Skip to main content
Home
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
Home
  • Current issues
    • News
    • For Ukrainian refugees
    • Education and Russia's attack on Ukraine
    • Event calendar
    • Fundings
  • Services
    • Recognition and international comparability of qualifications
      • Recognition of Finnish qualifications abroad
      • Recognition of foreign qualifications in Finland
        • Decisions on eligibility for a profession
      • Service guide for recognition of qualifications
    • Services for international visitors
    • Language and translation examinations
  • Education system
    • Early childhood education and care
    • Primary and lower secondary education
    • General upper secondary education
    • Vocational education and training
      • Quality Assurance in Finnish VET
    • Liberal adult education
  • Internationalisation
    • International networks and fora
    • Centre of Expertise in Education and Development
    • Funding for internationalisation
      • Support for the internationalisation of higher education
        • Nordic Master
    • International competences and working life
  • Datasets and analyses
    • Foresight and anticipation
    • Statistics
    • Publications
  • Themes and development
    • Lifelong guidance in Finland
  • About us
    • Organisation
    • Tasks
    • For media
    • Contact
      • Ask questions and give feedback
      • Phonebook
    • Finnish National Agency for Education in social media
  • Suomeksi
  • På svenska
  • In English
  • Facebook
  • LinkedIn
  • Youtube
  • Ask questions and give feedback
  • Accessibility feedback
  • Privacy policy
  • Cookie settings

Finnish National Agency for Education

Hakaniemenranta 6
P.O. Box 380, 00531 Helsinki, Finland

Telephone +358 29 533 1000
Fax +358 29 533 1035

  • See on the map 

© Finnish National Agency for Education 2026

  • Current issues
    • News
    • For Ukrainian refugees
    • Education and Russia's attack on Ukraine
    • Event calendar
    • Fundings
  • Services
    • Recognition and international comparability of qualifications
      • Recognition of Finnish qualifications abroad
      • Recognition of foreign qualifications in Finland
        • Decisions on eligibility for a profession
      • Service guide for recognition of qualifications
    • Services for international visitors
    • Language and translation examinations
  • Education system
    • Early childhood education and care
    • Primary and lower secondary education
    • General upper secondary education
    • Vocational education and training
      • Quality Assurance in Finnish VET
    • Liberal adult education
  • Internationalisation
    • International networks and fora
    • Centre of Expertise in Education and Development
    • Funding for internationalisation
      • Support for the internationalisation of higher education
        • Nordic Master
    • International competences and working life
  • Datasets and analyses
    • Foresight and anticipation
    • Statistics
    • Publications
  • Themes and development
    • Lifelong guidance in Finland
  • About us
    • Organisation
    • Tasks
    • For media
    • Contact
      • Ask questions and give feedback
      • Phonebook
    • Finnish National Agency for Education in social media
  1. Home
  2. Kouluun kiinnittyminen ja poissaoloihin puuttuminen
  3. Tunne- ja vuorovaikutustaidot koululäsnäoloa vahvistamassa
  1. Kouluun kiinnittyminen ja poissaoloihin puuttuminen

Tunne- ja vuorovaikutustaidot koululäsnäoloa vahvistamassa

Themes and development
Basic education
Welfare
Leadership and administration
Home-school collaboration
Curriculum
Teachers and educators

On this page

  • Tunne- ja vuorovaikutustaidot hyvinvoinnin tukena
  • Kaverisuhteiden suuri merkitys
Share page

Tunne- ja vuorovaikutustaidot hyvinvoinnin tukena

kirjoittanut kouluhyvinvoinnin kouluttaja, väitöskirjatutkija ja rehtori Hanne Savunen

Vahvistamalla tunne- ja vuorovaikutustaitoja systemaattisesti, voimme vaikuttaa ennaltaehkäisevästi koulussa havaittaviin hyvinvoinnin haasteisiin. 

Opetussuunnitelma ohjaa meitä akateemisten taitojen lisäksi vahvistamaan lasten ja nuorten tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Tunne- ja vuorovaikutustaidoilla tarkoitetaan: 

  • kykyä itsetietoisuuteen kuten tunteiden tunnistamiseen ja nimeämiseen
  • kykyä itsehillintään kuten tunteiden ja käyttäytymisen säätely, stressin käsittely ja resilienssi
  • kykyä tehdä päätöksiä

Tunne- ja vuorovaikutustaidoissa on myös kyse sosiaalisen tietoisuuden vahvistamisesta ja ihmissuhdetaidoista, jotka tarkoittavat muun muassa kykyä katsoa asiaa toisen näkökulmasta esimerkiksi konfliktitilanteessa, empatian ja myötätunnon kehittymistä ja käyttäytymisen sosiaalisten normien oppimista. 

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet:

Koulussa opitaan tunne- ja vuorovaikutustaitoja ja ryhmässä toimimisen taitoja osana oppiaineiden opetusta ja laaja-alaisen osaamisen kokonaisuutta.

