Tässä tukimateriaalissa avataan esimerkinomaisesti maantiedon opetuksen tavoitteita ja pyritään tukemaan opettajia opetuksen suunnittelu- ja arviointityössä.

Maailmankartta.
Kuva: Louis Hansel /unsplash

  

Maantiedossa on luontaisesti monipuolisia oppimistehtäviä, jotka voivat olla kirjallisia tai toiminnallisia sekä yksin tai yhdessä havainnoiden ja tutkien suoritettavia. Monet toiminnalliset tehtävät sopivat loistavasti tuntityöskentelyyn ja formatiiviseen arviointiin, useat hyvällä suunnittelulla myös summatiivisen arvioinnin näytöiksi (esim. valtiotyöt, kartta- ja kuvatulkinnat, tutkielmat, esitelmät, projektit jne.).

Seuraavassa on esimerkinomaisesti nostettu oppimistehtäviä ja niihin liittyviä opetuksen tavoitteita. Parhaimmillaan ja hyvin suunnitellusti tehtävät toimivat myös summatiivisen arvioinnin näyttöinä. Asenne- ja arvotavoitteet on mainittu suluissa, koska ne eivät ole summatiivisen arvioinnin kohteena. 

Oppimistehtävä

Esimerkkejä opetuksen tavoitteista, joihin oppimistehtävä voi liittyä

Jonkin alueen kuvailu maantieteellistä nimistöä ja ilmansuuntia käyttäen

T1, T5, T6, T7

 

Jääkauden synnyttämien muodostumien tunnistaminen maastokartalta

T2, T5, T6, T7

Ilmastodiagrammin laatiminen, tulkitseminen ja sen liittäminen esimerkiksi ilmasto- ja kasvillisuusalueista kertoviin karttoihin

T2, T5, T7

Kartta- ja kuvatulkinnat luonnonmaantieteellisistä maisemista

T2, T5, T6, T7

Kartta- ja kuvatulkinnat kulttuurimaantieteellisistä maisemista, kuten Suomen maisema-alueet ja harvaan/tiheään asutut alueet

T3, T4, T5, T6, T7

Kestävää liikkumista tai kestävää ruokailua (ravintoa) edistävät projektit sekä niiden dokumentointi ja analysointi

T4, T11, (T12)

Aluetta käsittelevä tutkielma ja tiedon esittäminen sen pohjalta (kirjallisen työn lisäksi mahdollisia myös suullinen esitys tai paneelikeskustelu)

T1, T2, T3, T4, T5, T7, T8, T9, T10, (T13)

Oman kartan piirtäminen tekstistä, sanelusta, ilmakuvasta yms.

T1, T2, T5 T6

Vaikuttamis- tai vaalimisprojekti

T5 T8, T9, T11, T10
Takaisin ylös

Kommentteja, huomioita:

Tavoitteen yhteydessä maapallon peruspiirteet tarkoittavat esimerkiksi maanosia, valtameria, vuoristoja, niemimaita, salmia ja merialueita. Keskeisiä kohteita ja paikannimiä ovat muun muassa eri alueiden valtiot ja kaupungit. Oppilaan osaaminen kasvaa muutamien kohteiden nimeämisestä (esimerkiksi valtamerien ja maanosien merkitseminen valmiiseen karttapohjaan) paikkojen ja kohteiden löytämiseen ja edelleen (omaehtoiseen) paikkojen, kohteiden ja alueiden sijoittamiseen osaamisen kuvausten mukaisesti. Osaamisen kasvaessa painotetaan karttatiedon käyttöä ja soveltamista esimerkiksi erilaisten maantieteellisten ilmiöiden selittämiseen/hahmottamiseen kahden erilaisen kartta-aineiston avulla. Oppilas kykenee esimerkiksi selittämään fyysisen ja litosfäärikartan avulla, miksi Etelä-Amerikassa on poimuvuoristo (ja osaa nimetä kyseisen vuoriston sekä kuvailla sitä). Maantieteellisten ilmiöiden kuvaamisessa oppilas käyttää oikeaa termistöä kuten ilmansuuntia ja paikannimiä.

