Puheviestintätaitojen päättökoe (Puhvi-koe)

Hienoa, että olet osallistumassa valtakunnalliseen, vapaaehtoiseen puheviestinnän kokeeseen. Se tuo sinulle kokemusta ja varmuutta tulevia puhe- ja vuorovaikutustilanteita varten. Saat myös todistuksen, jolla on käyttöä työnhaussa ja CV:ssäsi ja josta voit saada pisteitä joihinkin jatko-opiskelupaikkoihin.

Esiintymistehtävänäsi on suunnitella puhe. Valmistaudu siis huolellisesti etukäteen. Ryhmäkeskustelutehtävän saat vasta koetilanteessa, mutta keskustelutaitojakin on hyvä päivittää. Tutki molempien kokeiden arviointikriteereitä. Pohdi, mitkä arvosanakuvausten taidot ovat vahvuuksiasi, mitä taas voisit tietoisesti kehittää. Apua saat myös palauttamalla mieleen seuraavia asioita:

Ryhmäkeskustelutehtävä

• Aiheena on yhteinen tehtävä, joka voi olla esimerkiksi ongelma tai kysymys. Siihen etsitään 3–5 hengen ryhmässä yhdessä ratkaisua. Valmisteluaikaa on 20 minuuttia. Keskustelu kestää noin 15 minuuttia.
• Keskustelut käydään ilman puheenjohtajaa, ja kaikki ryhmän jäsenet ovat tasavertaisesti vastuussa lopputuloksesta.
• Valmistautuessaan jokainen kerää etukäteen keskustelun sisältöaineksia, Internet on sitä varten vapaasti käytettävissä. Tiedonhaun lisäksi aihetta voi tarpeen mukaan avata ja rajatakin, tehdä siitä kysymyksiä ja koota omia näkemyksiä. Kannattaa siis tehdä muistiinpanoja. Ne saa pitää mukana keskustelussa. On hyvä kuitenkin pitää mielessä, että mukana keskustelussa on muitakin näkemyksineen, eikä siis kukaan voi käsikirjoittaa keskustelua valmiiksi.
• Tavoitteellisuus tarkoittaa sitä, että pidät yhteisen tehtävän kirkkaana mielessä. Tämä näkyy muun muassa aiheen rajaamisena ja määrittelynä, puheenvuorojen pysymisenä aiheessa, koonteina ja tavoitteeseen pääsemisestä huolehtimisena. Toisaalta tavoitteellisuus on myös sitä, että pidät huolta keskustelun ilmapiiristä, kannustat muita keskustelijoita ja huolehdit, että kaikkien näkemykset tulevat kuulluiksi.
• Sisältöä arvioidaan sen mukaan, kuinka sopivasti puheenvuorot tuovat keskusteluun tehtävänantoon liittyvää ainesta. Taitava keskustelija tuo esimerkiksi uusia aineksia, perustelee näkemyksensä ja pystyy jatkamaan toisten puheenvuorojen ajatusta eteenpäin.
• Kuunteleminen on merkittävä arvioinnin kohde. Keskustelu ei muodostu irrallisista, peräkkäisistä puheista, vaan hyvät puheenvuorot liittyvät edellisiin. Tämä onnistuu vain siten, että osallistujat kuuntelevat tarkasti, mitä ja mistä muut puhuvat, ja ottavat nuo seikat huomioon. Kuuntelu ilmenee siis esimerkiksi jatkopuheenvuoroina, koonteina, päätelminä ja kysymyksinä, mutta myös siinä, etteivät osallistujat sivuuta toistensa puheenvuoroja ja ehdotuksia, vaan päinvastoin ottavat ne huomioon.

Keskustelun kulku

Hyvä ja syvä keskustelu voi syntyä toisellakin tavalla. Ohessa on piirteitä tyypillisestä, ratkaisuun etenevästä keskustelusta.

1. Aloitus: Joku osallistujista toteaa aiheen. Keskustelijat voivat tehtävänannosta riippuen alkuun rajata tai määritellä sitä. Joskus on hyvä esimerkiksi sopia, miten aihetta kannattaisi rajata tai millaisin periaattein kannattaisi edetä. Alussa voidaan myös käydä keskustelua hyvän ratkaisun kriteereistä.
2. Keskustelun käsittelyosuus: Keskustelijat tekevät toisilleen kysymyksiä tai ehdotuksia, tuovat asiasta tietoa tai näkemyksiään. Ajatusta voi jatkaa ja viedä eteenpäin, ehdotuksista voi tehdä jatkokysymyksiä, etsiä vertailukohtia, pohtia syitä ja seurauksia. Tarpeen tullen on hyvä esittää eriäviäkin näkemyksiään perustellen niitä ja tehdä vastaehdotuksia. Jotta keskustelu saa syvyyttä, ratkaisuehdotuksia kannattaa arvioida, kehitellä edelleen ja karsia turhia rönsyjä.
3. Loppupuoli: Vaikka tehtävänannon suuntaisia aineksia kannattaa koota pitkin keskustelua (niitä voi myös kirjata muistiin – riittää, että yksi tekee sen), keskustelun tulosten koonti ajoittuu loppupuolelle, jossa yhdessä kasataan lopputulos ja tiivistetään se. Lopputulosta voidaan myös yhteisesti arvioida.

