Kansallinen koulutuksen arviointikeskus julkaisi vuonna 2019 raportin ”Varhaiskasvatuksen laatu arjessa – Varhaiskasvatussuunnitelmien toteutuminen päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa”. Raportissa nostettiin esille henkilöstön osaamisen, motivaation ja sitoutumisen puute varhaiskasvatussuunnitelman mukaisen pedagogiikan soveltamisessa monimuotoisissa lapsiryhmissä, kuten lapsiryhmissä, joissa on maahanmuuttajataustaisia lapsia. Henkilöstö nosti vastauksissa esiin ristiriidan kielellisesti rikkaan toiminnan ja suomen kieltä toisena kielenä opettelevien lasten tarpeiden välillä. Hankaloittavana tekijänä nähtiin yhteisen kielen puute sekä maahanmuuttajataustaisten lasten kielen kehityksen haasteet. Perusopetuksessa kantaväestön ja maahanmuuttotaustaisten oppilaiden kielellisten taitojen erot kasvavat selvästi (esimerkiksi PISA 2018). Osaamista tukevat toimenpiteet tulisi aloittaa jo lapsuudesta, sillä lukutaidon kehittyminen alkaa jo varhaiskasvatuksessa.
Varhaiskasvatusta ohjaavat Opetushallituksen laatimat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2018). Niiden mukaan vieraskielisten ja monikielisten lasten kielitaidon sekä kieli- ja kulttuuri-identiteettien ja itsetunnon kehittymistä tuetaan monipuolisesti. Varhaiskasvatuksen tulee edistää suomen tai ruotsin kielen taidon kehittymistä tavoitteellisesti kielellisten taitojen ja valmiuksien osa-alueilla lasten tarpeista ja edellytyksistä lähtien.
Valtion erityisavustus on tarkoitettu suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen henkilöstökoulutukseen ja opetuksen kehittämiseen varhaiskasvatuksessa. Samalla edistetään myös koulutuksen laatua ja tasa-arvoa.
Säädösperusta
- Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 1705/2009 45 §:n mukaiset ylimääräiset valtionavustukset
- Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus 1777/2009
- Valtionavustuslaki (688/2001)
Haun erityiset painopisteet
- suomi toisena kielenä/ruotsi toisena kielenä henkilöstön kouluttaminen
- suomi toisena kielenä/ruotsi toisena kielenä opetuksen, opetusmenetelmien ja materiaalien kehittäminen