Tiedämme, että tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamisen hyödyt ovat moninaiset. Ne tukevat oppimisessa, mahdollistavat oppimisen ja luovat hyvinvointia koulun toimintakulttuuriin. Tunne- ja vuorovaikutustaidot vaikuttavat myönteisen kouluilmapiirin syntymiseen ja luovat kouluistamme sellaisia paikkoja, johon on ilo kuulua ja johon tullaan mielellään. Vahvistamalla tunne- ja vuorovaikutustaitoja systemaattisesti, voimme vaikuttaa ennaltaehkäisevästi koulussa havaittaviin hyvinvoinnin haasteisiin. 

Enable analytics cookies to show the embedded YouTube video.

Manage my cookie choices

Watch video on YouTube

Tunne- ja vuorovaikutustaitojen merkitys


Lyhytvideolla pääset perehtymään siihen, miksi tunne- ja vuorovaikutustaidoilla on merkitystä kouluun kiinnittymisessä ja kouluviihtymisessä. Videolla kuulet oppilaiden, huoltajien, koulun henkilöstön ja asiantuntijoiden ajatuksia aiheesta. Tallenne on osa Opetushallituksen kouluun kiinnittymisen kokonaisuutta ja toteutettiin yhteistyössä Brave Teddy oy:n kanssa.
 

Miten voimme vahvistaa tunne- ja vuorovaikutustaitoja? 

Tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu arkisissa tilanteissa on tärkeä osa koulumme toimintakulttuuria ja se on koko kouluyhteisön yhteinen asia.  Keskeistä tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamisessa ovat koulun aikuisten tunne- ja vuorovaikutustaidot ja näiden mallintaminen. On hyvä, että opetuksen järjestäjät tukevat koulutuksella myös aikuisten taitojen vahvistumista. 

Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettamiseen on kehitetty perusopetuksessa toimintamalleja, jotka koostuvat erilaisista hyvinvointia tukevista rakenteista. Esimerkiksi hyvinvoinnin vuosikellojen pohjalta voimme toteuttaa systemaattista tunne- ja vuorovaikutustaitojen vahvistamista osana koulujen arkipäiväistä toimintaa ja pedagogisia valintoja kuten esimerkiksi teemapäiviä, välituntitoimintaa sekä oppitunnin aloituksia. On hyvä, että opetuksen järjestäjät hyödyntävät systemaattisesti erilaisia tunne- ja vuorovaikutustaitoja vahvistavia ohjelmia, joissa käsitellään mm.  kaverisuhteiden muodostumista ja ylläpitämistä sekä kiusaamisen ehkäisemistä. Myös ohjelmien käytössä korostuu aikuisten mallin ja esimerkin merkitys.

Sosioemotionaaliset taidot koulussa - Åse Fagerlund

Enable analytics cookies to show the embedded YouTube video.

Manage my cookie choices

Watch video on YouTube

Sosioemotionaaliset taidot koulussa - Åse Fagerlund

Tallenteessa filosofian tohtori, neuropsykologi ja psykoterapeutti Åse Fagerlund kertoo mitä tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat, miksi ne ovat tärkeitä oppimiselle ja miten niitä voidaan vahvistaa. Tallenne on osa Opetushallituksen kouluun kiinnittymisen kokonaisuutta ja toteutettiin yhteistyössä Brave Teddy oy:n kanssa.

Back to top

Kaverisuhteiden suuri merkitys

Piirretty kuva, jossa kolme eri ikäistä lasta seisoo jonossa ja pitää toisiaan käsistä kiinni. Maassa heidän jalkojensa juuressa lukee teksti myönteisen kiinnittymisen ja koululäsnäolon polku.
Photo: Kirsi Tapani

kirjoittanut professori Riikka Korkiamäki, Tampereen yliopisto

Ystävä- ja kaverisuhteet ovat yksi merkittävimpiä hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä koulussa. On tärkeää tunnistaa ja tukea kaverisuhteissa ilmeneviä voimavaroja.

Oletko tullut miettineeksi, miksi lapset ja nuoret käyvät koulua? Mikä heitä motivoi ja innostaa? Oppiminen, varmasti, ainakin useimpia. Ehkä mahdollisuus kiinnostavaan tekemiseen, mielekkääseen ajanviettoon, sosiaaliseen tukeen, kouluruokailuun. 

Kotimaisessa väitöskirjatutkimuksessa kahdeksasluokkalaisia pyydettiin kirjoittamaan kouluarjestaan otsikolla ”Ihmiset ympärilläni koulussa”. Tutkimukseen osallistuneiden 65 oppilaan kirjoituksissa mainittiin opettaja tai joku muu koulun aikuinen kahdeksan kertaa. Oppitunnit mainittiin näissä 65 kirjoituksessa kuusi kertaa. Oppituntimaininnoista yksi käsitteli oppilaan ja opettajan välistä suhdetta, viisi oppilaiden keskinäisiä suhteita oppitunnin aikana. Kaiken kaikkiaan ystäviin, kavereihin ja muihin ikätovereihin viittaavia mainintoja näissä 65 kirjoituksessa oli 284.