Keskustelijan tärkeitä taitoja (ks. arviointikriteerit)

Tavoitteellisuus

• Viet ryhmän toimintaa tavoitetta kohti. Esimerkiksi rajaat, määrittelet, arvioit, kokoat, tiivistät, teet johtopäätöksiä tehtävänannon suuntaisesti.
• Osoitat yhteistyöhalukkuuttasi niin sanoilla kuin koko olemuksellasikin. Kohdennat siis koko olemustasi muihin esimerkiksi katseella, ilmeillä ja eleillä. Kannustat myös muita osallistumaan.
• Keskustelun puheenvuorot ovat asiaa ja liittyvät aiheeseen ja tavoitteeseen.
• Osallistumistapasi ovat tarkoituksenmukaisia. Esimerkiksi kysyt, kommentoit, tiivistät, arvioit, rohkaiset, kyseenalaistat jne. sopivissa paikoissa.

Sisältö

• Tuot keskusteluun uusia aineksia, syvennät jo esitettyjä ajatuksia ja kokoat niitä.
• Kysyt, kyseenalaistat, ehdotat ja teet vastaehdotuksia.
• Perustelet mielipiteesi riittävästi ja uskottavasti sekä tarvittaessa monipuolisesti.

Kuunteleminen

• Liität omat puheenvuorosi toisten puheenvuoroihin.
• Käytät puheenvuorojasi oikeissa kohdissa.
• Pyydät täsmennyksiä ja lisäperusteluja.
• Teet yhteenvetoja ja päätelmiä tarvittaessa.
• Kommentoit, erittelet ja arvioit toisten mielipiteitä ja perusteluja.

Lähde: Ryhmätaitojen arviointilomake, Tarja Valkonen 2003 (1995) ja Opetushallituksen PUHVI-ryhmät 1996 ja 2008.

Erilaisia osallistumistapoja

Taitava keskustelija on myös monipuolinen osallistuja. Seuraavassa on listattu erilaisia osallistumistapoja:

• Annat tietoja ja esimerkkejä.
• Määrittelet aihetta tai rajaat sitä.
• Ehdotat.
• Ilmaiset olevasi samaa tai eri mieltä.
• Kommentoit toisten puheenvuoroja.
• Esität vastaperustelun.
• Täsmennät.
• Kannustat ja rohkaiset muita.
• Pyydät tarkennusta, täsmennystä tai perustelua.
• Kysyt muilta ehdotusta tai ratkaisua, mielipidettä, kokemusta tai arviota.
• Perustelet.
• Erittelet ja arvioit.
• Vertaat: rinnastat tai asetat vastakkain.
• Kehität edelleen ideaa tai ehdotusta.
• Avaat aiheeseen uuden näkökulman.
• Muistutat tavoitteesta tai suhteutat puheenvuoroja siihen.
• Yhdistelet esitettyjä ajatuksia, ratkaisuja tai menettelytapoja.
• Tiivistät edellä sanottua.
• Huolehdit ajankäytöstä ja tavoitteen saavuttamisesta.

Lähde: Valo, Maarit, Taidot puheviestinnän opetuksessa ja tutkimuksessa. Teoksessa Maarit Valo (toim.), Haasteita puheviestinnän opetukseen. Jyväskylän yliopisto, 1995.

Vihjeitä puheenvuoroon valmistautuvalle

Ideointi ja alkuvalmistelut

Koska hyvä puhuja on uskottava ja seisoo sanojensa takana, sinun kannattaa valita aihe, josta aidosti haluat puhua ja joka kiinnostaa sinua. Tehtäväsi on esittää oma näkemyksesi aiheesta. On hyvä valita sopiva näkökulma ja muodostaa teesi tai pohdintakysymys, jota käsittelet puheessasi. Jos tavoitteesi on taivutella puhujat jonkin tietyn näkemyksen taakse, valitse retoriikkasi sen mukaisesti. Laadi oma argumentaatiosi tukevaksi! Pohtiva puheenvuoro voi edetä esimerkiksi ongelmanratkaisumallin tai sen sovellusten mukaisesti.