Vinkki: Internetistä löytyy monia valmiita karttapelejä nimistöjen opetteluun (ks. lisämateriaali). Myös perinteisen karttakirjan käyttöä on tarkoituksenmukaista harjaannuttaa opetuksessa. Tämä auttaa monia oppilaita kokonaiskuvan hahmottamisessa. 

Paperiselle karttapohjalle voidaan lisätä käsin kohteita, värittää alueita tai maantieteellisiä peruspiirteitä sekä nimetä niitä. Myös digitaalisiin karttoihin voidaan merkitä kohteita tai muuta ominaisuustietoa (esim. laatia oma maailmanympärysmatka Google Earthin avulla).

Arvosana 5: Oppilas osaa kertoa maanosan ja valtion eron. Oppilas nimeää kartalta valtameret ja maanosat.

Arvosana 7: Oppilas osaa nimetä joitakin kaupunkeja ja keskeisimpiä kohteita Suomesta sekä valtioita Euroopasta ja muualta maailmasta sekä tietää nimeämiensä kohteiden ja valtioiden sijainnin.

Arvosana 8: Oppilas osaa maapallon karttakuvan peruspiirteet, kuten vuoristoja, niemimaita, salmia ja merialueita, sekä tietää keskeisten kohteiden sijainnin ja nimistön.

Arvosana 9: Oppilas osaa käyttää karttakuvan peruspiirteitä tarkoituksenmukaisesti, kuten soveltaa kohteiden sijaintia ja nimistöä maantieteellisten ilmiöiden kuvailussa ja selittämisessä.

Lisämateriaalia

Takaisin ylös

Kommentteja, huomioita:

Tavoitteen yhteydessä luonnonmaantieteellisiä ilmiöitä ovat esimerkiksi:

  • Maan planetaariset ilmiöt, kuten päivän ja yön vuorottelu (aikavyöhykkeet), vuodenaikojen vaihtelu ja lämpövyöhykkeet
  • endogeeniset ja eksogeeniset prosessit ja muodostumat
  • ilma- ja vesikehän liikkeet
  • ilmasto- ja kasvillisuusalueet.

Oppilaan osaaminen karttuu yksittäisten endogeeniset ja eksogeenisten muodostumien nimeämisestä aina maisema-analyyseihin sekä vuorokauden ja vuodenaikojen vaihtelun tunnistamisesta planetaaristen ilmiöiden selittämiseen ja sen ymmärtämiseen, miten ne vaikuttavat ihmisen toimintaan. 

Vinkki: Oppilaiden kanssa voi tunnistaa/löytää erilaisia muodostumia kartoista ja kuvista tai maastossa havainnoiden (karttatulkinnat, kuvatulkinnat, maastohavainnoinnit). Esimerkiksi Paikkatietoikkunassa voi tarkastella Suomen geomorfologisia muodostumia maastokartta- ja rinnevarjostustasojen avulla. Google Earthin kolmiulotteinen näkymä ja valokuvat paljastavat maisemasta esimerkiksi eroosion jäljet. Ilmiöitä voidaan myös mallintaa luokassa demonstroiden tai virtuaalisesti (esim. jääkausipienoismallit).

Arvosana 5: Oppilas osaa antaa esimerkkejä maapallon muodon ja liikkeiden aiheuttamista ilmiöistä. Oppilas nimeää erilaisia luonnonmaisemia.

Arvosana 7: Oppilas osaa kertoa maapallon muodon ja liikkeiden aiheuttamista ilmiöistä esimerkkien avulla. Oppilas nimeää lämpövyöhykkeet. Oppilas nimeää ja antaa esimerkkejä joistakin ilmasto- ja kasvillisuusalueista. Oppilas tunnistaa ja kuvailee luonnonmaisemia Suomessa ja maapallolla.

Arvosana 8: Oppilas osaa selittää maapallon muodon ja liikkeiden aiheuttamia ilmiöitä esimerkkien avulla. Oppilas nimeää ja sijoittaa kartalle keskeisimmät maapallon ilmasto- ja kasvillisuusalueet ja kertoo joitakin niiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä. Oppilas antaa esimerkkejä luonnonmaisemien syntyyn vaikuttaneista tekijöistä Suomessa ja maapallolla.