Mistä edellä kuvattu tulos kertoo? Kärjistäen voimme väittää, että lapset ja nuoret käyvät koulua ollakseen siellä kavereiden kanssa. Valtaosalle oppilaista vertaissuhteet ovat keskeisin osa koulun sosiaalista ympäristöä, ja heidän koulumotivaationsa liittyy pitkälti ikätovereihin.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet:

Oppilaiden vertaissuhteiden aktiivinen tukeminen, myönteiset yhteiset kokemukset ja merkityksellisyyden tunne yhteisön jäsenenä tukevat kouluun kiinnittymistä.

Kaverisuhteet hyvinvoinnin resurssina

Tutkimuksissa koulun kaverisuhteilla on todettu olevan yhteyksiä niin kouluinnostukseen, oppimistuloksiin, tulevaisuuden tavoitteisiin kuin yleiseen hyvinvointiin koulussa ja koulun ulkopuolella. Oppilailta itseltään kysyttäessä ystävä- ja kaverisuhteet nousevat merkittävimmäksi hyvinvointiin koulussa vaikuttavista tekijöistä. Lisäksi vertaissuhteissa harjoitellaan vuorovaikutustaitoja, saadaan palautetta omasta toiminnasta sekä omaksutaan suotuisia arvoja, normeja ja asenteita.

Vaikka tiedämme vertaissuhteiden olevan lasten ja nuorten hyvinvoinnin resurssi, tulkitsemme ne helposti koulutyötä häiritsevänä tekijänä. Ikätoverisuhteet nousevat usein puheenaiheeksi silloin, kun ne ovat jollakin tavalla ongelmallisia. Näihin tilanteisiin puuttuminen on tärkeää, mutta on myös tärkeä tunnistaa kaverisuhteissa ilmeneviä voimavaroja. Tällaisia ovat erityisesti oppilaiden keskinäinen sosiaalinen tuki, rakentava kontrolli eli kavereista huolehtiminen sekä kokemuksellisen osallisuuden eli joukkoon kuulumisen tunne. Myös seuranpito ja yhdessäolo ikätovereiden kanssa, ja siten yksinäisyyden välttäminen, ovat kavereilta saadun tuen muotoja. 

Varsinkin yläkouluikäiset kertovat keskustelevansa henkilökohtaisista asioistaan mieluummin ikätovereiden kuin aikuisten kanssa. Oppilaat toimivat merkittävällä tavalla myös toistensa oppimisen ja sopeutumisen tukijoina. Haastavissa elämäntilanteissa hyvät suhteet ikätovereihin saattavat puskuroida kielteisten kotiolosuhteiden ja asuinympäristön haitallisia vaikutuksia. Ne saattavat jopa kompensoida aikuisilta saadun tuen puutetta.

Enable analytics cookies to show the embedded YouTube video.

Manage my cookie choices

Watch video on YouTube

Lyhytvideo: Ryhmäytyminen ja ryhmäyttäminen

Lyhytvideolla pääset perehtymään siihen, miksi säännöllinen ryhmäytyminen on tärkeä osa kouluun kiinnittymistä, miten opettaja voi tukea ryhmäytymistä ja miten oppilaita voidaan tukea ryhmäyttämisen keinoin. Videolla kuulet oppilaiden, huoltajien, koulun henkilöstön ja asiantuntijoiden ajatuksia aiheesta. Tallenne on osa Opetushallituksen kouluun kiinnittymisen kokonaisuutta ja toteutettiin yhteistyössä Brave Teddy oy:n kanssa.

Kaveriporukkaan kuuluminen kiinnittävänä tekijänä

Oppilaiden toisilleen antamalla sosiaalisella tuella on vahva ryhmään kiinnittävä merkitys. Kun lapsi tai nuori kokee saavansa tukea, hän tuntee kuuluvansa joukkoon. Joukkoon kuuluminen puolestaan vahvistaa emotionaalista sitoutumista ja niin sanottua vastavuoroisuuden velvoitetta. Se tarkoittaa, että yhteisön jäsen pitää luontaisena velvollisuutenaan tuen tarjoamista myös muille. Tätä voimme pitää yhtenä merkittävänä kouluun kiinnittymistä ja yhteisöllistä hyvinvointia edistävänä tekijänä.

 

  • Tietoa Ystävyys potentiaalina tutkimushankkeesta
Back to top
Feedback buttons cannot be displayed

To use this feature, you must accept cookies from the site. You can provide feedback on this page by enabling analytics-related cookies.

Cookie settings

  • Facebook
  • LinkedIn
  • Youtube
  • Ask questions and give feedback
  • Accessibility feedback
  • Privacy policy
  • Cookie settings

Finnish National Agency for Education

Hakaniemenranta 6
P.O. Box 380, 00531 Helsinki, Finland

Telephone +358 29 533 1000
Fax +358 29 533 1035

  • See on the map 

© Finnish National Agency for Education 2026