Kohdentaminen ja kontakti

Hyvin suunniteltu aloitus vangitsee yleisön huomion. Tee puheen rungosta tukisanalista, jonka mukaan etenet loogisessa järjestyksessä. Tukisanalista on mukana ikään kuin varmuuden vuoksi: se antaa turvaa, jos ajatus lähtee harhailemaan. Harjoittele kuitenkin puhettasi, jotta et joutuisi koko ajan vilkuilemaan tukisanalistaa, vaan voisit pitää katseella ja koko olemuksellasi yllä suhdetta yleisöön. Harjoitellessasi ehkä huomaat, että puheesi on joka kerta hieman erilainen. Se on vain hyvä asia ja pitää ajatuskulun tuoreena. Sen sijaan ulkoa opettelu tekee esityksestä helposti teennäisen. Kohdenna puhettasi esimerkiksi osuvilla esimerkeillä, yleisön puhuttelulla ja lähentävillä pronomineilla (te, me).

Rakenne

Huolehdi loogisesta rakenteesta, josta erottuvat puheen jaksot. Niitä ovat aloitus ja lopetus sekä niiden välissä keskiosa (puheen varsinainen sisältö) sopiviksi jaksoiksi viipaloituna. Käytä erilaisia siirtymiä edetessäsi jaksosta toiseen. Voit auttaa yleisöä pysymään ajatusjuonessasi mukana esimerkiksi metapuheella (esim. seuraavaksi kerron hieman). Siirtymiä voi puheessa osoittaa myös taukojen ja äänenpainojen avulla.

Sisältö

Huolehdi, että olet rajannut sisällön sopivaksi. 5–8 minuuttiin ei mahdu kovin paljon asiaa, joten on parempi mieluummin syventää aiheen käsittelyä kuin laventaa sitä. Yleisön huomion nappaavan aloituksen jälkeen seuraa puheen keskeinen sisältö. Yleensä sen huippukohta sijaitsee ennen lopetusta. Satsaa siihen sisältöjä kootessasi!

Ilmaisutapa

Puhe saa voimansa havainnollisesta ilmaisusta. Käytä siis täsmällistä kieltä. Kuvailevat ilmaisut ja kielikuvat rikastavat puhetta. Myös äänenkäyttö sopivine painotuksineen ja tauotuksineen havainnollistaa ja rytmittää puhettasi. Pienellä kehon liikkeellä (esim. käden liikkeellä) voi osoittaa ja painottaa monia asioita – kunhan huomio pysyy itse sisällössä eikä esitystavasta tule liian levotonta. On mahdollista myös tukea puhe-esitystä hyödyntämällä tekniikkaa, kuten esimerkiksi dokumenttikameraa, Prezi-esitystä tai piirrosta. Kuitenkin on taas varottava, ettei vaikkapa diasarja varasta huomiota ja tuo ylimitoitettua ainesta. Keep it simple – pari kuvaa tai muutama hyvin jäsennelty dia tehostavat puhetta paremmin kuin monimutkainen diashow.

Ennen esitystä

Käy esitystäsi kaikessa rauhassa läpi ja harjoittele mielikuvin, kuinka etenet puheessasi. Kiellä itseltäsi entä jos -tyyppiset epäonnistumisen ajatukset. Pidä mieli itse esityksesi sisällössä. Hyvin valmistautuneena onnistut. Onnea kokeeseen!

Lähde: Esiintymistaitojen arviointilomake, Tarja Valkonen 2003 (1995) ja Opetushallituksen PUHVI-ryhmät 1996 ja 2008.

Ohjeen on laatinut lehtori Heljä Haapamäki-Niemi

Puheviestintätaitojen päättökoe on nyt lukuvuonna 2023–2024 valtakunnallisessa käytössä 25. kertaa. Koetta kehiteltiin opetusneuvos Pirjo Singon johdolla vuosina 1993–2000 toimineessa Opetushallituksen nk. Puhvi-ryhmässä. Äidinkielen opettajain liiton kanssa yhteistyössä koottuun kehittäjäverkostoon kuului noin 30 lukion äidinkielen opettajaa eri puolilta maata. Abiturienttien puheviestintätaitojen arviointi toteutettiin aluksi Puhvi-verkoston sisällä (1997–1999) kokemusten saamiseksi ja kokeen kehittämiseksi.

Keskeisimmän kehittelytyön on tehnyt puheviestinnän lehtori Tarja Valkonen Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitokselta. Hän esitestasi mittarin Puhvi-verkostossa keväällä 1995. Valkosen väitöskirja Puheviestintätaitojen arviointi: näkökulmia lukiolaisten esiintymis- ja ryhmätaitoihin valmistui Jyväskylän yliopistossa 2003. Puhvityöskentelyä ovat vuosien mittaan tukeneet arvokkailla neuvoillaan myös Jyväskylän yliopiston viestin-tätieteiden laitoksen professori Maarit Valo ja professori Maili Pörhölä. Arviointityön keskeisin tavoite on ollut puheviestinnän opetuksen kehittäminen ja sen painoarvon lisääminen lukiossa.