Arvosana 9: Oppilas ymmärtää Maan planetaarisuuden sekä osaa selittää maapallon muodon ja liikkeiden aiheuttamia ilmiöitä ja kertoa, miten ne vaikuttavat ihmisen toimintaan. Oppilas osaa vertailla maapallon keskeisimpiä ilmasto- ja kasvillisuusalueita ja selittää niiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä. Oppilas selittää luonnonmaisemien syntyyn vaikuttaneita tekijöitä Suomessa ja maapallolla.

Lisämateriaalia

Takaisin ylös

Kommentteja, huomioita:

Tavoitteen yhteydessä ihmismaantieteen aiheita ovat esimerkiksi:

  • asutuksen sijoittuminen
  • väestö, muuttoliikkeet
  • kulttuurit
  • kaupungistuminen/kaupungit
  • alueellinen eriarvoisuus (ydin, periferia)
  • liikenne, matkailu
  • elinkeinot (myös ravinnontuotanto).

Tavoitteen kohdalla myös tavoitteiden 4 ja 9 kirjaukset on hyvä huomioida oppimistehtäviä ja arviointimenetelmiä suunniteltaessa. Tavoitteessa 4 tarkastellaan ihmisen ja luonnonympäristön välistä vuorovaikutusta sekä kestävän kehityksen näkökulmia. Tavoitteessa 9 havainnoidaan ympäristön muutoksia.

Oppilaan osaaminen karttuu yksittäisten ilmiöiden nimeämisestä aina maisema-analyyseihin. Osaaminen karttuu myös joidenkin kulttuureihin vaikuttavien tekijöiden nimeämisestä eri ilmiöiden välisiin syy-seuraussuhteisiin (esim. köyhyys vs. väestönkasvu).

Vinkki: Oppilaiden kanssa voi tunnistaa erilaisia ihmismaantieteellisiä piirteitä kartoista ja kuvista tai maastossa havainnoiden (karttatulkinnat, kuvatulkinnat, maastohavainnoinnit). Ilmiöitä voidaan käsitellä myös uutisseurannan yhteydessä. Hyviä aineistoja ovat myös erilaiset diagrammit ja tilastot.

Arvosana 5: Oppilas osaa nimetä joitakin ihmismaantieteellisiä ilmiöitä, kuten väestö, elinkeinot, liikennemuodot ja matkailu Suomessa ja muualla maailmassa.

Arvosana 7: Oppilas osaa nimetä ja antaa esimerkkejä ihmismaantieteellisistä ilmiöistä Suomessa ja muualla maailmassa. Oppilas nimeää joitakin tekijöitä, jotka vaikuttavat kulttuurien piirteisiin. Oppilas kuvailee erilaisia kulttuurimaisemia.

Arvosana 8: Oppilas osaa kertoa ihmismaantieteellisistä ilmiöistä Suomessa ja muualla maailmassa. Oppilas kertoo, millaiset tekijät vaikuttavat kulttuurien piirteisiin eri alueilla. Oppilas vertailee kulttuurimaisemia eri alueilla.

Arvosana 9: Oppilas osaa selittää erilaisista ihmismaantieteellisistä ilmiöistä Suomessa ja muualla maailmassa ja perustella syntyyn vaikuttaneita tekijöitä. Oppilas kuvailee kulttuurien piirteiden vaihtelua Suomessa ja muualla maailmassa. Oppilas selittää, mitkä tekijät vaikuttavat kulttuurimaisemien syntyyn Suomessa ja muualla maailmassa.

 Lisämateriaalia

Takaisin ylös

Kommentteja, huomioita:

Ihmisen toiminnan ja luonnonympäristön välistä vuorovaikutusta on esimerkiksi:

  • maankäytön muutokset
  • ravinnontuotanto
  • metsäkato/luontokato
  • ilmastonmuutos
  • kestävä elämäntapa (kehittyneisyyskysymykset, konfliktit, (ilmasto)pakolaisuus)
  • aluesuunnittelu.

Opetuksen tavoitteessa painotus on luonnonvaroissa (kuten kaivannaiset, energia, ravinto) ja niiden käyttöön liittyvissä ongelmissa sekä kestävässä käytössä (huomioiden ihmisoikeudet).

