Ajankohtaista

Olemme Opetushallituksessa aloittaneet lukiodiplomijärjestelmän kehittämistyön opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) toimeksiannon pohjalta. Kyseessä on laaja kokonaisuus, joka perustuu vuonna 2022 laadittuun suunnitelmaan. Toimenpiteitä on suunniteltu vuoteen 2027 asti.

Study in Finland on käynnistänyt uuden opiskelijalähettiläsohjelman (Student Ambassador Program), johon on rekrytoitu mukaan Suomen korkeakouluissa opiskelevia kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita. Opiskelijalähettiläät edustavat Suomea opiskelukohteena korkeakouluista kiinnostuneille hakijoille.

Vuonna 2023 Opetushallituksen KOSKI-palvelun käyttö kasvoi merkittävästi. Valtakunnallisena tietovarantona KOSKI tarjoaa kansalaisille ja viranomaisille helpon ja luotettavan tavan saada tietoa oppijoiden opiskeluoikeuksista, suorituksista ja tutkinnoista. Suuri yleisö hyödyntää tietoja Oma Opintopolku -käyttöliittymän kautta.

Lukuvuoden 2024–2025 koulutyö käynnistyy lähes kaikissa peruskouluissa viikolla 32, yleisimmin 8. elokuuta 2024. Kouluvuosi päättyy lauantaina 31. toukokuuta 2025.

Vuonna 2023 korkeakouluopiskelijat tekivät yhteensä hieman yli 10 000 ulkomaanjaksoa, kun mukaan lasketaan sekä pitkä- että lyhytkestoiset jaksot. Ulkomaanjaksojen kokonaismäärä lisääntyi edellisestä vuodesta 21 prosentilla eli 1750 jaksolla. Tiedot käyvät ilmi tilastopalvelu Vipusesta.

Vantaan kouluampuminen näkyy monella tavalla lasten ja nuorten suosimissa sosiaalisen median palveluissa. Kouluikäiset lapset seuraavat tilannetta oma-aloitteisesti, jakavat uutisia ja myös huhuja, vahvistamattomia epäilyksiä ja spekulaatioita. Vaikuttaa siltä, että keskusteluja kommentoivat yhä nuoremmat lapset. Kouluampumiseen liittyvät spekulaatiot ja virheellinen tieto voivat levitä nopeasti hyvin laajoille joukoille osittain some-alustojen algoritmien takia. Tämä voi synnyttää mielikuvan, että jaettu sisältö olisi totta. Lapset saattavat epähuomiossa jakaa myös yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia tietoja.

Vantaan Viertolan koululla tapahtunut ampumavälikohtaus on järkyttävä. Otamme osaa uhrien läheisten suureen suruun ja huoleen. Koska väkivallanteko tapahtui koulussa koulupäivän aikaan, on kouluilla erityisen tärkeä rooli turvallisuuden tunteen palauttamisessa.

Ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin haki kevään toisessa yhteishaussa 144 300 hakijaa, mikä on noin 2300 enemmän kuin viime vuonna. Korkeakoulujen syksyllä alkaviin suomen- ja ruotsinkielisiin koulutuksiin oli tarjolla 51 000 aloituspaikkaa. Kovin kilpailu aloituspaikoista käydään lääketieteissä (9,3 hakijaa/aloituspaikka). Yli viisi tai kuusi hakijaa aloituspaikkaa kohden oli yhteiskunnallisilla aloilla (6,5) ja kaupan, hallinnon ja oikeustieteellisillä aloilla (5,3). Todistusvalinnan tulokset julkaistaan viimeistään 27.5., koko yhteishaun viimeistään 4.7.

Erasmus+ -ohjelmasta vuonna 2023 Suomessa myönnettyjen avustusten kokonaissumma oli 58 miljoonaa euroa eli viisi miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2022 (53 miljoonaa euroa). Ohjelmakaudella 2021–2027 budjetin kokonaiskasvu on ollut vuoteen 2024 mennessä yhteensä 55 prosenttia. Ohjelman vuosittain kasvava budjetti mahdollistaa sen, että yhä useammalla suomalaisella on mahdollisuus kehittää osaamistaan kansainvälistymällä.

Opetushallitus tarjoaa kasvatus- ja koulutustoimijoille, alan ammattilaisille ja oppijoille laajan joukon palveluita. Vuoden 2023 aikana eri verkkosivustoillamme vieraili kymmeniä miljoonia kävijöitä ja palveluissamme asioi satoja tuhansia asiakkaita. Lähes kaikkien palveluidemme käyttäjämäärät kasvoivat edellisvuoteen nähden.

Juuri päättyneessä perusopetuksen jälkeisen koulutuksen yhteishaussa oli 78 600 hakijaa, joista 61 500 päättää perusopetuksen tänä keväänä. Perusopetuksesta valmistuvista hakijoista 55 % haki lukioon ja 39 % ammatilliseen koulutukseen. Tulokset opiskelijavalinnasta julkaistaan kesäkuun puolivälissä.

Digitalisaatioon ja teknologiseen muutokseen liittyvien osaamisten tarve kasvaa yhä voimakkaasti. Niiden lisäksi korostuvat monikulttuurisuustaidot ja sosiaalisen kestävyyden ymmärrys. Opetushallitus selvitti osaamistarpeiden muutosta vuoteen 2040 mennessä. Osaamisen ennakointifoorumi arvioi muutosilmiöiden vaikutusta toimiala- ja ammattialarajat ylittäviin osaamisiin tulevaisuudessa.

Yhteensä 5504 peruskoululaista ja lukiolaista opiskeli eri pituisilla jaksoilla ulkomailla lukuvuonna 2022–2023. Tämä on yli kaksinkertainen määrä edelliseen lukuvuoteen verrattuna. Koulujen ulkomaanjaksoista 55 prosenttia tehtiin koulun ulkopuolisella rahoituksella, josta suurin osa saadaan EU:n Erasmus+ -ohjelmasta.

Opetushallitus on perustanut kaksikielisen Purje-Seglet -verkoston, jonka avulla tuen järjestämistä kehitetään yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Verkoston toiminnan kautta pyritään vahvistamaan opetussuunnitelmiin kirjattujen oppimisen tuen velvoitteiden toteutumista.

Opetushallitus on avannut kaksi valtionavustushakua liittyen kaksikieliseen opetukseen ja kielikylpytoimintaan sekä A1-ruotsin opetuksen laajentamiseen.

Ruotsinkielisten oppilaiden kokemuksissa opiskeluhuollon palveluista on alueellisia eroja. Ruotsinkielisten koulujen oppilaat kokevat esimerkiksi saavansa apua ja tukea koulupsykologilta yleisimmin Varsinais-Suomen hyvinvointialueella. Harvinaisin kokemus on helsinkiläisten ruotsinkielisten koulujen oppilailla. Asia selviää, kun Kouluterveyskyselyn tulospalvelusta tarkastellaan ainoastaan eri alueiden ruotsinkielisten koulujen tuloksia.

Opetushallitus julkaisee toivotun Neliapila-oppaan vastaamaan taiteen perusopetuksen laatutyön tarpeita. Oppaan tavoitteena on tukea kaikkia taiteen perusopetuksen järjestäjiä oman toimintansa...