Puheviestintätaitojen koetta on kehitetty vuosien mittaan. Opetushallitus kokosi syksyllä 2007 työryhmän kehittämään koetta, erityisesti sen esiintymistaitoja mittaavaa tehtävää. Samalla koetta kehitettiin ammatillisen peruskoulutuksen tarpeisiin niin, että arvioitavat taidot ovat uusien äidinkielen opetussuunnitelman edellyttämiä keskeisiä puheviestintä-taitoja ja vastaavat entistä paremmin niitä viestintätilanteita, joita opiskelijat kohtaavat jatko-opinnoissaan, työelämässä ja harrastuksissa. Syksystä 2008 myös ammatillisen pe-ruskoulutuksen opiskelijat ovat voineet suorittaa kokeen.
 
Puhvi-kokeen järjestämisen tueksi Opetushallitus on järjestänyt useita arviointikoulutuksia. Kouluttajina ovat toimineet esimerkiksi Tarja Valkonen ja Elise Tarkoma. Koulutuksiin on osallistunut vuosien varrella noin parisataa opettajaa. Kokeen arvioinnin edellytyksenä oli aluksi se, että arvioivat opettajat ovat käyneet Opetushallituksen järjestämän arvioin-tikoulutuksen tai osallistuneet arviointikoulutukseen osana yliopisto-opintoja. Kun Puhvi-koe saatiin vuoden 2015 lukion opetussuunnitelman perusteisiin mainintana ei erillisen arviointikoulutuksen vaatiminen ollut enää tarpeen.
 
Puhvi-kokeen järjestämisen ja arvioinnin tueksi valmisteltiin syksyllä 2016 tukimateriaalia Opetushallituksen verkkopalveluun. Materiaalia laativat lehtori Heljä Haapamäki-Niemi (Mikkelin lukio), lehtori Ulla Koivukangas (Mikkelin lukio), yliopisto-opettaja Suvi-Tuuli Murumäki (Helsingin yliopisto) ja lehtori Kati Timonen (Lahden Yhteiskoulun lukio).
 
Lukuvuoden 2019–2020 kokeen valmistelun yhteydessä Puhvi-kehittämisryhmä päätti muuttaa arvosana-asteikon nimitykset seuraavasti: erinomainen, kiitettävä, hyvä, tyydyttävä, välttävä.

Lukuvuodesta 2021–2022 alkaen tuli mahdolliseksi tallentaa vuoden 2019 lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan opiskelevien Puhvi-kokeen suoritustiedot KOSKI-tietojärjestelmään. KOSKI-järjestelmää varten PUHVI-kokeesta annetaan numeroarvosana, joka on keskiarvo kokeen kahden osan arvosanoista. Todistuksessa merkitään entiseen tapaan numeron lisäksi edelleen myös kokeen osien arvosanat. 
 

Tehtävä

Saatte mahdollisuuden tilata kustantajalta nuoria kiinnostavia kirjoja. Miettikää, minkälaiset aiheet, kerronta, tyyli, kuvitus jne. houkuttelisivat nuoria lukemaan. 
Laatikaa kustantajalle lyhyt kuvaus kahdesta nuorten toivekirjasta. Voitte esittää myös toiveenne teosten kirjoittajiksi.
Kesto: 17:11 / Arvioinnissa ei veroteta ajan ylityksestä, koska arvioija ilmoittaa liian myöhään aikamerkin.

Poikkeusjärjestelyistä kokeen suorittamiseksi sovitaan paikallisesti. Mikäli kokeeseen halukkaat ovat toisen vuoden opiskelijoita, kokeen tekemisen voi siirtää kolmanteen vuoteen. Voidaan myös sopia, että kokeet järjestetään vasta sen jälkeen, kun on palattu lähiopetukseen.

Poikkeustilanteessa koe voidaan suorittaa myös verkon kautta, mikäli

• käytössä on sopiva järjestelmä
• suoritukset pystytään tallentamaan
• opiskelijat näkevät ryhmäkeskustelussa toisensa
• opiskelijat näkevät yleisöä yksilötehtävässä
• toinen arvioija saadaan mukaan järjestelmään.

Muutoin noudatetaan Puhvi-kokeen perusohjeita. Koesuoritusten tallentamisesta sovitaan opiskelijoiden kanssa erikseen. Näin on Puhvissa tehty ennenkin, mutta koronatilanteessa tallenteen merkitys voi olla suurempi.