Oppimistehtäviä suunniteltaessa ja erityisesti arviointitehtävien valinnassa on hyvä kiinnittää huomiota tavoitteisiin 3 ja 9. Tavoite 3 luo pohjan ihmistoiminnan ymmärrykselle. Tavoitteessa 9 oppilas havainnoi ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia. Esimerkiksi arvosanan 5 osaamisen kuvauksessa: “Oppilas osaa tunnistaa ympäristön muutoksia” ja arvosanan 8 osaamisessa: “Oppilas osaa kertoa ympäristön muutoksista ja nimeää syitä keskeisimpiin ympäristön muutoksiin”. 

Vinkki: oppilaiden kanssa voi hyödyntää kartta- ja kuva-analyyseja sekä uutisseurantaa siitä, miten erilaisilla alueilla näkyvät esimerkiksi maankäytön muutokset ja miksi. Hyviä oppimistehtäviä ovat esimerkiksi käsitteiden selittäminen (käsite-alias), esseiden kirjoittaminen aineiston pohjalta, erilaiset väittelyt ja vaikuttamisprojektit.

Arvosana 5: Oppilas osaa tunnistaa, miten luonnonympäristö vaikuttaa ihmisen toimintaan, kuten elinkeinoihin. Oppilas nimeää erilaisia luonnonvaroja.

Arvosana 7: Oppilas osaa kuvailla, miten luonnonympäristö vaikuttaa ihmisen toimintaan. Oppilas luokittelee luonnonvaroja niiden kestävyyden näkökulmasta.

Arvosana 8: Oppilas osaa kertoa, miten luonnonympäristö vaikuttaa ihmisen toimintaan Suomessa ja eri puolilla maapalloa. Oppilas kertoo, miksi luonnonvarojen kestävä käyttö on tärkeää.

Arvosana 9: Oppilas osaa selittää, miten luonnonympäristö vaikuttaa ihmisen toimintaan ja nimeää alueellisia esimerkkejä niistä. Oppilas perustelee, miten ihmisen toiminta aiheuttaa erilaisia ympäristöongelmia. Oppilas osaa selittää luonnonvarojen kestävän käytön ja ympäristöongelmien suhteita ja perustella luonnonvarjojen kestävän käytön merkityksen.

Lisämateriaalia

Takaisin ylös

Kommentteja, huomioita:

Tavoite 5 liittyy jokaiseen muuhun tavoitteeseen. Maantieteellisten ajattelutaitojen oppiminen vaatii hyviä pohjatietoja niin maantieteellinen tieto ja ymmärrys -tavoitealueesta kuin maantieteelliset taidot -tavoitealueesta. Tämän tavoitteen kautta kyetään soveltamaan myös maantieteellisiä sisältöjä taitoihin ja toimintaan. Maantieteellisessä ajattelussa yhdistyvät alueelliset ja ajalliset ulottuvuudet, syy-seuraussuhteet sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutus. Maantiede onkin "tilan tiede".

Osaaminen kehittyy luetun ymmärtämisestä, yksinkertaisesta kuvailusta aina sujuvaan maantieteellisten käsitteiden käyttöön (kuten alueellisuus, ilmansuunnat) ja käsitteiden määrittelyyn sekä tarkoituksenmukaiseen käyttöön oppitunneilla sekä erilaisissa arviointitilanteissa, kuten esitelmissä tai kokeissa.

Arvosana 5: Oppilas osaa kertoa keskeisten maantieteen peruskäsitteiden merkityksen. Oppilas kuvailee aluetta kartoista tai kuvista.

Arvosana 7: Oppilas osaa määritellä maantieteellisiä peruskäsitteitä. Oppilas tunnistaa eri aluetasoja, kuten oma lähiympäristö, kunta, Suomi, Eurooppa ja koko maailma. Oppilas kuvailee aluetta kartoista tai kuvista. Oppilas muodostaa tarkasteltavaan aihepiiriin liittyviä yksinkertaisia maantieteellisiä kysymyksiä.

