu ja kehitetty esimerkiksi hyödyntämällä koronan aikana mahdollisesti käyttöön otettuja etätapaamisia tai digitaalisia vanhempainiltoja. Monet digitaalisen viestinnän tavat ovat helppokäyttöisiä ja ne on suunniteltu niin, etteivät ne veisi paljon esiopetuksen henkilöstön tai huoltajien aikaa. Kuvallinen ja selkokielinen viestintä vahvistaa erityisesti monikielisten perheiden ja maahanmuuttotaustaisten perheiden mahdollisuuksia seurata ja ymmärtää varhaiskasvatuksen tavoitteita sekä antaa palautetta. Myös suora, kohtaamisissa tapahtuva viestintä on edelleen tärkeää.  
 

Takaisin ylös

Epidemian edellyttämät toimet kevätlukukaudella 2022 ovat lainsäädännön ja ohjeistusten osalta samankaltaiset kuin keväällä 2021. Edelleen on kiinnitettävä huomiota henkilöstön hyvinvointiin ja esiopetuksen toimintayksiköiden terveysturvallisuuteen. Esiopetusyksiköiden johtajat soveltavat yhteistyössä henkilöstön kanssa edelleen kansallisia ja paikallisia ohjeistuksia. Myös johtamisessa on keskeistä epidemian aiheuttamista tilanteista palautuminen niin lasten kuin henkilöstönkin näkökulmasta. Johtamisen näkökulmasta on tärkeää, miten tuetaan henkilöstön työssäjaksamista ja tulevaisuudenuskoa. 

Kriisijohtaminen ja muutosten hallinta ovat viime aikoina olleet johtajien keskeisiä taitoja. Nopea, sopeutumiskykyinenpäätöksenteko on tullut rutiininomaisten ongelmien ja päätösten tilalle. Johtamisen ja esiopetuksen hyvinvointityön tulisi perustua tietoon lasten ja yhteisön sekä henkilöstön hyvinvoinnista. Koronaepidemia-ajan vaikutuksista on saatavilla paljon erilaista valtakunnallista ja paikallista tietoa, jotka antavat kokonaiskuvan poikkeusolojen vaikutuksesta.

Tulevan lukuvuoden suunnittelussa sujuva sisäinen ja ulkoinen viestintä on edelleen tärkeää. Sujuva, asiaperusteinen ja oikea-aikainen viestintä tukee myös henkilöstön hyvinvointia, joka on organisaation tärkeä voimavara. Viestinnän pelisäännöt on hyvä sopia yhdessä. Kriisitilanteessa ja sen jälkeisessä ajassa onnistunut viestintä luo myös toivoa ja vahvistaa tulevaisuudenuskoa. 

Työyhteisön hyvinvoinnin linjauksista voidaan käydä yhteistä keskustelua esimerkiksi seuraavista näkökulmista:

  •  Miten työyhteisössä kehitetään sen toimintatapoja, jaetaan johtajuutta ja osaamista sekä rakennetaan yhteisöllistä toimintakulttuuria
  • Minkälaiset työyhteisön rakenteet ja toimintatavat sujuvoittavat työskentelyä ja yhdessä tekemistä (esimerkiksi kokoukset, tilat, aikataulut, tiimit, viestintä)
  • Miten työyhteisön sosiaalisia suhteita, vuorovaikutusta ja henkilöstön yhdessä toimimista vahvistetaan  
  • Minkälaiset mahdollisuudet henkilöstöllä on itsensä toteuttamiseen tai osaamisen kehittämiseen ja, miten yhteisössä edistetään terveyttä, mielen hyvinvointia ja fyysistä jaksamista.

Perustehtävien toteuttamisen turvaaminen parhaalla mahdollisella tavalla on jatkossakin tärkeää kaikkina aikoina. Pedagoginen johtajuus on tukenut kriisitilanteen aikana yhteisön ja sen jokaisen jäsenen hyvinvointia ja oppimista sekä uusien taitojen nopeatahtista omaksumista. Yhteisön hyvinvointi koostuu sen jokaisen jäsenen yksilöllisestä hyvinvoinnista. Tulevan toimintakauden alussa on jokaisessa esiopetuksen toimintayksikössä tärkeää käydä keskustelua siitä, miten jokainen yhteisön jäsen, myös johtaja, huolehtii omasta hyvinvoinnistaan ja suuntaa katseen tulevaan.
 

Takaisin ylös

Teksti päivitetty 30.12.2021.

Teksti on päivitetty 16.6.2021. Tekstiin on lisätty linkki Opetushallituksen webinaariin ja esitysmateriaaliin.

Takaisin ylös