Arvosana 8: Oppilas osaa kuvailla ilmiöitä käyttäen maantieteen peruskäsitteitä. Oppilas kuvailee alueiden välisiä eroja joillakin aluetasoilla. Oppilas esittää maantieteellisiä kysymyksiä ja pohtii vastauksia niihin.

Arvosana 9: Oppilas osaa selittää ilmiöitä käyttämällä tarkoituksenmukaisesti maantieteellisiä käsitteitä. Oppilas vertailee maantieteellisiä ilmiöitä eri aluetasoilla ja selittää syitä alueiden välisiin eroihin. Oppilas esittää perusteltuja maantieteellisiä kysymyksiä ja vastauksia niihin.

Takaisin ylös

Kommentteja, huomioita:

Tässä tavoitteessa keskeistä on karttataidot, joita oppilas soveltaa liikkumiseen maasto- tai kaupunkikarttoja hyödyntäen. Tämän tavoitteen opetuksen suunnittelussa ja arviointityössä on hyvä huomioida tavoitteen 7 kirjaukset geomediataidoista. 

Oppilaan osaaminen kehittyy peruskarttataidoista, kuten ilmansuuntien osaamisesta aina monipuoliseen kartan käyttöön. Oppilas osaa käyttää esimerkiksi ilma- ja satelliittikuvia tai asemakaavakarttoja sekä suhteuttaa ilma- ja satelliittikuvia maastokartalle esimerkiksi Paikkatietoikkunassa. Oppilas myös ymmärtää suhteellisen ja absoluuttisen korkeuden erot. 

Vinkki: Karttataitoja voidaan harjoittaa maastokartan, Seppo-pelin, Google Mapsin tai muiden sovellusten avulla esimerkiksi lähiympäristön piirteiden (kuten jääkauden jälkien) paikallistamiseen kartalta. Oppimistehtävässä voidaan tehdä yhteistyötä liikunnan kanssa.

Oppimistehtävässä tai arvioinnissa voidaan käyttää myös kartan tulkintaa eli oppilas kuvailee, mitä näkee karttaan merkityn reitin varrella. Tämä vahvistaa maastokartan ja maiseman välisen yhteyden ymmärtämistä. Tätä voidaan harjoittaa myös karttasymboli- ja kuvaparein (esimerkiksi muistipeli, jossa toisen kortin muodostaa karttasymboli ja toisen valokuva kyseisestä kohteesta). 

Muita oppimis- tai arviointitehtäviä ovat mm. karttamerkkitestit, mittakaavan muunnokset ja etäisyyksien mittaaminen jana- tai suhdelukumittakaavan avulla, liikunnalliset ilmansuuntaleikit, lähialueen kartan piirtäminen tai maastokarttatulkinta lähialueesta esimerkiksi Paikkatietoikkunassa.

Arvosana 5: Oppilas osaa ilmansuunnat. Oppilas tunnistaa ja nimeää joitakin karttamerkkejä.

Arvosana 7: Oppilas osaa ilmaista kohteen sijainnin ilmansuuntien avulla. Oppilas tunnistaa ja nimeää karttamerkkejä. Oppilas mittaa janamittakaavan avulla etäisyyksiä.

Arvosana 8: Oppilas osaa suunnata maastokartan todellisuuden mukaisesti ja liikkua maastossa kartan avulla. Oppilas mittaa suhdelukumittakaavan avulla etäisyyksiä kartalla.

Arvosana 9: Oppilas osaa käyttää tarkoituksenmukaisesti eri karttatyyppejä sekä ilma- ja satelliittikuvia.

Takaisin ylös

Kommentteja, huomioita:

Maantiede on tilan tiede. Maantiedon tunneilla oppimisen tulisi liittyä kiinteästi erilaisten karttojen lukemiseen ja tulkitsemiseen sekä muihin geomediataitoihin. Tämä tavoite on luonnollinen osa kaikkia muita tavoitteita, erityisesti tavoitteita 2 ja 3 (luonnon- ja ihmismaantieteelliset ilmiöt). Geomediataitoja tulisi harjoitella mahdollisimman monella oppitunnilla, sillä näitä taitoja voidaan hyödyntää eri maantieteellisten sisältöjen opiskelussa.

Oppilaan osaaminen kehittyy yksinkertaisten asioiden tunnistamisesta kartoilta (esim. tie, asutus) aina monipuolisiin tuottamisen ja analysoinnin taitoihin (esim. harjun ja hiekka-alueiden välisen yhteyden havaitseminen erilaisten kartta-aineistojen avulla).

Vinkki: Oppilaat voivat laatia diagrammeja oppitunneilla käsiteltävistä asioista (kuten, ilmastodiagrammi, väestömäärän muutokset jollakin alueella) tai laatia karttoja ohjeiden mukaan annetuista aiheista (kuten lämpövyöhykkeet, asutuksen tiheys). Tärkeää on harjoitella myös karttojen, diagrammien ja muun geomedian kriittistä lukemista ja tulkintaa.

Arvosana 5: Oppilas osaa tunnistaa yksinkertaisia asioita kartoista, diagrammeista ja kuvista.

Arvosana 7: Oppilas osaa tulkita kuvia, diagrammeja, karttoja sekä karttapalveluja maantieteellisistä ilmiöistä. Oppilas laatii yksinkertaisia karttoja ja diagrammeja.

Arvosana 8: Oppilas osaa tulkita kuvia, diagrammeja, karttoja, karttapalveluja sekä muuta geomediaa maantieteellisistä ilmiöistä. Oppilas laatii karttoja, diagrammeja sekä muita maantieteellisiä malleja.

Arvosana 9: Oppilas osaa tehdä johtopäätöksiä laatimistaan kartoista, diagrammeista, muusta geomedia-aineistosta sekä muista maantieteellisistä malleista.

Takaisin ylös

Kommentteja, huomioita:

Maantieteellisiä tutkimustaitoja voidaan harjoittaa yksin, pareittain tai pienissä ryhmissä niin luokkahuoneessa kuin maastossa. Tutkimusaineisto voi olla itse hankittua (liikennelaskennat tai lumen syvyyden mittaaminen) tai valmiiden aineistojen analysointia (tilastot, kirjalliset tai audiovisuaaliset lähteet). 

Maantieteellinen tutkimus voi olla valtioprojekti (jossa opintojen ajan kerätään materiaalia liittyen käsiteltävään aiheeseen), aluetutkimus tai vaikuttamis- tai vaalimisprojekti. Maantieteellinen tutkimus voi liittyä myös tiettyyn teemaan/ilmiöön, kuten matkailuun, liikkumiseen, ruuantuotantoon, globalisaatioon (huume- tai ihmiskauppa, tautien leviäminen), pelon maantieteeseen tms. Keskeistä aiheiden käsittelyssä on alueellisuus. 

Maantieteellinen tutkimus voidaan esittää esimerkiksi kirjallisena työnä, julisteena, esitelmänä, videona, podcastina tai animaationa.

Arvosana 5: Oppilas osallistuu pienimuotoisen tutkimuksen toteutukseen ja osaa kertoa, mitä tutkimuksessa on tehty.

Arvosanan 7: Oppilas osaa toteuttaa pienimuotoisen maantieteellisen tutkimuksen. Oppilas osaa valita sopivan tavan tutkimustulosten esittämiseen.

Arvosana 8: Oppilas osaa toteuttaa maantieteellisen tutkimuksen. Oppilas havainnollistaa tutkimustuloksia geomedian avulla sekä esittää tutkimustuloksia maantieteelle ominaisella tavalla.

Arvosana 9: Oppilas osaa toteuttaa rakenteeltaan selkeän maantieteellisen tutkimuksen. Oppilas havainnollistaa ja esittää tuloksiaan monipuolisesti geomedian avulla ja liittää tutkimustulokset osaksi maantieteellisiä ilmiöitä.

 Lisämateriaalia

Takaisin ylös

Kommentteja, huomioita:

Tämän tavoitteen painopiste on havainnoinnissa. Havainnointi voidaan toteuttaa kenttätutkimuksena, joka voi koskea luonnonympäristön muutoksia (esim. vieraslajit) tai kaupunkirakennetta (esim. hulevesitulvien hallinta). Kenttätutkimuksena toteutettu havainnointi kehittää ympäristön lukutaitoa. Perättäisten vuosien opetusryhmien kanssa voi tehdä myös pitkäkestoisia seurantatutkimuksia, esimerkiksi lumen syvyydestä.

Ympäristön muutokset voivat olla pieniä, oppilaan arjessa tapahtuvia. Oppilaiden kanssa voidaan pohtia lähiympäristön muutoksia ja tekijöitä maisemamuutosten taustalla vertailemalla aikasarjoja vanhoista ilma- tai valokuvista. Muita muutoksia voisivat olla esimerkiksi äänimaiseman muutokset, ympäristön viihtyvyyden muutokset tai maankohoamisrannikolla tapahtuvat muutokset.

Uutisseurannassa voi hyödyntää geomediaa lisäämällä maantieteellisiä uutisia kartalle. Mielenkiintoista voi olla pohtia oppilaiden kanssa, mitkä alueet korostuvat uutisissa ja toisaalta, mistä alueista uutisvirtaa ei tule. Mitkä aiheet korostuvat? Miksi? Miten uutisointi vaikuttaa maailmankuvaamme?

Arvosana 5: Oppilas osallistuu kenttätutkimuksiin ohjatusti. Oppilas osaa tunnistaa ympäristön muutoksia.

Arvosana 7: Oppilas osallistuu kenttätutkimuksiin itsenäisesti ohjeen mukaan. Oppilas osaa havainnoida ympäristön muutoksia, kuten ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä Suomessa ja muualla maailmassa, ja antaa esimerkkejä näistä. Oppilas seuraa maantieteellisiin ilmiöihin liittyviä ajankohtaisia tapahtumia.

Arvosana 8: Oppilas osallistuu kenttätutkimuksiin ja kytkee havaintoja opettajan ohjaamana käsiteltävään ilmiöön. Oppilas osaa kertoa ympäristön muutoksista ja nimeää syitä keskeisimpiin ympäristön muutoksiin. Oppilas seuraa maantieteellisiin ilmiöihin liittyviä ajankohtaisia tapahtumia ja selittää joidenkin tapahtumien taustoja.

Arvosana 9: Oppilas osallistuu kenttätutkimuksiin ja kytkee havaintoja käsiteltävään ilmiöön. Oppilas osaa selittää syitä ympäristön muutosten taustalla. Oppilas arvioi kriittisesti seuraamiensa maantieteellisten tapahtumien vaikutuksia omassa lähiympäristössä, Suomessa tai koko maailmassa.

 Lisämateriaalia

Takaisin ylös

Kommentteja, huomioita:

Oppilaan argumentoinnin arvioinnissa on huomioitava, että argumentointi tapahtuu maantieteellisten käsitteiden avulla. Pelkkä omien mielipiteiden esittäminen ei ole argumentointia, vaan mielipiteet tulee perustella.  

Argumentointia voidaan harjoittaa niin suullisesti kuin kirjallisestikin. Suullisesta argumentoinnista esimerkkejä ovat suulliset esitykset, paneelikeskustelut tai väittelyt. Kirjallisesti voidaan tuottaa esimerkiksi geomedian avulla diagrammeja tai karttoja, tekstipohjaista aineistoa tai vaikka vastamainoksia.

Oman toiminnan reflektointi ryhmän jäsenenä on formatiivista arviointia, jota voidaan toteuttaa esimerkiksi itse- ja vertaisarviointina. Tässä yhteydessä tärkeää on muistaa, että itse- ja vertaisarviointien tulokset eivät saa vaikuttaa summatiivisen arvioinnin pohjalta muodostettavaan arvosanaan. 

Arvosana 5: Oppilas osaa toimia ohjatusti osana ryhmää. Oppilas erottaa toisistaan maantieteellisen tiedon ja mielipiteen.

Arvosana 7: Oppilas osaa toimia ryhmän jäsenenä. Oppilas esittää maantieteellistä tietoa omin sanoin. Oppilas kuuntelee toisten näkemyksiä ja esittää omia näkemyksiään maantieteellisistä asioista.

Arvosana 8: Oppilas osaa toimia rakentavasti ryhmän jäsenenä. Oppilas esittää maantieteellistä tietoa oppiaineelle ominaisella tavalla. Oppilas esittää perusteluja omille näkemyksilleen maantieteellisistä asioista.

Arvosana 9: Oppilas osaa toimia kannustavana ryhmän jäsenenä. Oppilas perustelee esittämäänsä maantieteellistä tietoa. Oppilas perustelee maantieteellisen tiedon pohjalta johdonmukaisesti omia näkemyksiään maantieteellisistä asioista.

Takaisin ylös

Kommentteja, huomioita:

Tämän tavoitteen tarkasteltavat aluetasot vaihtelevat lähiympäristöstä aina globaaliin tasoon. Tavoite on mahdollista jakaa myös konkreettisiin (toiminnallisiin) tekoihin, kuten lähiympäristön vaalimiseen ja toisaalta osallistumisen ja vaikuttamisen tapojen tiedostamiseen. Osallistumisen ja vaikuttamisen tapoihin liittyen voidaan pohtia, mitä ja miten on mahdollista vaikuttaa ja mitkä toimet ovat merkittäviä eri aluetasoilla (lähiympäristö, alueelliset kehityskysymykset, globaalit ilmiöt). Osallistumisen ja vaikuttamisen taitojen oppiminen ei vaadi välttämättä kirjallista projektia, vaan sitä voidaan toteuttaa luokan tai jopa koulun yhteisenä projektina. Tällöin on huolellisesti pohdittava arviointikäytänteet ja arvioinnin yhdenvertaisuus.

Lähiympäristön vaaliminen voi olla esimerkiksi koulun piha-alueen välineistön kehittäminen, koulun viihtyvyyden parantaminen, siivouspäivä tai ympäristön monimuotoisuuden säilyttämiseen tähtäävä projekti (esim. vieraslajien kitkentä). Tämän voi yhdistää 9. vuosiluokan biologian ympäristöaiheisiin.

Vaikuttamisprojekteja voivat olla esimerkiksi kestävää liikkumista ja ravintoa/ruokailua edistävät projektit (näiden dokumentointi ja argumentointi). Projektin voi liittää myös ihmisen biologiaan yhdeksännellä luokalla (terveys ja fysiologia). 

Lähiympäristöön osallistumista ja vaikuttamista voi toteuttaa lähialueen aluesuunnitteluprojektina mahdollisesti yhteistyössä kotikunnan kaavoitusviranomaisten kanssa. Oppilaiden kanssa voi myös osallistua kansallisen lainsäädännön valmisteluun (mm. vuonna 2021 oli mahdollista osallistua ympäristöministeriön ilmastolain kuulemisiin). Alueellisia kehityskysymyksiä voidaan käsitellä esimerkiksi vaateteollisuuden, luonnonvarojen hyödyntämisen ja käytön (kuten elektroniikka) sekä ruuantuotannon kautta. Samalla voidaan pohtia kulutustottumusten merkitystä. Globaaleista ilmiöistä osallistumisen ja vaikuttamisen kohteita voivat olla esimerkiksi väestönkasvu, muuttoliikkeet tai hyvinvoinnin jakautuminen. 

Arvosana 5: Oppilas osallistuu ohjatusti lähiympäristön vaalimiseen, kuten viihtyisyyden tai turvallisuuden parantamiseen tai ympäristön monimuotoisuuden säilyttämiseen.

Arvosana 7: Oppilas osallistuu lähiympäristön vaalimiseen. Oppilas antaa esimerkkejä tavoista osallistua ja vaikuttaa lähiympäristöön, globaaleihin ilmiöihin ja alueellisiin kehityskysymyksiin.

Arvosana 8: Oppilas osaa ohjatusti suunnitella ja osallistuu lähiympäristön vaalimiseen. Oppilas selittää, miten voi osallistua ja vaikuttaa lähiympäristöön, globaaleihin ilmiöihin ja alueellisiin kehityskysymyksiin.

Arvosana 9: Oppilas osaa suunnitella keinoja lähiympäristön vaalimiseen ja toteuttaa niistä jonkin. Oppilas vertailee ja arvioi eri osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja lähiympäristöön, globaaleihin ilmiöihin ja alueellisiin kehityskysymyksiin.

 Lisämateriaalia

Takaisin ylös